Suomi edelläkävijä innovatiivisten julkisten hankintojen edistämisessä

Suomi sijoittui kärkisijalle Euroopan komission selvityksessä, jossa vertailtiin innovatiivisten julkisten hankintojen toteutusta EU:n jäsenmaissa. Marraskuussa 2018 komissio julkaisi sivullaan 28 EU-jäsenmaan sekä Norjan ja Sveitsin kansalliset innovaatioiden politiikkakehykset ja maakohtaiset profiilit. Mahdollisia kommentteja maakohtaisiin profiileihin sekä hyviä käytännön esimerkkejä voi jättää verkkokyselyn kautta, joka on auki 15. tammikuuta 2019 saakka.

Arvioinnin kohteena oli, miten innovatiivisten hankintojen edistäminen on sisällytetty kansallisiin tavoitteisiin ja miten toimeenpano on organisoitu. Kyseessä on laadullinen arviointi, joka koostuu kymmenestä indikaattorista.

Graafi Suomen sijoituksesta innovatiivisten hankintojen selvityksessä

Kuva: PWC, The Strategic Use of Public Procurement for Innovation in the Digital  Economy SMART 2016/0040 

 

Suomen vahvuudet innovaatioiden hankinnoissa

Suomen vahvuuksina näyttäytyvät innovatiivisten hankintojen kansalliset tavoitteet sekä laaja-alainen, kaikille hallinnon tasoille ja toimialoille ulottuva toteutussuunnitelma. Myös systemaattisen seurannan ja mittaamisen käynnistyminen arvioidaan Suomen vahvuudeksi.

Vertailusta käy ilmi, että Suomessa on hyvä julkisen rahoituksen tuki innovatiivisten hankintojen toteuttamiseen. Tämä toteutuu käytännössä Business Finlandin Innovatiiviset julkiset hankinnat -rahoituksen muodossa. Kaikissa Euroopan maissa ei vastaavaa tukea ole tarjolla.

Lisäksi osaamisen kehittämiseen ja innovatiivisten hankintojen valmisteluun on Suomessa tarjolla tukea. Keväällä 2018 toimintansa käynnistäneen Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus KEINOn toiminta vie osaamisen kehittämistä eteenpäin. Vain viidessä muussa Euroopan maassa on vastaavantyyppinen kansallinen osaamiskeskus toiminnassa.

Kehittämiskohteita Suomen innovatiivisissa hankinnoissa

Suomen kehittämiskohteeksi tunnistettiin innovatiivisten hankintojen kokonaisvaltaisempi edistäminen eri toimialoilla. Myös elinkaarikustannukset olisi syytä ottaa kattavammin huomion kilpailutuksissa.

Selvityksen tulosten perusteella ei voi päätellä, miten tuloksellisia innovatiivisten hankintojen edistämistoimenpiteet ovat eri maissa. Tästä tullaan saamaan lisätietoa selvityksen tulevissa osioissa.

Lisätietoja aiheesta englanniksi

Vertailun tulokset: Online consultation on benchmarking of national innovation procurement policy frameworks

  • Aineettoman omaisuuden oikeudet (IPR): kooste tutkimustuloksista 30 Euroopan maassa (PDF 8 sivua):

IPR handling in public procurement across the 30 different countries 

Lyhyt yhteenveto PDF 9 sivua:

IPR handling in public procurement Findings SMART 2016/0040 study

  • Tutkimuksen tavoitteet ja toteutussuunnitelma (PDF 51 sivua):

Tender specifications of the study