Julkisten hankintojen kestävyys Suomessa

Vuonna 2017

Suomen ympäristökeskus SYKE kartoitti vuonna 2017 kestävien julkisten hankintojen nykytilaa Suomen kunnissa. Tietoa kerättiin kyselylomakkeella, haastatteluilla, asiakirja-analyysillä (strategiat, ohjeistukset, HILMAssa julkaistut tarjouspyynnöt) sekä yhteiskehittämiseen perustuvissa työpajoissa. Tarkoituksena oli selvittää, miten kestävyystavoitteet huomioidaan kuntien strategioissa, ohjeistuksessa ja hankintakäytännöissä, sekä kartoittaa kestävien hankintojen tekemisen haasteita ja ratkaisuehdotuksia yleisesti ja sektoreittain. Löydät tutkimusraportin kehitysehdotuksineen täältä. 

Kartoituksen perusteella energia- ja/tai muu ympäristönäkökulma oli kirjattu vähintään yleisellä tasolla 66 %:iin tarjouspyynnöistä. Tarkemmin se oli kirjattu 44 %:iin tarjouspyynnöistä, sisältäen tällöin ainakin yhden selkeästi määritellyn ympäristökriteerin. Vain 15 %:ssa ympäristönäkökulma oli määritetty koko elinkaari huomioiden. Selkeimmin tarjouspyyntöjen kriteereissä nousivat esiin laadunhallinta, energiatehokkuus ja kuljetuskaluston kilpailutuksissa Euronormi-luokka. 

Kestävien julkisten hankintojen määrää ja vaikuttavuutta ei mitata järjestelmällisesti, mikä voi ainakin osittain johtua sopivan mittausmenetelmän puuttumisesta. Kestävien julkisten hankintojen tekemisen suurimpina esteinä nähdään riittämätön strateginen tuki ja siitä johtuva vähäinen resursointi hankintatoimeen. Myös yhteisen ”hankintakielen” puuttuminen hankkijoiden ja toimittajien välillä sekä markkinatuntemuksen vähyys vaikeuttavat kestävien hankintojen tekemistä. Toteutukseen haasteita tuovat elinkaarinäkökulman ja sitä tukevan budjettisuunnittelun puuttuminen ja hankintojen hajautuneisuus. Taustalla heijastuu perinteinen hankintakulttuuri, joka painottaa hankintamenettelyä enemmän kuin kestävän kokonaisratkaisun löytymistä. Lisäksi eri sektoreilla on omia erityispiirteitä ja haasteita kestävyystavoitteiden toteuttamisessa. Kuntapäättäjien ja esittelevien virkamiesten ymmärryksen lisääminen kestävien hankintojen elinkaarenaikaisista hyödyistä kuntatalouteen, ympäristöön ja elinkeinoelämään koettiin ensiarvoisen tärkeänä.

Vuonna 2018

KEINO-osaamiskeskus kartoitti kyselyn avulla loppuvuodesta 2018 innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen nykytilaa. HILMA-ilmoituskanavalla vuoden 2018 alkupuoliskolla ilmoituksia julkaisseille lähetettiin kysely, jolla haluttiin selvittää mm. kestävyystavoitteiden ja -kriteerien huomiointia julkisissa hankinnoissa - erityisesti niiden sisältymistä sellaisiin hankintoihin, joissa on tunnistettavissa innovatiivisia elementtejä. Alla oleva sisältö tilannekatsaus perustuu siis ko.vuoden kartoitukseen. Koko katsaus on luettavissa tästä.

Kestävyystavoitteet ja -kriteerit 

Julkisten hankintoja kestävyys/vastuullisuus voidaan määritellä mm. tarkastelemalla sitä, kuinka monessa hankinnassa on hyödynnetty kestävyystavoitteita ja/tai kriteerejä. Huomioitavaa kuitenkin on, että kestävyyskriteerien lukumäärä hankinta-asiakirjoissa ei vielä kerro niiden vaikuttavuudesta tai siitä, miten ne lopulta toteutuvat hankinnassa.

KEINOn vuonna 2018 tekemän kartoituksen mukaan Suomen julkisista hankinnoista n.30 prosenttiin sisältyy kestävyystavoitteita ja kriteereitä. Osuus on alhaisempi kuin mitä aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, mikä todennäköisesti johtuu kyselyn ja otoksen painottumisesta innovatiivisiin hankintoihin. 

Yleisimmin kestävyystavoitteet liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen (39 hanketta), jätteen määrän vähentämiseen (31 hanketta) ja päästöjen määrän vähentämiseen (27 hanketta). Selvästi harvinaisempia ovat hankintojen eettiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät tavoitteet kuten reilun kaupan edistäminen ja työllisyysmahdollisuuksien parantaminen.

Näiden lisäksi hankintoihin liittyneitä kestävyystavoitteita ja -kriteereitä ovat esimerkiksi
- pidennetty takuuaika ja pitkäikäisyys,
- elinkaarelle asetetut vähimmäisvaatimukset ja kulutuskestävyys,
- tuotteiden jäljitettävyys tuotantoketjussa ja
- sotilasstandardin (MIL) käyttö.

Kestävyystavoitteita sisältäneet hankinnat jakautuvat hankintalajeittain suunnilleen seuraavasti: palveluhankinnat 40%, tavarahankinnat 31% ja rakennusurakkahankinnat 29% (Kuva 13).

Erillishankinnat muodostavat pääosan, 73%, kestävyystavoitteita sisältäneistä hankinnoista. Saman sisältöisenä toistuvat hankinnat 16% ja laajempaan hankintakokonaisuuteen kuuluneet hankinnat 10%.

Hankinnan (tuote tai ratkaisu) kestävyyden todentaminen

Tavallisin todentamisen muoto kestävyystavoitteita sisältäneissä hankinnoissa on tarjoajan oma lausunto (57%). Kolmannen osapuolen riippumaton todistus on aineistossa vähiten käytetty kestävyyden todentamisen muoto (19%).

Kestävyystavoitteiden ja -kriteerien välillä on eroja sen suhteen, mitä vaatimuksia kestävyyden todentamiselle on asetettu. (Kuva 14).

Todentamista koskeviin tuloksiin on suhtauduttava KEINOn kartoituksessa varauksella huomioiden vastausten alhainen lukumäärä tiettyjen kestävyysulottuvuuksien kohdalla (etenkin reilun kaupan edistäminen ja työllisyysmahdollisuuksien parantaminen).

Kestävyystavoitteet, vuoropuhelu ja yhteistyö

Varhaisen vaiheen vuoropuhelun käyminen on tunnistettu yhdeksi keinoksi edistää kestävien julkisten hankintojen toteutumista (Alhola & Kaljonen, 2017). Ennen hankintaa tapahtuva vuoropuhelu tarjoaa hankkijoille mahdollisuuden vahvistaa markkinatuntemustaan. Samanaikaisesti vuoropuhelu antaa potentiaalisille tarjoajille tilaisuuden perehtyä hankintaorganisaation tarpeisiin ja mahdollisiin ratkaisua vaativiin kysymyksiin.

Kestävyystavoitteita ja -kriteereitä sisältäneiden hankintojen yhteydessä vuonna 2018 on hankintaprosessin valmisteluvaiheessa hyödynnetty vuoropuhelua (56%) useammin kuin hankinnoissa, joihin ei ole liittynyt kestävyystavoitteita (39%).

Hankintaa edeltävää yhteistyötä uuden ratkaisun kehitystyön tai kokeiluiden muodossa sisältyi 11% niistä hankinnoista, joihin liittyi kestävyystavoitteita ja -kriteereitä.

Kestävyystavoitteet ja uutuus

Tulosten perusteella hankintaan liitetään kestävyystavoitteet ja -kriteerit sitä todennäköisemmin, mitä uudempi hankittu ratkaisu on. (Kuvat 16 ja 17).

Tilaajalle täysin uuden ratkaisun hankintaan johtaneista kilpailutuksista 41% on pitänyt sisällään kestävyystavoitteita vuonna 2018. Kun ratkaisu on ollut tilaajalle olennainen parannus aiempaan, prosenttiosuus on 33% ja aiemmin käytössä olleiden ratkaisujen kohdalla 26%.

Edelleen noin 45% markkinoiden kannalta täysin uuteen tai olennaisesti parannettuun ratkaisuun kohdistuneista hankinnoista on sisältänyt kestävyystavoitteita ja kriteereitä.