Enemmän irti julkisista hankinnoista

KEINO-osaamiskeskus tekee työtä kestävien, innovatiivisten ja tuottavien julkisten hankintojen eteen. Osaamista, johtamista ja yhteistyötä kehittämällä investoinneille saadaan lisää muutosvoimaa.



Suomessa julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain lähes 50 miljardia euroa, noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hankinnoilla voisikin olla huomattavasti nykyistä suurempi rooli yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Harmillisen usein ne kuitenkin nähdään vain menoerinä.

Pitkään julkisten hankintojen parissa työskennellyt VTT:n erikoistutkija Ville Valovirta uskoo, että viisailla, innovatiivisia ratkaisuja painottavilla hankintaprosesseilla voitaisiin edistää vihreää siirtymää. Ne voisivat myös ratkaista julkisen sektorin talouteen sekä palveluiden laatuun, saatavuuteen, tuottavuuteen ja taloudelliseen kannattavuuteen liittyviä ongelmia.

– Investointien lyhyen ja pitkän aikavälin hyödyt pitäisi huomioida laaja-alaisemmin. On tärkeää, että hankinnoilla voidaan edistää innovatiivisten ratkaisujen, prosessien ja teknologioiden käyttöönottoa, Valovirta toteaa.

KEINO toimii tehokkaasti

Vuonna 2018 Suomeen perustettiin hallitusohjelman mukaisesti KEINO-osaamiskeskus. Verkostomaisesti toimiva, viiden organisaation muodostama osaamiskeskuskonsortio tarjoaa julkisille toimijoille hankintaprosessia kehittäviä palveluita. Ne auttavat organisaatioita kehittämään kyvykkyyttään kestävien, innovatiivisten, vaikuttavien ja toiminnan tuottavuutta parantavien hankintojen tekemisessä.

– Ideana on, että julkiset organisaatiot oppisivat tunnistamaan ne hankintaprosessit, joita kehittämällä voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Esimerkiksi kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän kannalta rakentamisen ja liikenteen sektoreilla on iso merkitys. Sote-alan hankinnoilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyvinvointivaikutuksia, ja digitalisaatiohankkeilla voidaan parantaa kaikkien julkisten palvelujen tehokkuutta, saavutettavuutta ja kestävyyttä, Valovirta jatkaa.

KEINO-verkoston 11 alueellisen muutosagentin avulla julkiset organisaatiot saavat käyttöönsä osaamiskeskuksen asiantuntijaorganisaatioiden monialaisen osaamisen. Verkostossa on osaamista julkisista hankinnoista, innovaatioista, kestävästä kehityksestä ja rahoituksesta.

– Yhteisen osaamiskeskuksen myötä hankintaprosessien kehittämisestä on tullut koordinoidumpaa, kokonaisvaltaisempaa, vaikuttavampaa ja tehokkaampaa. Verkoston avulla tietoa hyvistä ratkaisuista ja käytännöistä on myös helpompi jakaa. Toimintamme on tehokasta, joustavaa ja kuluiltaan edullista, sillä emme ole luoneet uutta organisaatiota. Toiminnan vuosikulut ovat noin kaksi miljoonaa euroa.

Tietoa hankintojen tueksi

Julkisten organisaatioiden hankintaprosessissa KEINOlla on aktivoiva ja neuvova rooli. Sen palvelutarjonta tukee hankintaprosessien strategisen suunnittelun ja johtamisen kehittymistä sekä toimijoiden verkostoitumista.

– Tuotamme tietoa, mittausdataa ja kriteeristöjä hankintaprosessien kehittämisen tueksi sekä tarjoamme neuvontapalveluita ja järjestämme valmennusohjelmia. KEINO-akatemian ohella meillä on Teema-akatemia -kokonaisuuksia, kuten innovaatioiden, sosiaalisen vastuun, vähähiilisten hankintojen ja kiertotalouden akatemiat, Valovirta kertoo.

KEINO pyrkii myös kehittämään tilaajaorganisaatioiden keskinäistä sekä tilaaja- ja toimittajaorganisaatioiden välistä vuoropuhelua. KEINOn sparraustilaisuuksissa tilaajaorganisaatiot voivat oppia toisiltaan. Tilaaja-toimittajaseminaareissa sekä kehittäjäryhmissä hankintaorganisaatiot ja yritykset voivat vaihtaa ajatuksia hankintatarpeista ja uusien teknologioiden mahdollisuuksista.

– Yhteistyötä tehostamalla yritykset ja julkiset organisaatiot voivat vauhdittaa uusien teknologioiden kehittämistä ja uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Tilaajatahot rohkaistuvat tekemään uudistuksia tiukemmalla kulmakertoimella. Yritykset taas uskaltavat investoida ja luoda uusia innovaatioita, kun ne tietävät julkisella sektorilla olevan niille todellista tarvetta. Esimerkiksi julkisen liikenteen ja työkoneiden käyttövoimamurros on hyvä esimerkki yhteistyön aikaansaamasta positiivisesta kehästä, Valovirta sanoo.

    "KEINO-yhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä ja eteenpäin vievää."

    Vaasan kaupungin kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi

Tarvittu palvelu löytyy muutosagentin avulla

Novia ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön lehtorina ja Vaasan yliopiston erityisasiantuntijana työskentelevä Kimmo Koivisto toimii KEINOn muutosagenttina Pohjanmaalla. Hän on osaamiskeskuksen yhteyslinkki yritysten ja julkisten organisaatioiden suuntaan. Koivisto tuo verkostoon myös rakennus- ja infra-alan hankintaosaamista.

Muutosagenttina Koivisto auttaa alueella toimivia julkisia organisaatiota löytämään tarvitsemansa palvelun KEINO-osaamiskeskuksen palvelutarjonnasta. Hän sparraa organisaatioita myös itse omaan asiantuntija-alaansa liittyvissä kysymyksissä.

– Olen toiminut verkostossa parin vuoden ajan ja koen sen vaikuttavuuden paranevan koko ajan. Hankintaprosessien kehittyessä alueellemme on syntynyt uusia työpaikkoja. Hankintojen kautta on saavutettu myös kestävyystavoitteita, kuten alennettu hiilijalanjälkeä, Koivisto iloitsee.

Erityisen positiivisena Koivisto pitää julkisten toimijoiden ja yritysten välisen yhteistyön lisääntymistä.

– Yritysten ja julkisen sektorin yhteisillä koulutuksilla ja ennakoivan markkinointivuoropuhelun konseptiin perustuvilla tapahtumilla on iso arvo. Ne auttavat julkisia toimijoita asettamaan hankinnoille realistisia vaikuttavuustavoitteita ja parantavat yritysten mahdollisuuksia kehittää asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia tuote- ja palveluinnovaatioita.

Innovatiiviset hankinnat keventävät hiilijalanjälkeä

Koiviston mielestä Vaasan alueella on opittu hyödyntämään KEINO-osaamiskeskuksen tarjontaa kattavasti. Hankintaprosesseja kehitetään erityisesti ilmastotavoitteiden näkökulmasta, ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä alueen energiatekniikkaklusterin kanssa.

Hyvä esimerkki hankintaprosessien innovatiivisesta uudistamisesta on Vaasan kaupungin kaksivaiheinen pyöräilyallianssihanke, jossa kaupunki, urakoitsijat ja suunnittelijat kehittävät alueen pyöräilyolosuhteita tiiviissä yhteistyössä.

Tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn kulkumuoto-osuutta nykyisestä 10:stä 20 prosenttiin vuosikymmenen loppuun mennessä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kehitettiin pääpyörätieverkoston talvikunnossapitoa. Toisessa vaiheessa luodaan laatukäytäväverkosto kävelijöiden ja pyöräilijöiden tarpeisiin. Lihasvoimin liikkumisen edistäminen tukee Vaasan kaupungin strategista tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Sparraus auttoi osaltaan kehittämään uutta liikenneväylien talvihoitomallia Vaasassa. Urakoiden kilpailutus osui hyvin samaan aikaan sparrauksen kanssa, joten laatutekijöitä pystyttiin huomioimaan aikaisempaa paremmin.

– Talvihoidon hintatason alennuttua kykenimme tilaamaan uutena palveluna asukkaille aurausvallien poiston tonttiliittymistä.

Pääpyöräteiden lisäaurauksille pyydettiin erillishinnat, ja nyt pääpyöräteillä voidaan tehdä väliaurauksia pienemmälläkin lumimäärällä. Valtaosa urakoitsijoista sitoutui käyttämään työkoneissa biopolttoainetta, mikä vähensi talvikunnossapidon hiilidioksidipäästöjä, Vaasan kaupungin kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi summaa hyötyjä.

Toisessa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa 50 kilometrin mittainen laatukäytäväverkosto kävelijöiden ja pyöräilijöiden tarpeisiin vuosina 2023–2029. Vaasan kaupunki on saanut uudenlaisen allianssimallin kehittämiseen apua KEINOn muutosagentilta sekä kilpailutetulta allianssikonsultilta.

– Olemme saaneet kansallisen tason asiantuntija-apua. KEINO-sparraus johti osaltaan myös siihen, että saimme Business Finlandin myöntämän avustuksen uuden allianssimallin kehittämiseen ja siihen liittyvään innovatiiviseen julkiseen hankintaan, Talvi sanoo.

Hänen mielestään julkisen sektorin yhteistyöllä ja parhaiden käytäntöjen kehittämisellä sekä jakamisella on iso potentiaali, kun tavoitellaan vähähiilisyyttä, kustannustehokkuutta ja parempaa asukaskokemusta.

– KEINO-yhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä ja eteenpäin vievää. Suosittelen yhteistyötä lämpimästi muillekin organisaatioille, Talvi kiittelee.

Mikä KEINO-osaamiskeskus?

• KEINO parantaa julkisen sektorin kyvykkyyttä kestävien ja innovatiivisten hankintojen tekemiseen sekä kehittää julkisen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä.
• Osaamiskeskus on ketterä ja monialainen verkosto, joka tarjoaa hankintayksiköille maksuttomia palveluita hankintoihin liittyvän osaamisen, johtamisen, seurannan ja mittaamisen kehittämiseen.
• Painopistealueina ovat erityisesti kiertotalous, vähähiilisyys, digitalisaatio ja ekosysteemien edistäminen sekä datan hyödyntäminen.
• KEINO-konsortioon kuuluvat Motiva Oy, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Suomen ympäristökeskus SYKE, Hansel Oy sekä Business Finland. Toimintaa ohjaa ja rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö.
  
   

TEKSTI: Tuomas I. Lehtonen