Hankinnoilla lisää ekologista kestävyyttä sote-sektorille – kysely sektorin ympäristövastuusta

Terveydenhuollon toiminnasta aiheutuu 5 % Suomen kansallisesta hiilijalanjäljestä. Tuosta osuudesta terveydenhuollon yksiköissä tehtävät hankinnat muodostavat suurimman osan. Hankinnoilla voidaan vaikuttaa soten ekologiseen jalanjälkeen merkittävästi, mutta se vaatii alan tarpeisiin kohdennettua, riittävän konkreettista ja selkeää ohjausta. Ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja ohjausmekanismit (EKO-SOTE) -hankkeessa muotoillaan kansalliset soten ekologisesti kestävät tavoitteet, sekä ehdotetaan seuranta- ja ohjausmekanismeja tavoitteiden toimeenpanon tukemiseksi. 

Osana EKO-SOTE-hanketta pyydämme kuntien ja kuntayhtymien ympäristökysymyksistä vastuussa olevia viranhaltijoita vastaamaan verkkokyselyyn, jolla kartoitetaan soten ekologiseen kestävyyteen liittyviä ohjelmia sekä näiden tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita.

 

Vastaa kyselyyn viimeistään 13.10.2022.

Sosiaali- ja terveyssektorin hankintakäytäntöjä kehittämällä voidaan pienentää alan hiilijalanjälkeä

Sosiaali- ja terveyssektorin toiminta kuluttaa huomattavia määriä energiaa, vettä ja materiaaleja sekä tuottaa hiilidioksidipäästöjen ja muiden ilmastoa lämmittävien päästöjen lisäksi valtavat määrät erilaisia jätelajeja.

Terveydenhuollon osuus Suomen kansallisesta hiilijalanjäljestä oli 5 % vuonna 2014, mikä kansainvälisessä vertailussa on yli keskiarvon (4,4 %). Suomen terveydenhuollon hiilijalanjäljestä 80,7 % syntyy hankintaketjun kautta. Hankintaketjussa ympäristöä kuormittavat eniten liikenne, ostetut asiantuntijapalvelut, sekä elintarvikkeet ja ruokapalvelut. Tämän lisäksi terveydenhuollon hiilijalanjäljestä 13,6 % syntyy ostetun energian kautta. Toisin sanoen vain 5,6 % terveydenhuollon hiilijalanjäljestä syntyy suoraan yksiköissä paikan päällä. (Health Care Without Harm & Arup 2014.) Sosiaalihuollon osalta vastaavia tietoja ei ole saatavilla. Sosiaali- ja terveyssektori siis kuormittaa ympäristöä myös epäsuorasti erilaisten materiaalien, tuotteiden ja tarvikkeiden tuotannon ja kuljetusten kautta. 

Soten ympäristöjalanjälkeä voitaisiin pienentää merkittävästi kestävillä hankintakäytännöilä, jotka voivat koskea mm. energiaa, kulkuneuvoja, rakennusmateriaaleja, elintarvikkeita ja lääkkeitä. Hankintojen ekologisuutta voidaan lisätä esimerkiksi huomioimalla  kestävyysnäkökohdat hankintastrategiassa, tunnistamalla hankintojen ympäristövaikutukset ja huomioimalla ne kilpailutuksessa, seuraamalla ympäristökriteerien toteutumista sopimuskauden aikana, sekä käymällä markkinavuoropuhelua ympäristönäkökohdista.

Sote-sektorin ekologiselle kestävyydelle voidaan asettaa erilaisia tavoitteita. Esimerkiksi jo 14 maassa on sitouduttu tavoittelemaan kansallisten terveyspalvelujärjestelmien hiilineutraaliutta 10–30 vuoden sisällä. Myös hankinnoille voidaan asettaa kestävyystavoitteita ja seurata näiden saavuttamista etukäteen sovittujen mittareiden kautta, kuten niiden kilpailutusten osuus, joissa ekologinen kestävyys on ehdottomana valintakriteerinä.

Suomessa sote-sektorin ekologisen kestävyyden edistämisen esteeksi on nähty kansallisen tason ohjauksen puute. Sotelta puuttuvatkin ekologisen kestävyyden kansalliset tavoitteet ja alan tarpeisiin kohdennettu, riittävän konkreettinen ja selkeä ohjaus.

Tänä keväänä käynnistyneessä Ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja ohjausmekanismit (EKO-SOTE) -hankkeessa lasketaan soten hiilidioksidipäästöt, kartoitetaan ekologisesti kestävän soten nykytila, kuten tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita Suomessa, sekä selvitetään kansainvälisiä ekologisesti kestävän soten ohjausmekanismeja ja niiden toimivuutta. Tätä tietoa hyödyntäen määritellään, millaisilla kansallisen tason seuranta- ja ohjausmekanismeilla ekologisesti kestävää sotea voidaan ohjata Suomessa.

Hankkeen päätavoitteena on muotoilla kansalliset soten ekologisesti kestävät tavoitteet, sekä esittää seuranta- ja ohjausmekanismeja, joiden avulla tavoitteiden toimeenpanoa tulevilla hyvinvointialueilla tuetaan. EKO-SOTE on konsortiohanke, jota koordinoi Tampereen yliopisto. Hanke on osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Sen kesto on 4/2022–8/2023 ja yhteistyötahot ovat Suomen ympäristökeskus SYKE, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Demos Helsinki.

Verkkokysely kartoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristövastuullisuutta

Osana EKO-SOTE-hanketta tehdään verkkokysely, jolla kartoitetaan sairaanhoitopiirien, sote-kuntayhtymien ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristövastuullisuuteen, hiilineutraaliuteen, ym. ekologiseen kestävyyteen liittyviä ohjelmia sekä näiden tavoitteita, toimenpiteitä ja mittareita. Tuloksia hyödynnetään soten ekologisen kestävyyden ohjaus- ja seurantamekanismien kehittämisessä Suomessa.

Pyydämme kunnissa tai kuntayhtymissä ympäristökysymyksistä, kestävästä kehityksestä, ekologisesta kestävyydestä, tms. vastuussa olevia viranhaltijoita vastaamaan kyselyyn sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta. Kunnasta / kuntayhtymästä voi osallistua useita vastaajia (esim. hankinnoista vastaava, kiinteistöhuollosta vastaava, sote-palveluprosesseista vastaava) erillisillä vastauslomakkeilla. Vaihtoehtoisesti voi lähettää yhden vastauksen, jolloin vastaaja kerää kyselyssä kartoitettavia tietoja tarvittaessa muilta vastuuhenkilöiltä. 

Koska kyselyyn vastaamiseen tarvitaan monialaista osaamista, suosittelemme vastaamisen helpottamiseksi vastaajia ensin silmäilemään kyselyn läpi alla olevasta Ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja toimenpiteet Suomessa -tiedostosta (pdf).

Kyselyn liitteineen voi välittää eteenpäin kuntien/kuntayhtymien ympäristöasioista vastaaville. 

Vastaa kyselyyn viimeistään 13.10.2022.

Lisätietoja tutkimuksesta antavat:

Pia Västinsalo, hankkeen tutkija, Tampereen yliopisto, pia.vastinsalo@tuni.fi, +358 503408407

Jutta Pulkki, hankkeen johtaja, Tampereen yliopisto, jutta.pulkki@tuni.fi, +358 503186742

Lähde: Health Care Without Harm & Arup 2014. Country fact sheets. Finlandia.