Uusi oppimisympäristö vihreillä arvoilla - Case Rantaroustin koulu, Tyrnävä

TAUSTATIEDOT

Hankkija



Tyrnävän Kunta

Hankinnan kohde



Uusi koulu elinkaarimallilla. Sopimus sisältää ylläpidon ja huollon 20 vuodeksi, minkä jälkeen kunta voi sopimuksen mukaan lunastaa tilat itselleen.



Uudisrakennus sisältää ala-asteen koulutiloja 4300 m2, liikuntahallin 1700 m2 sekä erityisopetuksen tiloja 500 m2.

Hankinnan arvo



Investointivaiheen arvo oli noin 14,8 miljoonaa euroa ja ylläpitovaihe noin 6,7 miljoonaa euroa. Hanke oli toteutuessaan Tyrnävän kunnan suurin investointi.

Hankinnan tavoite



Hankinnan tavoitteena oli uuden opetussuunnitelman mukainen oppimisympäristö, tilojen avoimuus ja muunneltavuus sekä elinkaariedullinen kokonaisuus. Keskeinen tavoite oli säästää neliömäärässä, mikä edellytti tilojen muuntojoustavuutta ja tilatehokkuutta. Lisäksi tavoiteltiin uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta. Tilojen käytettävyydelle asetettiin tavoitteiksi turvallisuus ja terveellisyys sekä tilankäytön uudenlainen ajattelutapa.

Hankintaan osallistuneet tahot ja toimijat



Hankinnan suunnittelussa ja toteutuksessa olivat mukana kaikki rakentamisen osapuolet, kunta, opettajat ja oppilaat. Koulun suunnittelutyö aloitettiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Kunnan virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostunut hanketyöryhmä ohjasi hankinnan etenemistä. Keskeistä oli hallita kokonaisuus, jossa vaikuttivat suunnittelija, käyttäjä, rakentaja sekä valvoja, samoin kuin luoda kumppanuus eri toimijoiden ja koko kunnan kesken, ja toisaalta toimittajan sekä heidän verkostojensa kesken.

Hankintamenettely



Kilpailullinen neuvottelumenettely. Hankinnan toteutusmuoto oli elinkaarimallin ja allianssin yhdistelmä.

Hankinnan taustaa

Uusi koulu vastaa Tyrnävän kasvavaan väkilukuun ja tarpeeseen uudenaikaisesta oppimisympäristöstä. Ekologisuus tuli osaksi rakennushanketta kuntastrategian kautta, jossa kestävyys ja uusiutuvan energian ratkaisut ovat keskeisiä tavoitteita. Tyrnävä kuuluu Hiilineutraalit kunnat (HINKU) -verkostoon, joten se on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastopäästövähennyksiin. Hankinnan tavoitteiden toteutusta tuki kunnan Hyvä ja ennakkoluuloton -päätöksentekokulttuuri.

HANKINTAPROSESSI

Hankinnan valmistelu ja markkinavuoropuhelu



Koulun suunnitteluun osallistui alusta asti monia toimijoita. Valmistelussa hyödynnettiin varhaista markkinavuoropuhelua ja järjestettiin opettajien, oppilaiden ja luottamushenkilöiden kanssa toiminnallisuuden suunnittelutapahtumia. Koulun suunnittelu- ja kehitystyössä huomioitiin laajasti kouluhenkilöstön, lasten ja kunnan päättäjien näkemykset. Vuoropuhelu käyttäjien kanssa oli vilkasta. Yhdessä kehittäminen, avoin vuoropuhelu ja luottamus koko projektin ajan olivat hankkeen onnistumisen taustatekijöitä.

Hankinnan kohteen vaatimukset ja vertailuperusteet



Kunnan kouluhankkeelle asetetut tavoitteet ja vaatimukset keskittyivät opetuksen haasteiden kehittämiseen perinteisen tilanhankinnan sijaan. Keskeisiä suunnittelulle asetettuja vaatimuksia olivat uudenlainen tilankäyttö, energia- ja materiaaliratkaisut, toteuttamistapa, innovaatiot erityisopetuksessa, uusi teknologia, oppimisen Living lab yrityksille sekä yhteissuunnittelu. Kustannuksissa arvioitiin koko rakennuksen elinkaarikustannuksia.

Sopimuskausi



Rantaroustin koulu rakennettiin kokonaisvastuu-urakkana, johon liittyy 20 vuoden yhteistyösopimus kunnan kanssa. Investointivaiheeseen sisältyy vanhojen rakennusten purku, maanrakennustyöt, rakennustekniset työt, LVIA- ja sähkötyöt, pihan kalusteet ja varusteet, teknisen ja tekstiilityön laitteet, irtokalusteet ja AV-varustus, maalämpö- ja aurinkokeräinjärjestelmät. Ylläpitovaiheeseen sisältyvät rakennusten ylläpito, kunnossapito, kiinteistön hoito, ulkoalueiden hoito, kalusteiden ja laitteiden hoito, turvapalvelut sekä siivous-, aula- ja vahtimestaripalvelut.

Haasteet



Hankkeen haasteina nähtiin mm. aikataulu, rahoitusmarkkinoiden tilanne ja kehittyminen, suunnitteluvapauden ja käyttäjien toiveiden yhteensovittaminen, ulkopuolinen asiantuntijoiden tarve, mahdollinen tarjoajien vähyys.

Hyödyt/ Tulokset /Vaikutukset



Rakennus on lähes 1 300 neliötä pienempi kuin Opetushallituksen ohje koulurakennuksen koon arvioinnista määrittää. Pienempi neliömäärä vähensi rakennusajan kustannuksia noin 3 miljoonaa euroa ja pidemmällä aikavälillä pienentää myös huolto- ja lämmityskustannuksia.

Ympäristövaikutusten pienentämisen näkökulmasta keskeisiä ovat tilaratkaisujen lisäksi maalämpö, aurinkosähkö sekä materiaalivalinnat. Materiaalivalinnoissa huomioitiin erityisesti elinkaarikestävyys. Esimerkiksi pintamateriaalit ovat sekä kestäviä että helposti uusittavia. Puuta hyödynnettiin muun muassa julkisivussa ja vesikattorakenteissa.

Moderni talotekniikka tuo kouluun hyvän sisäilman ja sitä ohjataan tilakohtaisesti CO2- ja lämpötila-antureilla. Rakennukset ovat esteettömiä ja valaistukset automaattisia. Koulun lämpötilaa, sähkön ja veden kulutusta sekä melutasoja seurataan jatkuvasti NCC:n keskusyksikössä Espoossa. Yritys syöttää datan takaisin koululle, joka puolestaan hyödyntää tietoa My School -sovelluksen kautta opetuksessa.

Uusi rakennus on nk. abessiivikoulu: käytävätön, luokkatilaton, väliseinätön, ruokasaliton, kengätön, opettajanpöydätön sekä lähestulkoon hukkatilaton. Suunnitteluratkaisut tukevat uudenlaista oppimista avoimessa oppimisympäristössä.

Koulussa myös opettajan rooli on muuttunut samaan aikaan kun yhdessä oppiminen on lisääntynyt, ja joissakin asioissa oppilaat voivat opettaa toisiaan. Opettajan tehtäväksi jää koordinointi ja yksilöllinen tuki. Koulussa on myös käytössä yhteisopettajuus.

Opittua



”Ehdoton iso onnistuminen hankkeessa on se, että siinä on saatu luotua hyvä kumppanuus sekä toimijoiden kesken että kunnan sisällä, ja myös toimittajan kokonaisuuden kanssa.” Marjukka Manninen (Tyrnävän kunnanjohtaja hankkeen aikana)

Keinot kiertoon







Rantaroustin koulu on hyvä esimerkki tulevaisuuden oppimisympäristön rakentamisesta ekologisesti ja resurssitehokkaasti, ja se toimii hyvänä referenssikohteena uusien tilankäytön ratkaisujen suunnittelussa. Rantaroustin koulu sai investointiin Kuntarahoituksen Vihreää lainaa.

Lisätietoja

Opettaja-lehti, 2018., lue tästä linkistä.

Torvinen, H., 2016. Case‐kuvaus: Rantaroustin kouluhankinta. Lue tästä linkistä.

Rantaroustin koulun esittely, 2017, lue tästä linkistä.

Katso videoanimaatio Rantaroustin koulusta: