Ekologinen kestävyys

Kasveja ympyrän muodossa

Suomen keskeiset ympäristöhaasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta myös luonnon monimuotoisuuden vähentymiseen, vesistöjen rehevöitymiseen sekä luonnonvarojen ylikulutukseen (katso esim. Berg et al. 2019, Lyytimäki et al. 2019). Hankintojen ekologinenvastuu tarkoittaakin huomion kiinnittämistä hankinnan koko elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin.

Kun lähdetään suunnittelmaan hankintaa on tärkeää miettiä, minkälaisia ympäristövaikutuksia hankinnalla on:

  • Minkälaisia hankinnan ympäristövaikutukset ovat, kun huomioidaan tuotteen tai palvelun koko elinkaari valmistuksesta käyttöön ja hävittämiseen?
  • Voidaanko hankinnan avulla parantaa toimitusketjun kestävyyttä?

Hankintayksikkö voi asettaa yhdeksi hankinnan tavoitteeksi esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisen, kasvihuonekaasupäästöjen ja jätteiden määrän vähentämisen sekä haitallisten aineiden käytön välttämisen. Näin ollen hankintakriteerit voivat kohdistua esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuden parantamiseen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, tilankäytön ratkaisuihin, materiaaleihin, kemikaalisisältöihin sekä jätemäärän vähentämiseen ja materiaalien kiertoon.

Tavoitteena vähähiilisyys

Vähähiilisessä hankinnassa huomioidaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Hankinnoissa suurimmat päästöt aiheutuvat lämmön ja sähkön hankinnasta, rakennuspalveluista, maa- ja vesirakenteiden korjaus- ja kunnossapitopalveluista sekä matkustus- ja kuljetuspalveluista. Myös elintarvikkeet, puhtaanapito- ja pesulapalvelut, poltto- ja voiteluaineet sekä lääkkeet ja hoitotarvikkeet synnyttävät ison osan päästöistä. Palveluilla on pienempi päästökerroin kuin tavaroilla, mutta palveluja hankitaan kuitenkin paljon verrattuna konkreettisiin tuotteisiin. Palveluiden vaikutus voi olla jopa puolet kunnan hankintojen hiilijalanjäljestä.  

Tehokkaat keinot hankinnan hiilijalanjäljen pienentämiseen keskittyvät energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuvan energian käyttöön sekä oikeisiin materiaalivalintoihin. Vähähiiliseen hankintaan lukeutuu myös resurssien tehokas käyttö.

Vähiiliset julkiset hankinnat pelikirja

Vähähiiliset julkiset hankinnat -webinaarisarja

Tavoitteena energiatehokkuuden parantaminen

Julkisella sektorilla suurin osa energiasta kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja niiden muuhun energiankäyttöön sekä esimerkiksi joukkoliikenne- ja kuljetuspalveluihin. Energiatehokkuutta kannattaa vaatia muissakin hankinnan kohteissa, sillä hankkijoiden ja kuluttajien vaatimukset ovat keskeisiä ajureita vähäpäästöisemmän tekniikan kehityksessä.

Julkisten hankintojen vaatimuksilla voidaan vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden energiankulutukseen elinkaaren eri vaiheissa. Useisiin hankintakategorioihin löytyy selkeitä ja käyttökelpoisia energiatehokkuutta edistäviä vaatimuksia tai vertailuperusteita. Energiatehokkuuden parantaminen mielletään usein vain energian ja kustannusten säästämiseksi. Sillä voi olla kuitenkin useita muita ns. oheishyötyjä, kuten päästöjen väheneminen, huolto- ja korjaustarpeen väheneminen ja joskus jopa työturvallisuuden parantuminen.  

SYKEn ohjeet kylmälaitteiden kestäviin hankintoihin

Motivan Energiatehokkaat julkiset hankinnat -webinaarisarja (2019)

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet: Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa (2016)

Motivan oppaat energiatehokkaisiin hankintoihin

KEINOn blogi : EU uudistaa energiamerkinnät – tietoa julkisia hankintoja tekeville (2020)

Tavoitteena puhtaan, turvallisen ja monimuotoisen ympäristön edistäminen

Julkisen hankinnan tavoitteena voi olla myös puhtaan, turvallisen ja monimuotoisen ympäristön edistäminen. Silloin kiinnitetään huomiota ympäristön haitattomuuteen, haitallisten kemikaalien vähentämiseen ja puhtaaseen sisäilman laatuun. Hankinnan tavoitteet ja kriteerit on laadittu niin, että ne toteuttavat terveellisen ja turvallisen ympäristön edellytykset. 

KEINOn kolmiosainen Kemikaalit julkisissa hankinnoissa -itseopiskelumateriaali.

Tavoitteena materiaalitehokkuus ja kiertotalous

Kiertotaloushankinnoissa huomioidaan luonnonvarojen kestävä käyttö eli se, että talous toimii ympäristön kantokyvynrajoissa. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Koska julkinen sektori on merkittävä kuluttaja, kulutuksen aiheuttamia ongelmia voidaan vähentää noudattamalla kiertotalouden periaatteita julkisissa hankinnoissa. 

Hankintakriteereillä voidaan edistää materiaalitehokkuutta, materiaalien haitattomuutta, kierrätettävyyttä tai uusiomateriaalien käyttöä. Hankintaan sisältyy myös tieto siitä, miten tuotteen sisältämiä materiaaleja voidaan elinkaaren aikana hyödyntää ja käyttää uudelleen.

Rakentamisessa  huomioidaan esimerkiksi tilatehokkuus ja muunneltavuus, kestävät rakennusmateriaalit sekä materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö. Jätehuollossa julkinen sektori voi tukea jätteiden parempaa lajittelua ja korkeamman jalostusasteen mahdollistavia kierrätysratkaisuja. Tekstiili- ja huonekaluhankinnoissa tärkeintä on keskittyä hankkimaan kestäviä, helposti huollettavia ja korjattavia materiaaleja, joissa ei ole käytetty haitallisia aineita. Ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden hankinnoissa voidaan vähentää ruokahävikkä kiinnittämällä huomiota ruokaketjujen tehokkuuteen, kuten siihen, miten raaka-aineet säilytetään, prosessoidaan, pakataan ja toimitetaan. Lisäksi ruoantuotannossa voidaan tukea sesongissa olevia ja paikallisia raaka-aineita.

Suomen ympäristökeskus 2019: Vähähiilisyys ja kiertotalous julkisissa hankinnoissa: Kiihdyttämö –hankkeen tulokset, opit ja kokemukset (pdf)

Ympäristöministeriö 2019: Kiertotalous julkisissa purkuhankkeissa: Hankintaopas

 

Alta löydät konkreettisia esimerkkejä siitä, miten ekologinen kestävyys on huomioitu julkisissa hankinnoissa.

tags