Julkiset hankinnat ovat nousseet kiinnostavien teemojen kategoriaan ja nykyään kuulee paljon puhetta julkisten hankintojen merkittävyydestä. Tämä on erittäin hyvä suuntaus, joka lämmittää meitä pitkän linjan hankintojen johtamisen ja kehittämisen parissa työskennelleitä. Voisi ehkäpä kuvata, että
Olen viime aikoina palannut ajatuksissani erääseen keväiseen bussimatkaan Haarlemista Amsterdamin lentokentälle. Syynä ei ole tällä kertaa kotoilun ja etäilyn aiheuttama kaukokaipuu, vaan se, että tuon bussimatkan aikana syntyi ensimmäinen ajatusaihio hankintojen strategisen johtamisen
Kuntiin ollaan tulevana kesäkuuna valitsemassa uusia valtuutettuja ja lautakuntien jäseniä, jotka tulevat tekemään seuraavina vuosina päätöksiä niin kunnan rakennushankkeista, palveluiden kehittämisestä, investoinneista kuin energiaratkaisuista. Hankinnat linkittyvät kaikkeen kunnan toimintaan ja
Yliopistot ovat verrattain pieni toimija Suomen julkisten hankintojen kentällä arviolta 500 milj. €:n vuotuisella osuudellaan. Ydintoimintojensa tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ohella yliopistot ovat käynnistäneet laajamittaisemman, omaan toimintaansa liittyvän
Innovatiivisten hankintojen tavoitteena on löytää uusia parempia tuotteita ja palveluita tilaajan tarpeisiin. Ne voivat ratkaista palveluprosessien pullonkauloja, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä pienentää toiminnan ympäristöjalanjälkeä. Innovatiivisiin hankintoihin sisältyy
EU:n energiamerkintä on onnistunut edistämään entistä innovatiivisempia ja energiatehokkaampia tuotteita jo yli 25 vuoden ajan. Energiamerkinnän avulla kuluttaja saa selkeän kuvan tuotteen energiatehokkuudesta oston hetkellä. Energiamerkintä on myös julkiselle hankkijalle käyttökelpoinen työkalu ja
Hiljattain julkistetussa kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa julkisille hankinnoille ehdotetaan vahvempaa roolia yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nämä kestävyyteen ja innovatiivisuuteen liittyvät tavoitteet liittyvät myös KEINO-osaamiskeskuksen rooliin strategian
Kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin Kuntamarkkinoilla 9. syyskuuta. Strategiassa esitetään kahdeksan tahtotilaa ja 25 niitä konkretisoivaa tavoitetta. Strategian vaikuttavuuden seuraamiseksi on määritelty 27 mittaria, jotka on ryhmitelty tahtotiloihin liittyviin ”tuloskoreihin”
Yrityksien näkemykset ovat arvokkaita hankintojen valmistelijoille Yritysten näkemykset ja markkinatieto ovat olennainen osa hankintojen valmistelua. Pitkät ja työläät valmisteluvaiheet voivat sisältää esimerkiksi suunnittelukilpailuja, tarjouspyynnön sisällön tarkentamista tai
Tampereelta kerrottiin alkuvuodesta 2020, miten Suomen energiatehokkain S-Market tehtiin Tesomalle. Keskiössä oli ennen kaikkea taito hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa. Taustalla on S-ryhmän julkaisema kova ilmastotavoite: oman toiminnan on oltava hiilinegatiivista vuonna 2025. Samankaltaisia