Liuotinaineilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistuksen hankinta – Case Romu-Major, Mäntsälän kaupunki

Kaivuri kaivaa kuoppaa

TAUSTATIEDOT  

Hankkija   

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) 

Hankinnan kohde   

Klooratuilla liuottimilla, metalleilla ja öljyhiilivedyillä pilaantuneen maaperän ja klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjaveden puhdistus 

Hankinnan arvo  

~ 650 000 € (massanvaihto) 

~ 450 000 € (pohjaveden puhdistus), 

~ 100 000 € (tutkimukset, suunnittelu ja valvonta) 

tavoite

Hankinnan tavoite 

Kunnostuksen tavoitteena on turvata talousveden laatu poistamalla ensin päästölähde maaperästä massanvaihdolla ja kohdentamalla sitten biologiseen anaerobiseen dehalogenaatioon (ADR, anaerobic reductive dechlorination) perustuva in situ -kunnostus pohjavesivyöhykkeeseen ja pohjavedessä liuenneena oleviin kloorattuihin alifaattisiin hiiliyhdisteisiin. Päämenetelmää tuetaan tehostetulla pohjaveden pumppauskäsittelyllä. Pohjaveden kunnostuksen tavoitteena on, että ympäristölaatunormit alittuvat käytössä olevan suojapumppauskaivon kohdalla 3-5 vuoden kuluttua, jolloin suojapumppaus voidaan lopettaa.  

Hankinnan tilanne 

Massanvaihto on toteutettu kesällä 2019, ja pohjaveden puhdistus on aloitettu vuodenvaihteessa 2020. 

Hankintaan osallistuneet tahot, toimijat  ja roolit

tahot ja toimijat

Maaperän ja pohjaveden puhdistus toteutetaan valtion jätehuoltotyönä, jossa sopimuskumppaneina ovat Pirkanmaan ELY-keskus, Mäntsälän kunta ja Nivos Vesi Oy. Pirkanmaan ELY-keskus toimii työn tilaajana ja vastaa hankintamenettelystä. Tilaajalla on puitesopimus kolmen konsulttiyrityksen kanssa, joista on valittu tutkimusten ja kunnostussuunnitelmien tekijä, ja suunnitelmien pohjalta on kilpailutettu urakoitsija ja palveluntuottaja. Valvovana viranomaisena hankkeessa toimii Uudenmaan ELY-keskus. Tilaaja vastaa hankkeen tiedottamisesta yleisesti, ja kunta sekä Nivos Vesi Oy hoitavat paikallistason tiedottamisen. Urakoitsija vastaa omalta osaltaan työsuoritukseen liittyvästä tiedottamisesta. 

Hankintamenettely  

Kunnostustyö kilpailutetaan kahdessa osassa:  

  1. maarakentaminen, purkutyöt ja massojen vastaanotto (yksikköhintaperusteinen kokonaisurakka, johon sisältyy kokonaishintaosa) ja  
  2. pohjaveden in situ -puhdistus ja sekä suojapumppaus (”kokonaispalvelu”).

Liikennemerkki pohjavesialueesta

HANKINTAPROSESSI

Hankinnan taustaa 

taustaa

Mäntsälässä Ojalan pohjavesialueen pohjavesi on pilaantunut liuottimilla Romu-Major Oy:n harjoittaman romuttamoliiketoiminnan johdosta. Hanke aloitettiin vuonna 2019 valtion tukemana ja Pirkanmaan ELY toimi tilaajana/ rakennuttajana sekä johti projektia. Vuonna 2020 Suomessa siirryttiin uuden, ns. ”PIMA-tukilain” aikaan, jolloin vastuu hankinnoista sekä projektinjohdosta on esim. kunnalla tai muulla julkisella toimijalla, joka hakee valtiolta tukea isännättömien alueiden tutkimuksiin ja kunnostuksiin. Tämän myötä hankinta siirtyi osaksi Maaperä kuntoon –ohjelmaa, jonka puitteissa pyritään tunnistamaan merkittäviä isännättömiä riskikohteita sekä tutkimaan ja tarvittaessa kunnostamaan niitä järjestelmällisesti. 

Hankinnan valmistelu ja markkinavuoropuhelu   

Ennen hankinnan tekemistä järjestettävissä hankekokouksissa käytiin suunnittelua läpi asiantuntijoiden kanssa. Mukana ovat tilaajan lisäksi suunnittelija (konsultti), pohjavesiasiantuntija (konsultti), Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaviranomainen, Mäntsälän kunnan teknisten- ja rakennutuspalveluiden edustaja sekä vesiyhtiön edustaja. Eri tahojen näkökulmia kartoitetaan ja ne pyritään huomioimaan kunnostusmenetelmän valinnassa. Hankintaprosessissa ja kunnostustyössä toteutetaan suunnitteluvaiheen linjaukset. 

Markkinoiden kartoitukselle ei ole tarvetta, sillä tilaajalla on hyvä kokemus vastaavista kunnostushankkeista:  

  • Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimassa, vuosina 2016-2018 toteutetussa demonstraatiohankkeessa etsittiin kestävän kehityksen mukaisia ja innovatiivisia ratkaisumalleja klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän ja pohjaveden riskienhallintaan. Demonstraatiohankkeissa hankinnat toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, jossa urakoitsijat valittiin kahden neuvottelukierroksen jälkeen. Menettely oli raskas ja vertailu sekä pisteytys haastavaa, mutta siitä saatiin arvokasta kokemusta klooratuilla liuottimilla pilaantuneiden maiden ja pohjavesien kunnostushankintojen tekemisestä.

Kunnostusmenetelmien vertailu ja valinta 

Hankekokouksissa vertaillaan teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisimpien kunnostusmenetelmien vaikutusta alueen ympäristöön ja sosiaalisiin tekijöihin kuten alueen käyttäjiin, lähiympäristön toimijoihin ja asukkaisiin. Apuna käytetään taulukkomuotoista työkalua, jonka avulla arvioidaan mm. kunkin menetelmävaihtoehdon edut, haitat ja rajoitteet, soveltuvuus kohteessa, vaikutukset pohjaveteen, kunnostuksen kesto, kokoluokka ja kustannukset sekä kestävyys. 

Haitta-ainepitoisen maan ja pohjaveden puhdistamisen valintatyökalu

Maaperän kunnostusmenetelmäksi valittu massanvaihto on tässä kohteessa ainoa luotettava menetelmä, jolla saadaan päästölähde poistettua ja terveys- ja kulkeutumisriskit hallintaan. Lisäksi lähialueella on paljon pilaantuneiden maiden ja jätteiden vastaanottopaikkoja. Liuottimien luontainen hajoaminen on epävarmaa ja todennäköisesti kestää vuosikymmeniä, jolloin suojapumppausta jouduttaisiin jatkamaan vielä pitkään. Kaivusta ja kuljetuksista aiheutuu negatiivisa ympäristövaikutuksia, mutta muut menetelmät ovat liian epävarmoja. 

Pohjaveden kunnostusmenetelmävaihtoehtojen (injektoitava ja maahan kaivettava reaktiivinen seinämän sekä luontainen biohajoaminen) soveltuvuuden tarkastelussa huomioidaan maaperän laatu ja injektoitavien aineiden toimivuus joko haitta-aineiden sitomisessa tai hajottamisessa sekä niiden mahdolliset haittavaikutukset ympäristössä. Lisäksi huomioidaan puhdistamiseen arviolta kuluva aika, injektoitavien aineiden monitoroinnin tarve sekä menetelmien tunnettuus.

Kaivuukuoppa

Sopimusehdot 

vaatimukset-symboli

Maaperän kunnostustyössä urakoitsija sitoutuu määriteltyä urakkahintaa vastaan suorittamaan sopimusasiakirjoissa määritellyn rakennusurakan ja toimimaan rakennuskohteessa pääurakoitsijana sekä työmaan turvallisuuden johdosta vastaavana urakoitsijana (päätoteuttajana). Urakkaan sisältyvät rakennussuunnitelma-asiakirjoissa edellytetyssä laajuudessa rakennustyöt ja materiaalihankinnat urakka-asiakirjojen mukaisesti siten, että työn lopputulos, rakenteet, niiden osat ja käytetyt rakennusaineet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tämä koskee myös rakenteiden tai niiden osien toimivuutta. 

Pohjaveden in situ -kunnostustyö toteutetaan suunnittele ja toteuta (ST) -muotoisena kokonaishintaisena palveluhankinta. Palvelun toimittaja toimii pääsuunnittelijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana. Toimittajan vastuulle kuuluu töiden yhteensovittaminen ja aikataulutus. Työ sisältää tarkentavat kohdetutkimukset, suunnittelun, kunnostamisen ja muun riskienhallinnan sekä monitoroinnin ja raportoinnin sopimusasiakirjojen mukaisessa laajuudessa siten, että työn lopputulos täyttää sille asetetut vaatimukset. 

Kairauskalusto

Mahdolliset haasteet  

In situ -menetelmät ovat usein lähtökohtaisesti kestäviä esimerkiksi massanvaihtoon verrattuna. Kahden erilaisen in situ -menetelmän vertailu keskenään voi olla haastavaa. Tällöin tilaaja on voinut valita menetelmistä tunnetuimman, jolloin saadaan enemmän tarjoajia mukaan kilpailutusvaiheeseen. 

Hyödyt/ Tulokset /Vaikutukset 

hyödyt

Hankekokoukset ovat osoittautuneet hyväksi käytännöksi, johon eri osapuolet ovat olleet tyytyväisiä. Eri näkökulmia (ml. kestävyys ja sosiaalinen näkökulma) tulee kuulluksi laajasti kunnostusmenetelmän valinnassa, ja osapuolet pysyvät kokousten ansiosta hyvin tilanteen tasalla. Kun valvova viranomainen on mukana kokouksissa, on todennäköistä, että kunnostusmenetelmällä on viranomaisen hyväksyntä. Aikaa säästyy, kun viranomaisen antamassa kunnostuspäätöksessä ei ole yllätyksiä, ja kunnostustyöt päästään aloittamaan jouhevasti. Kun kaikki osapuolet ovat paikalla, voidaan myös löytää yllättäviä hyötyjä. Romu-Majorin tapauksessa kunnostuskaivannon täyttömaat saadaan kunnan vanhalta soranottopaikalta, joka kunnan olisi joka tapauksessa pitänyt tyhjentää ja maisemoida.

Mahdolliset jatkotoimenpiteet    

Vuoden 2020 alusta alkaen ns. isännättömiä pilaantuneita maa-alueita (eli alueita, joiden puhdistuksesta vastuussa olevaa ei tiedetä tai tätä ei ole mahdollista saattaa vastuuseen puhdistamisesta) ei enää kunnosteta valtion jätehuoltotyönä, kun laki pilaantuneiden alueiden puhdistamisen tukemisesta tulee voimaan. Vuonna 2019 käynnissä olevat ja vireille tulleet hankkeet viedään kuitenkin loppuun vanhalla järjestelmällä. Uuden tukilain voimaantulo vaikuttaa mm. projektin johtoon. Romu-Majoria vastaavassa kohteessa kunta tai vesiyhtiö toimii tilaajana hankkeessa ja hakee avustuksen valtiolta itse. Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee avustushakemukset ja voi tarvittaessa tarjota neuvontaa tai maksullista asiantuntijapalvelua.

Hankkijan kommentti (Opittua) 

puhekuplasymboli

Vuonna 2015 voimaan tullut PIMA-strategia on tuonut kestävään kunnostamiseen liittyviä tavoitteita esiin aiempaa konkreettisemmalla tavalla. Strategia ja hankintalaki yhdessä ovat edistäneet innovatiivisten ja kestävien kunnostushankintojen tekemistä ja antaneet selkeän viestin siitä, että hinnan ei tarvitse olla ainoa tärkeä vertailuperuste julkisissa hankinnoissa. Demonstraatiohankkeen aikana luoduista uusista toimintatavoista on ollut hyötyä myös Romu-Majorin hankkeessa. Hankintamenettelyä on mahdollista kehittää edelleen, kun saadaan lisää kokemusta kestävyyskriteerien huomioimisesta kunnostusmenetelmän valinnassa ja kilpailutuksessa. Kestävyyden arvioinnissa on edelleen opeteltavaa, ja Pirkanmaan ELY-keskuksen tilauksesta on valmistunut työkalu kunnostuksen kestävyysarvioinnin avuksi. Työkalu on julkisesti saatavilla Maaperä kuntoon –sivustolla. Viimeaikainen toiminatatapojen kehittäminen on osoittanut, että valtio ei ole jähmeä toimija, kuten yleisesti ajatellaan.

Keinot kiertoon  

Kunnostusmenetelmän kestävyyttä on punnittava suunnitteluvaiheessa ennen kilpailutusta sekä valittaessa kilpailutuksessa arvioitavia kriteerejä, eikä menetelmän valintaa voi jättää markkinoiden ratkaistavaksi. Tilaaja voi vaikuttaa eri näkökulmien ja kestävyysnäkökohtien huomiointiin etenkin järjestämällä hankekokouksia yhdessä asiantuntijoiden ja muiden osapuolien kanssa, joissa vertaillaan mahdollisia kunnostusmenetelmiä ja toteutustyön linjauksia.  

Lisätietoja  

Petri Heino

tags