Kuntien varhaiskasvatuksen ja rakentamisen hankinnoissa tulee selkeämmin huomioida kemikaaliturvallisuus

Kunnat ja kaupungit edellyttävät enenevissä määrin hankinnoissaan erilaisia kestävyyskriteerejä, joiden avulla ne pyrkivät rajoittamaan haitallisten kemikaalien käyttöä rakentamisessa ja varhaiskasvatusympäristön hankinnoissa. Nykyisin käytetyt hankintakriteerit eivät kuitenkaan yksin riitä varmistamaan, että hankinnat täyttävät kemikaalilainsäädännön vaatimukset. Hankintojen tekijät tarvitsevat tietoa haitallisista aineista ja kemikaalilainsäädännöstä sekä parempia ohjeita hankintojen tekemiseen ja kriteerien laatimiseen.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) toteuttamassa Varhaiskasvatuksen tuotehankinnat ja kemikaalit (VARKE) -hankkeessa selvitettiin, kuinka kaupunkien ja kuntien rakentamiseen liittyvissä hankinnoissa huomioidaan kemikaalit. Hankkeessa tarkasteltiin sekä rakennusmateriaaleja että varhaiskasvatusympäristön, eli päiväkotien ja koulujen, tuote- ja palveluhankintoja.

”Kasvuiässä olevat lapset ovat huomattavan herkkiä kasvuympäristössään esiintyville haitallisille kemikaaleille. Julkiset toimijat kuten kunnat voivat vaikuttaa haitallisten kemikaalien esiintymiseen varhaiskasvatuksen ympäristössä huomioimalla ne tuote- ja palveluhankinnoissaan”, kertoo ylitarkastaja, hankkeen projektipäällikkö Petteri Talasniemi Tukesista.

Kemikaalilainsäädännöllä voidaan pienentää haitallisiin aineisiin liittyviä riskejä hankinnoissa

VARKE-hankkeessa oli tarkastelussa yhteensä 40 päiväkotiin tai kouluun hankittua rakennustuotetta. Yhteensä 30 tuotetta testattiin, ja kaikki tuotteet täyttivät kemikaalilainsäädännön vaatimukset.

Suomen markkinoilla oleville tuotteille ei ole viranomaisen ennakkohyväksyntää eli viranomaiset eivät tarkasta markkinoilla olevia tuotteita etukäteen. Tämän vuoksi hankinta-alan toimijoiden oma osaaminen ja valvonta on hankintavaiheessa tärkeässä roolissa.

”Tällä hetkellä KEINO-osaamiskeskuksen johdolla kehitetään yhteisiä tavoitteita ja kriteeristöä haitallisten kemikaalien vähentämiseksi varhaiskasvatuksen hankinnoissa eli niin sanottua green deal -sopimusta”, kertoo erikoistutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskuksesta. KEINO-osaamiskeskus on konsortio, joka kehittää julkisen sektorin kyvykkyyttä kestävien ja innovatiivisten hankintojen hyödyntämiseen.

”Hankintakriteereihin olisi hyvä sisällyttää tarkempia vaatimuksia siitä, että tuotteet ovat kemikaalilainsäädännön mukaisia. Lainsäädäntö asettaa vähimmäisvaatimukset haitallisille aineille”, Petteri Talasniemi tarkentaa. ”Haitallisten aineiden listoja päivitetään jatkuvasti, joten myös hankintakriteerejä olisi kemikaalien suhteen hyvä tarkentaa kunnissa säännöllisesti.”

Selvityksen mukaan hankintayksiköt ymmärsivät kemikaaliturvallisuuden merkityksen hankinnoissa. Valtaosassa tarkasteltuja tarjouspyyntöjä haitalliset aineet oli huomioitu, mutta vain yleisellä tasolla tai yksittäisten kriteerien kautta. Tuorein tieto haitallisiin aineisiin liittyvistä vaatimuksista pitäisi myös saada kulkemaan tuotteiden jakeluketjussa yritysten välillä nykyistä paremmin.

”Julkisen sektorin edellytetään toimivan suunnannäyttäjänä kestävien hankintojen tekemisessä, sillä se hankkii Suomessa vuosittain lähes 47 miljardilla eurolla tavaroita, palveluja ja urakoita. Hankintakäytäntöjä kehittämällä tämä raha voidaan ohjata paremmin puhtaisiin ratkaisuihin edistämään kestävien tuotteiden ja palveluiden markkinoita”, tiivistää Syken tutkija Petra Rinne.

VARKE-hankkeen toteuttivat Tukes ja Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoittivat Tukes ja ympäristöministeriö.

Linkki hankkeen loppuraporttiin: Kemikaalit varhaiskasvatuksen hankinnoissa

Lisätietoja:

Haitallisten aineiden vähentäminen varhaiskasvatuksen hankinnoissa -green deal

Petteri Talasniemi, ylitarkastaja, Tukes, puh. 029 505 2104, petteri.talasniemi@tukes.fi
Katriina Alhola, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1065, katriina.alhola@syke.fi
Petra Rinne, tutkija, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1083, petra.rinne@syke.fi