Ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden hankinta

""

Kestävä ruokajärjestelmä on ruokaturvan perusta. Ilmastonmuutos, monimuotoisuuden häviäminen ja kriisitilanteet voivat heikentää Suomessakin ruokaturvaa merkittävästi. Hyvällä huoltovarmuudella turvataan kriisitilanteiden edellyttämä ruoantuotannon omavaraisuus. Elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa tulee käyttää hankintakriteereitä, jotka edistävät ympäristön kannalta hyviä viljelymenetelmiä, elintarviketurvallisuutta, ravitsemusta sekä eläinten hyvinvointia ja terveyttä, ja jotka edistävät samalla kestävää ruokahuoltoa ja ekologista kestävyyttä. 

Suomen ympäristökeskuksen Turun ruokapalveluille vuonna 2019 teettämän selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöt jakautuvat ruokapalvelussa seuraavasti: 

  • sekaruoan tuotanto 84 %
  • ruokahävikki noin 10%
  • ruoanvalmistuksen energiankäyttö 6 %
  • logistiikka alle 1 %

Tämän selvityksen valossa suurimmat ekologisen kestävyyden vaikutukset saavutetaan ruoantuotannon muutoksilla ja erityisesti eläinperäisten tuotteiden vähentämisellä. 

Suomen ympäristökeskuksen raportin mukaan elintarvikkeet ovat kuntasektorilla viidenneksi suurin yksittäinen hankintamenolaji, joka ylittää 100 miljoonan kilogramman (Mkg) kasvihuonekaasupäästöt. Vertailun vuoksi kuntasektorilla on raportin mukaan 34 hankintamenolajia, joista 12 ylitti 100 miljoonan kilogramman kasvihuonekaasupäästöt. 

Kestävyyskriteerit ruokapalveluiden ja elintarvikkeiden hankinnoissa

Julkisissa hankinnoissa merkittävin vaikuttamisen paikka on ruokapalveluiden hankinta, jossa voidaan asettaa kriteereitä esimerkiksi ruokalistojen sisältöön. Kasviruoan osuus tarjottavasti ruoasta tulisi olla jatkossa merkittävästi suurempi kuin nykyisin. Ruokapalvelukilpailutukissa voidaan myös laajemmin vaikuttaa muun muassa ruokahävikin mittaamiseen ja sen pienentämiseen, energian- ja vedenkulutuksen seurantaan sekä logistiikkaan. 

Elintarvikehankinnoissa korostuu sosiaalinen vastuullisuus sekä eläinten hyvinvointi ja terveys. Ympäristövaikutuksien huomioiminen elintarvikehankinnoissa on vielä haastavaa, koska esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen mittaaminen ruoantuotannossa ei ole vielä yhteismitallista. Vertailtavaa tietoa ei ole riittävästi, jotta hiilidioksidipäästöjä voitaisiin käyttää kriteerinä julkisissa hankinnoissa. Hankintayksikkö voi kuitenkin edellyttää esimerkiksi ympäristöystävällistä tuotantomenetelmää silloin, kun vaatimus liittyy hankinnan kohteeseen. Tällaisia EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sallittuja tuotantomenetelmää koskevia vaatimuksia ovat esimerkiksi elintarvikkeiden tuottaminen luonnonmukaisella viljelyllä sekä sähkön tuottaminen uusiutuvia energialähteitä käyttäen.

Innovatiivisuuden edistäminen elintarvikehankinnoilla 

Julkisilla elintarvikehankinoilla voidaan vauhdittaa elintarviketeollisuuden innovaatioita muun muassa kilpailuttamalla kasvispohjaisten proteiinituotteiden tai järvikalatuotteiden kehitystä. Ekologisen kestävyyden näkökulmasta kehityksen painopiste tulisi olla kasvituotteiden lisäämisellä julkisissa ruokapalveluissa. 

Lisää aiheesta:

SYKE: Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö (pdf)

Motiva: Opas turvallisiin elintarvikehankintoihin – suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiks (pdf) 

Motivan verkkosivu: Ammattikeittiölaitteet