Hankinnan kohde

Lamppuja roikkuu johdossa

Kaikilla toimialoilla on erityispiirteensä, jotka määrittävät myös sitä, miten kestävyys ja innovatiivisuus on mahdollista toteuttaa eri prosesseissa, palveluissa ja tuotteissa. Alta löydät muutamien toimialojen hankintojen erityispiirteitä, jotka on hyvä ottaa huomioon kestävyys- ja innovatiivisuustavoitteiden saavuttamiseksi.

Energiantuotannon hankinnat

Kunnat, kuntayhtymät ja valtio voivat toimia itse energiantuottajina tai hankkia lämpö- ja sähköenergiaa organisaationsa ulkopuolelta. Hankintayksiköt voivat vähentää energiantuotannon hiilipäästöjä suosimalla hankinnoissaan uusiutuvan energian käyttöä. Energiahankintojen kohdalla on myös tarpeen harkita sellaisia ratkaisuja, jotka vähentävät energiankulutusta ja ostoenergian tarvetta, ja mahdollistavat oman energiantuotannon uusiutuviin pohjautuen. 

Suomi on sitoutunut luopumaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaan valtionhallinto luopuu toimitilojensa öljylämmityksestä vuoteen 2025 mennessä. Kansalliset tavoitteet on hyvä huomioida hankinnoissa hyvissä ajoin.

Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (4/2013, 2/2017) energiatehokkuudelle on määritelty vähimmäisvaatimukset, kun kyse on rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien uusimisesta.

Tutustu kokonaisuudessaan rakennusten energiatehokkuutta koskevaan lainsäädäntöön ympäristöministeriön verkkosivuilla. 

Lue lisää aiheesta energiantuotannon hankinnat Motivan verkkosivuilta. 

Rakentamisen ja infran hankinnat

Suomessa julkisen sektorin rakentamisen arvo on lähes 7 miljardia euroa. Rakentamisen ja rakennusten ylläpidon, kuten lämmityksen ja sähkön, hankintojen hiilijalanjälki on noin puolet julkisten hankintojen hiilijalanjäljestä. Rakentamisessa käytettyjen materiaalien, kuten teräksen, sementin, alumiinin ja muovin kulutuksen arvellaan moninkertaistuvan tulevina vuosikymmeninä, mikäli kiertotalouden ratkaisuja ei oteta tehokkaammin käyttöön.

Rakennuksissa tulisi huomioida koko elinkaaren aikana syntyvät päästöt pelkästään käytön aikana syntyvien päästöjen sijaan. Rakennuksen elinkaaren päästöihin lukeutuvat muun muassa materiaalien valmistuksesta ja kuljetuksesta syntyvät päästöt. Rakennuksen elinkaareen liittyy kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi muitakin ympäristötavoitteita, kuten kiertotalous. Julkisen hankkijan näkökulmasta voikin olla epäselvää, mikä painoarvo rakennuksen hankinnassa tulisi antaa käytönaikaiselle energiatehokkuudelle, elinkaariselle vähähiilisyydelle ja kiertotalousratkaisuille. Myös tilojen tehokkaampi käyttö, muunneltavuus ja peruskorjaus, eli uuden tai lisätilan rakentamatta jättäminen, voivat olla ympäristönäkökulmasta hyviä valintoja.

Vähähiilisyys rakentamisessa tarkoittaa sitä, että rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyy mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä. Suomessa rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat eniten rakennuksen päälämmitysjärjestelmä, päärakennusmateriaali ja käytön aikainen energiatehokkuus. Rakennuksen hiilijalanjälki määrittyy siis useimmiten jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta on keskeinen osa rakentamisen säädösohjausta ja rakennuksen hiilijalanjäljelle on tulossa raja-arvo vuoteen 2025 mennessä. 



Kiertotalouden rakennusmateriaalien markkinakatsaus 2019: Esimerkkejä rakentamisen uusiotuotteista ja -materiaaleista. Suomen ympäristökeskus.

Katsaus: Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa. KEINOn vähähiilisen rakentamisen kehittäjäryhmä ja Canemure-hanke

Ympäristöministeriön rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä Ympäristöministeriön materiaalien päästötietokanta

Jäte- ja vesihuollon hankinnat

Vesi- ja jätehuollossa on selkeät kytkennät kiertotalouden ratkaisuihin, ja  esimerkiksi jäteveden puhdistuksessa ja lietteen hyötykäytön uusissa ratkaisuissa on paljon potentiaalia kestäville ratkaisuille. Jätteenkäsittelyn prosesseissa syntyvää biokaasua voidaan käyttää korvaamaan omaa energiankäyttöä tai jalostaa liikennepolttoaineeksi. Biojätteen ja lietteenkäsittelyn lopputuote voidaan ohjata myös viherrakentamisen multatuotteiksi ja maanparannusaineiksi.

Vesihuolto käyttää nyt ja tulevaisuudessa suuren osan kuntien investoinneista, sillä monin paikoin kunnallistekniikka on vanhentumassa ja kunnalliset jätevedenpuhdistamot vaativat uudistamista. Vesivarojen hallinnan uusilla ratkaisuilla voidaan tehokkaammin hallita vedenhukkaa ja käyttöä. Potentiaalia löytyy muun muassa jäteveden sisältämän lämmön talteenotosta, ravinteiden sitomisesta sekä uudenlaisista käymäläratkaisuista. Myös jätehuollon kestävät ratkaisut, kuten kuljetuksia optimoivat ja materiaalien kierrätystä edistävät älykkäät järjestelmät, tähtäävät kokonaisuuden hallintaan, joka vähentää merkittävästi jätehuollon liikennepäästöjä ja häiritsee julkisen tilan käyttöä mahdollisimman vähän.



Jätelain ja hankintalain yhteensovittaminen yhdyskuntajätehuollossa -loppuraportti 2016, Avance. 

Lisää jätehuollosta Motivan verkkosivuilla Innovatiiviset hankinnat vesihuollon kehittämisen työkaluna, Ramboll 

Kansallinen vesihuoltouudistuksen ohjelma

Liikenteen ja liikkumisen hankinnat

Kestävillä liikenteen hankinnoilla pyritään muun muassa hiilidioksidipäästöjen sekä ajoneuvojen tuottamien terveydelle ja ympäristölle haitallisten lähipäästöjen vähentämiseen. Päästövähennyksiä voidaan hakea sekä käytettävään ajoneuvokalustoon vaikuttamalla että hakemalla tapoja toteuttaa palvelut pienemmällä liikennesuoritteella, ja toimialalla onkin suuri innovaatiopotentiaali muun muassa kuljetusten yhdistelyn osalta. 

Suomi tavoittelee liikenteen päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriön fossiilittoman liikenteen tiekartassa on linjattu vähennysten jakautuvan fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen, autokannan uudistamiseen ja liikennejärjestelmän tehostamiseen. Julkisilla hankinnoilla voidaan vauhdittaa kaikkia näitä osa-alueita.

Liikenne- ja viestintäministeriön fossiilittoman liikenteen tiekartta

Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista

Lisää joukkoliikenteesta Motivan verkkosivuilla  Lisää kuljetuspalveluista Motivan verkkosivuilla

Lisää henkilö- ja pakettiautoista Motivan verkkosivuilla

Ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden hankinnat

Suomen ympäristökeskuksen raportin mukaan elintarvikkeet ovat kuntasektorilla viidenneksi suurin yksittäinen hankintamenolaji, joka ylittää 100 miljoonan kilogramman (Mkg) kasvihuonekaasupäästöt. Vertailun vuoksi kuntasektorilla on raportin mukaan 34 hankintamenolajia, joista 12 ylitti 100 miljoonan kilogramman kasvihuonekaasupäästöt. Elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tulee käyttää hankintakriteereitä, jotka edistävät ympäristön kannalta hyviä viljelymenetelmiä, elintarviketurvallisuutta, ravitsemusta sekä eläinten hyvinvointia ja terveyttä ja jotka edistävät samalla kestävää ruokahuoltoa ja ekologista kestävyyttä. 

Suomen ympäristökeskuksen Turun ruokapalveluille vuonna 2019 teettämän selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöt jakautuvat ruokapalvelussa seuraavasti: sekaruoan tuotanto 84 %, ruokahävikki noin 10 %, ruoanvalmistuksen energiankäyttö 6 % ja logistiikka alle 1 %. Tämän selvityksen valossa suurimmat ekologisen kestävyyden vaikutukset ruokapalveluiden hankinnoissa saavutetaan ruoantuotannon muutoksilla ja erityisesti eläinperäisten tuotteiden vähentämisellä ja kasvisruoan osuuden kasvattamisella. 

Elintarvikehankinnoissa korostuu sosiaalinen vastuullisuus sekä eläinten hyvinvointi ja terveys. Ympäristövaikutuksien huomioiminen elintarvikehankinnoissa on vielä haastavaa, koska esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen mittaaminen ruoantuotannossa ei ole vielä yhteismitallista. Hankintayksikkö voi kuitenkin edellyttää esimerkiksi ympäristöystävällistä tuotantomenetelmää silloin, kun vaatimus liittyy hankinnan kohteeseen. Tällaisia EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sallittuja tuotantomenetelmää koskevia vaatimuksia ovat esimerkiksi elintarvikkeiden tuottaminen luonnonmukaisella viljelyllä sekä sähkön tuottaminen uusiutuvia energialähteitä käyttäen.



Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö, SYKE 

Opas turvallisiin elintarvikehankintoihin – suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiks, Motiva 

Lisää ammattikeittiölaitteista Motivan verkkosivuilla  

Tietojärjestelmien ja teknologian hankinnat

Tietojärjestelmien ja teknologian hankinnoissa kestävyyttä voi tarkastella esimerkiksi laitteiden energiankulutuksen, teknologian valmistuksen ja esteettömyyden näkökulmasta. ICT-ala on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavista kasvihuonepäästöjen aiheuttajista ja kulutuksen arvioidaan kattavan vuoteen 2030 mennessä jopa 50 % koko maailman energiankulutuksesta. Pääosa energiankulutuksesta aiheutuu laitteiden ja verkon käytöstä sekä lisääntyvästä datan määrästä ja monimutkaisempien algoritmien vaatimasta laskentatehon kasvusta. 



Elektroniikan valmistuksessa käytetään useita eri metalleja sekä muovia. Suurin osa metalleista louhitaan kaivoksista, mikä kuluttaa runsaasti vettä ja uusiutumattomia luonnonvaroja sekä tuottaa radioaktiivista jätettä saastuttaen ympäristöä. Laitteiden elinkaaren lopussa päästöjä syntyy vielä elektroniikan hävittämisestä tai uusiokäytöstä. Uusiokäyttö kuluttaa energiaa, mutta on silti järkevämpää kuin elektroniikan vieminen kaatopaikalle, sillä se vähentää koko elinkaaren aikana kulutetun energian määrää. Elektroniikkahankintojen pitkien valmistusketjujen eettisyyttä ja ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien noudattamista voidaan edistää liittämällä tarjouspyyntöön vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteet eli code of conduct –liite ja sitä koskevat sopimusehdot.



Maailman digitalisoituessa asiointi tapahtuu teknologisessa ympäristössä, jossa esteettömyys on yhtä tärkeää kuin analogisessa maailmassa. Teknologisen ympäristön esteettömyyttä kutsutaan saavutettavuudeksi, joka tarkoittaa sitä, että erilaisten ihmisten on helppoa käyttää verkkopalveluja ja niissä olevia sisältöjä. Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta digitaalisessa yhteiskunnassa ja parantaa sosiaalista kestävyyttä. 

Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin, MitViDi-hanke