Hyvinvointialueiden hankintayksiköille on tarjolla maksutonta tukea KEINOn hankintojen vaikuttavuuden johtamisen akatemiassa. Hae mukaan viimeistään 14.4.
Osaamisen tila Suomessa vuonna 2018
KEINO-osaamiskeskus toteutti syyskuussa 2018 kyselyn, jonka avulla kartoitettiin kestävien ja innovatiivisten hankintojen hankintaosaamisen tilaa Suomessa.
Alla poimintoja kyselyn raportista, joka löytyy liitteenä sivun lopusta.
Kestävien ja innovatiivisten
hankintojen hankintaosaaminen -kyselyn perustiedot
Kyselyyn saatiin yhteensä 270 vastausta. Suurin osa, yhteensä 84 % vastaajista työskenteli kunnissa ja kuntayhtymissä (56 %) tai valtiolla (28 %). Seurakunnissa ja muissa, kuten esimerkiksi itsenäisissä oppilaitoksissa ja kuntien omistamissa yhtiöissä, työskenteli noin 16 % vastaajista.
Vastaajista vajaa puolet (46 %) tekee hankintoja muun toimen ohessa ja toinen vajaa puolet (42 %) päätoimisesti. Muilla tavoin hankintoja tekee reilu kymmenes (12 %) vastaajista. Tyypillisesti he osallistuvat hankintaprosessiin asiantuntemuksellaan tai neuvomalla, mutta eivät varsinaisesti itse tee hankintoja.
Hankintaosaamisen taso ja kehittämistarpeet
Yleinen hankintaosaaminen
Vastaajilta kysyttiin heidän hankintaosaamisen tasoa ja kehittämistarpeita seuraavissa hankintateemoissa: hankintayksikön toteuttamat tutkimus- ja kehityshankinnat ja pilotoinnit, riskienhallinta sekä hankintasopimus ja sen seuranta. Eniten perusosaamista kaivataan hankintayksiköiden toteuttamiin tutkimus- ja kehityshankintoihin sekä pilotointeihin liittyen.
Osaamisen tasoa selvitettiin myös seuraavien osalta: markkinakartoitus ja vuoropuhelu, julkisten hankintojen vaikuttavuus ja sen arviointi sekä hankintojen elinkarikustannukset. Vastausten perusteella markkinakartoitusten ja vuoropuheluiden toteuttamisesta on tällä hetkellä eniten osaamista.
Yleisesti voi kuitenkin todeta, että kaikista ns. yleisen osaamisen teemoista toivottiin oppia sekä perusteisiin että syventävään osaamiseen.
Innovatiiviset hankinnat
Kyselyssä selvisi, että innovatiivisiin hankintoihin ja etenkin innovaatiokumppanuuksiin liittyen vastaajilla oli selvästi tarvetta perustason osaamisen kehittämiselle.
Ympäristövastuu
Ympäristövastuun teemoissa tarvetta osaamisen kehittämiselle on melko tasaisesti. Perusteiden oppimisen tarve korostui hieman muita teemoja korkeammin erityisesti kiertotalouden toteuttamiseen liittyen. Osaamisen syventämisen tarve on jonkin verran korkeampi ympäristöasioiden hallinta- ja laadunvarmistustoimenpiteisiin liittyen.
Sosiaalinen vastuu
Sosiaalisen vastuuseen liittyvissä teemoissa ei ollut suuria eroja osaamisen kehittämisen tarpeissa. Yllättävän moni vastaaja totesi, ettei sosiaalinen vastuu kuulu toimenkuvaan.
Taloudellinen vastuu
Taloudellisen vastuun teemoihin liittyvä perustason osaamisen kehittämisen tarve oli hiukan muita kyselyn teemoja vähäisempää. Eri osa-alueiden välillä ei ole suuria eroja. Terveen kilpailun edistämisessä osaamisen kehittämistarvetta on hiukan muita teemoja enemmän ja verojen kertymiseen liittyen hiukan vähemmän.
Osaamisen kehittämisen kanavat ja välineet
Kyselyyn vastanneet henkilöt pääsivät myös kertomaan toivetaan kanavista ja välineistä, joilla kehittää omaa hankintaosaamistaan.
Suosituimmiksi osaamisen kehittämisen keinoiksi nousivat webinaarit ja seminaarit. Myös lähiopetus ja erilainen itseopiskelun mahdollistava materiaali, kuten ohjeet, malliasiakirjat ja käsikirjat, kiinnostivat vastaajia. Näiden lisäksi vastaajia kiinnosti ohjaus, sparraus ja vertaisoppiminen asiantuntijoiden kanssa.
Syyskuussa 2020 toteutettiin seurantakysely.
21.1.2019