Innovatiivisuus julkisissa hankinnoissa Suomessa

Vuonna 2020

Innovatiivisten hankintojen osuus KEINO-osaamiskeskuksen teettämän kartoituksen perusteella vaihtelee käytetyn määritelmän mukaan

• Hankittu ratkaisu uusi markkinoilla 5 % hankinnoista
• Hankittu ratkaisu uusi tilaajalle 45 % hankinnoista
• Käytetty uutta hankintamenettelyä 9 % hankinnoista

Hankitun tuotteen/palvelun uutuus tilaajalle yleisintä tavarahankinnoissa ja palveluhankinnoissa, vähäisintä rakennusurakoissa.

Teknisen ja/tai markkinavuoropuhelun käyminen hankinnan valmisteluvaiheessa on yleistä hankinnoissa, joissa hankittu tuote/palvelu on tilaajalle uusi (57%).

Toteutetuilla innovatiivisilla hankinnoilla (uusi ratkaisu/hankintamalli tilaajalle) arvioidaan olevan myönteinen vaikutus erityisesti hankintaorganisaation palveluiden laatuun ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Tutustu innovatiivisuuteen julkisissa hankinnoissa Suomessa vuonna 2020 KEINOn tilannekatsauksesta 

Vuonna 2018

Kyselyaineiston perusteella tilaajalle täysin uuden ratkaisun hankinta ei yhdisty tiettyyn hankintalajiin: urakka-, palvelu- ja tavarahankintojen kilpailutuksista 15-18% on johtanut hankintaan, josta organisaatiolla ei ole aiempaa kokemusta. Eroja tulee esiin kuitenkin eri tyyppisten hankintojen välillä. Hankinnan lopputuloksen uutuus tilaajalle liittyy enemmän erillishankintoihin ja kilpailutuksiin, jotka ovat osa laajempaa hankintakokonaisuutta kuin saman sisältöisenä toistuviin hankintoihin (esim. alueelliset palvelusopimukset).

Teknisen ja markkinavuoropuhelun käyminen hankinnan valmisteluvaiheessa on yhteydessä siihen, että hankintaprosessin tulos on tilaajalle uusi tai ainakin olennainen parannus aiemmin käytössä olleeseen ratkaisuun. Tilaajalle uusissa hankinnoissa kolme viidestä (60%) vastaajasta ilmoittaa teknisen tai markkinavuoropuhelun olleen osa hankinnan valmistelua. Vuoropuhelua on käytetty selvästi harvemmin hankinnoissa, joissa hankinta on kohdistunut jo aiemmin käytössä olevaan ratkaisuun (1/3-osa).

Arviot innovatiivisen hankinnan myönteisistä vaikutuksista 1) palveluiden laatuun, 2) toiminnan vaikutustavoitteiden saavuttamisen ja 3) kustannustasoon/tuottavuuteen korostuvat hankintalajeista voimakkaimmin palveluhankinnoissa. Ympäristön kannalta positiivisia vaikutuksia keskiarvoa enemmän tunnistetaan innovatiivisissa rakennusurakka- ja tavarahankinnoissa. Sen sijaan innovatiivisten palveluhankintojen toteuttajista useampi kuin joka toinen ilmoittaa, ettei ympäristövaikutuksissa ole tapahtunut muutosta hankinnan seurauksena. Vastaavasti yli puolet innovatiivisia tavarahankintoja tehneistä toteaa, että hankinnalla ei ole (ollut) vaikutusta sosiaalisten vaikutusten kannalta. Tulokset ovat suuntaa-antavia, sillä innovatiivisten tavara- ja rakennusurakkahankintojen vastausten lukumäärät ovat suhteellisen alhaisia.

Tutustu innovatiivisuuteen julkisissa hankinnoissa Suomessa vuonna 2018 KEINOn tilannekatsauksesta