Mittaaminen ja vaikutusten arviointi

Kestävien ja innovatiivisten hankintojen mittaamisella selvitetään, kuinka suuri osa tehdyistä hankinnoista on kestäviä ja/tai innovatiivisia. Mittaamisen tietolähteiden ja menetelmien kehittyminen mahdollistaa yhä paremmin sen arvioimisen, millaisia vaikutuksia tehdyillä hankinnoilla on sekä ennakoimisen, mihin suuntaan kehitys on menossa.

Mittaamisen tietolähteet  

Mittaamisen menetelmiä ja vaikutusten arvioinnin työkaluja voidaan hyödyntää tiedon tuottamiseen kansallisella, organisaation tai yksittäisen hankinnan hankintatasolla.

Julkisten hankintojen mittaamisen infrastruktuuri sisältää eri tietolähteisiin perustuvia mittaamisen menetelmiä, jotka mahdollistavat monipuolisen mittaamistiedon keräämisen ja hyödyntämisen. Tärkeimpiä tietolähteitä ovat muun muassa hankintayksiköiltä kerättävä ostolaskudata ja seuranta- ja raportointitieto, jota kerätään usein kyselyillä ja haastatteluilla. Lisäksi voidaan kerätä tietoa suoraan erilaisilta alustoilta, tietokannoista tai verkosta. Tällaista tietoa on esimerkiksi kilpailutusasiakirjojen sisällöt tai verkkopohjainen markkina- ja tuotetieto.

Hankintaorganisaation tuottama seuranta- ja arviointitieto

Kyselyt ja haastattelut, hankintayksiköiden seurantadata: 

• Tuottavat tietoa hankintayksiköissä tapahtuvasta kehityksestä ja osaamisesta. Esimerkiski kestävien ja innovatiivisten hankintojen johtamisesta ja strategiasta, käydyistä markkinavuoropuheluista sekä hankintaprosessin vaiheista.  
• Tuottavat tietoa kestävien ratkaisuiden käyttöönotosta ja kestävyyden tai innovatiivisuuden tasosta tietyn toimialan hankinnoissa, eli esimerkkejä parhaista käytännöistä. 
• Mahdollistavat yksittäisten hankintojen tarkemman vaikutusarvioinnin, jos hankintayksikkö seuraa ja raportoi hankintasopimuksia ja niiden vaikutuksia organisaatiokohtaisesti.

Vaikutustenarvioinnin oppaat ja työkalut 

• Tarjoavat hankintayksiköille mahdollisuuden hankintojen ja investointien ennakkoarviointiin sekä toteutuneiden hankintojen vaikutustenarviointiin. 
• Auttavat hankintayksiköitä keräämään tietoa merkittävimmistä kestävyys- ja innovaatiovaikutuksista, ja huomioimaan nämä hankinnoissa.

Hankintatutka

• Hankintatutkan avulla organisaatio voi arvioida hankintatoimensa kypsyysastetta, eli maturiteettia.  
• Sen avulla voidaan tunnistaa keskeiset kehittämiskohteensa sekä arvioida hankintatoimen hyviä käytäntöjä eri sidosryhmien näkökulmista ja suhteessa muihin organisaatioihin. 

Hankintaluotsi 

• Hankintaluotsi auttaa muotoilemaan hankintojen tavoitteet ja yhdistämään ne kilpailutuksiin. 
• Mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen seurannan hankinnoissa.  

Hankintoihin ja ostolaskuihin perustuva data

• Tuottaa kokonaiskuvan Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjäljestä ja raaka-ainekäytöstä ENVIMAT -panos-tuotosmalliin perustuen, kohdennettuna julkisten hankintaorganisaatioiden hankintamenolajeille ostolaskudatan pohjalta. Ostolaskudata kerätään Tilastokeskuksesta sekä valtion hankintojen osalta Netrasta, jonne hankintayksiköt raportoivat. 
• Tuottaa kokonaiskuvan vähähiilisyysnäkökulmasta merkittävimmistä julkisista hankinnoista.
• Hankintapulssin avulla voidaan laskea organisaation hankintojen spendi ja hiilijalanjälki, jonka laskenta perustuu ENVIMAT -mallin kertoimiin. Ostolaskudata saadaan suoraan hankintayksilöltä. 
• Valtiokonttorin datapankin avulla voidaan laskea valtion virastojen hankintojen hiilijalanjälki. 
• Suomen kuntien ja maakuntien kulutusperusteiset ilmastopäästöt julkisille hankinnoille ja investoinneille (CANEMURE-hanke).

Kilpailutusjärjestelmistä saatava asiakirjojen analyysitieto 

Asiakirjojen avainsana-analyysit 

• Antavat kokonaiskuvan tarjouspyyntöjen sisältämistä kestävyys- tai innovaatiokriteereistä. 
• Mahdollistavat tiettyjen osakokonaisuuksien tai täsmennettyjen tavoitteiden mittaamisen laajasta aineistosta, esim. vähähiilisyys, innovatiivisuus, vaikuttavuus. 
• Mahdollistavat kustannustehokkaan tavan mitata ja seurata tarjouspyyntöjen sisältämiä kriteerejä laajasta aineistosta.

HILMA-tilastotietokysymykset

• Tuottavat kokonaiskuvan kansallisella tasolla siitä, onko hankinnoissa huomioitu tiettyjä Hankinta Suomen tavoitteita (sis. energiatehokkuus, vähähiilisyys, kiertotalous, monimuotoisuus, kestävä ruokajärjestelmä, innovatiivisuus, sosiaaliset näkökohdat ja pk-yritykset) 
• Mahdollistavat vuosittaisen seurannan laajasta aineistosta. 

Alustoilta ja järjestelmistä saatava markkinatieto

• Toimittajamarkkinatieto, kriteeri- ja innovaatioalustat
• Kerää ja kytkee saatavilla olevan toimittajamarkkinatiedon hankintaprosessiin, esimerkiksi yritysten nettisivuilta tai bench-marking ja innovaatioalustoilta. 
• Kriteeripankit ja -alustat tuottavat tietoa kestävyyskriteereistä ja -vaihtoehdoista oikea-aikaisesti. Esim. kehitteillä oleva KEINOn ja Motivan kestävien hankintojen kriteeripankki. 
• Mahdollistaa seurantatiedon keräämisen yritysten osallistumisesta hankintoihin. 
• Mahdollistaa mittaamisen kehityksen siten, että tekoälyratkaisut voivat muuttaa laajojenkin aineistojen tiedon käyttökelpoiseksi oikeaan muotoon siihen hankintaprosessin vaiheeseen, johon se on tarkoituksenmukaista.

HILMA-kilpailutuskalenteri 

• Tuottaa tietoa kansallisella tasolla tulevista kilpailutuksista niin kuntasektorin kuin valtion virastojen kilpailutusten osalta. Suunnitteluvaiheen tietojen perusteella hankintayksiköt ja potentiaaliset tarjoajat pystyvät ennakoimaan entistä paremmin tulevia kilpailutuksia. Tuleviin kilpailutuksiin pohjautuva avoin markkinavuoropuhelu johtaa myös onnistuneempiin hankintoja.