Hyvinvointialueiden hankintayksiköille on tarjolla maksutonta tukea KEINOn hankintojen vaikuttavuuden johtamisen akatemiassa. Hae mukaan viimeistään 14.4.
Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamisen tila Suomessa vuonna 2020
KEINO-osaamiskeskus toteutti syyskuussa 2020 kyselyn, jonka avulla kartoitettiin kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen hankintaosaamisen tilaa Suomessa. Kysely toteutettiin VN TEAS -hankkeen/Hankinta-Suomen kanssa.
Lue koko raportti sivun lopusta.
Kyselyn ensimmäisessä osiossa selvitettiin hankintayksiköiden tiedonhyödyntämisen valmiutta. Tämä osio liittyi Hankinta-Suomen ”Julkiset hankinnat - kokonaisvolyymi ja datan hyödyntäminen” -selvitykseen, jonka toteutti VN TEAS.
Kyselyn toisessa osiossa selvitettiin hankintayksiköiden osaamisen kehittymistä kestävissä ja innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä liittyi KEINO-osaamiskeskuksen vuonna 2018 toteuttaman osaamisen kartoituksen seurantaan. Osiossa pyydettiin vastaajan arvioita sekä tämän henkilökohtaisesta että oman organisaation osaamisen kehittymistä kestävien ja innovatiivisten hankintojen saralla.
Vastaajien taustatiedot
Kyselyyn saatiin yhteensä 249 vastausta. Suurin osa, yhteensä 57 % vastaajista työskenteli kunnissa, kuntayhtymissä tai kunnallisissa osakeyhtiöissä. Valtiolla työskenteli 31 % vastaajista. Seurakunnissa ja muissa, kuten esimerkiksi itsenäisissä oppilaitoksissa työskenteli 12 % vastaajista.
Vastaajista noin puolet (53 %) tekee hankintoja päätoimisesti ja vajaa puolet (42 %) oman työn ohella. Muilla tavoin hankintoja tekee vain 5 % vastaajista.
Hankintaosaamisen taso
Vastaajilta kysyttiin heidän oman ja heidän edustamansa organisaation hankintaosaamisen kehittymistä viimeisen kahden vuoden aikana sekä yleisesti että seuraavissa teemoissa:
- innovatiivisten hankintojen toteuttaminen,
- sosiaalisten näkökohtien huomioiminen,
- taloudellisten näkökohtien huomioiminen,
- ympäristöön liittyvien näkökohtien huomioiminen,
- hankintojen vaikuttavuuden arviointi (mittaaminen).
Neljä viidesosaa (85 %) arvioi oman osaamisensa kehittyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaajien keskuudessa osaaminen on kehittynyt yleisimmin taloudellisten näkökulmien huomioimisen osalta.
Kolme neljännestä vastaajista (75 %) arvioi edustamansa organisaation osaamisen kehittyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Yleisesti vastaajat arvioivat, että organisaation osaamisen kehittyminen ei ollut yhtä merkittävää kuin henkilökohtaisen osaamisen kehittyminen. Organisaation osaaminen on kehittynyt eniten ympäristöön liittyvien näkökohtien huomioimisessa.
Koulutus- ja verkostoitumismuotojen vaikutus osaamiseen
Kun tarkastellaan vain KEINOn koulutus- ja verkostoitumismuotoja hyödyntäneitä, työn kautta oppiminen, verkostoituminen muiden hankintayksiköiden kanssa sekä verkkosivut on koettu suurimmiksi vaikuttaviksi tekijöiksi osaamisen kasvun taustalla.
KEINO-osaamiskeskuksen vaikutus osaamisen kehittymiseen
Noin 78 % vastaajista tunsi KEINO-osaamiskeskuksen ja kaikista vastaajista kolmannes (31 %) on myös ollut mukana KEINOn toiminnassa. On kuitenkin syytä huomioida, että osa vastaajista on hyödyntänyt KEINOn palveluja, kuten sen ylläpitämää hankintakeino.fi -sivustoa ja/tai toimittamia hankintaesimerkkejä, mutta näitä ei lueta KEINOn toimintaan osallistumiseksi, mitä tarkastellaan seuraavissa vastauksissa. Noin viidennes vastaajista (22 %) ei tiennyt, mikä on KEINO-osaamiskeskus.
KEINOn toimintaan osallistuneet vastaajat arvioivat sekä oman että organisaationsa osaamisen kehittyneen enemmän kuin niillä, jotka eivät ole osallistuneet KEINOn toimintaan. Erityisesti sosiaalisten näkökohtien ja ympäristöön liittyvien näkökohtien huomioiminen on KEINOn toimintaan osallistuneilla selkeästi paremmalla tasolla. Hankintojen vaikuttavuuden arvioinnissa (mittaaminen) on tapahtunut vähiten kehitystä.
KEINOn tarjoamien toimintojen vaikutus toimintoja hyödyntäneiden osaamisen kehittymiseen
Suurimman hyödyn palveluja hyödyntäneet ovat saaneet KEINO Akatemiasta. Myös seminaarit, hankintaesimerkit ja verkkosivut ovat olleet vastaajien mielestä hyödyllisiä. *Sähköisiä työkaluja (Hankintapulssi, -tutka ja -luotsi) hyödyntäneitä on vastaajien keskuudessa niin vähän, että niiden osalta arvioita hyödyllisyydestä ei voida tehdä.
7.12.2020