Rakentamisen ja infran hankinta 

""

Suomessa julkisen sektorin rakentamisen arvo on lähes 7 miljardia euroa.  Rakentaminen ja rakennusten energiankulutus ovat suuri päästölähde niin kuntatasolla, valtakunnallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Rakentamisen ja rakennusten ylläpidon, kuten lämmityksen ja sähkön, hankintojen hiilijalanjälki on noin puolet julkisten hankintojen hiilijalanjäljestä. Rakentamisessa käytettyjen materiaalien, kuten teräksen, sementin, alumiinin ja muovin kulutuksen arvellaan moninkertaistuvan tulevina vuosikymmeninä, mikäli kiertotalouden ratkaisuja ei oteta tehokkaammin käyttöön.

Vähähiilisyys ja kiertotalous rakentamisen hankinnoissa 

Rakennuksissa tulisi huomioida koko elinkaaren aikana syntyvät päästöt pelkästään käytön aikana syntyvien päästöjen sijaan. Rakennuksen elinkaaren päästöihin lukeutuvat muun muassa materiaalien valmistuksesta ja kuljetuksesta syntyvät päästöt. Rakennuksen elinkaareen liittyy kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi muitakin ympäristötavoitteita, kuten kiertotalous. Julkisen hankkijan näkökulmasta voikin olla epäselvää, mikä painoarvo rakennuksen hankinnassa tulisi antaa käytönaikaiselle energiatehokkuudelle, elinkaariselle vähähiilisyydelle ja kiertotalousratkaisuille. Tilojen tehokkaampi käyttö, muunneltavuus ja peruskorjaus, eli uuden tai lisätilan rakentamatta jättäminen, voivat olla ympäristönäkökulmasta hyviä valintoja.

Rakentamisen hankinnoissa on merkittävä mahdollisuus edistää vähähiilisyys- ja kiertotalousratkaisuja. Vähähiilisyys rakentamisessa tarkoittaa sitä, että rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyy mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä. Suomessa rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttavat eniten rakennuksen päälämmitysjärjestelmä, päärakennusmateriaali ja käytön aikainen energiatehokkuus. Rakennuksen hiilijalanjälki määrittyy siis useimmiten jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on energiatehokkuuden lisäksi terveellinen ja toimiva julkinen rakennus, joka on muuntojoustava ja soveltuu erilaisiin käyttötarkoituksiin.  

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus voidaan ottaa keskeisiksi tavoitteiksi rakennusten suunnittelussa ja hankintaprosessissa. Rakennusten hiilijalanjäljen laskennalle on olemassa vähähiilisyyden arviointimenetelmä ja materiaaleille päästötietokanta, joita voidaan hyödyntää julkisissa hankinnoissa. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta on keskeinen osa rakentamisen säädösohjausta ja rakennuksen hiilijalanjäljelle on tulossa raja-arvo vuoteen 2025 mennessä. 

Lisää aiheesta:

Kiertotalouden rakennusmateriaalien markkinakatsaus 2019: Esimerkkejä rakentamisen uusiotuotteista ja -materiaaleista. Suomen ympäristökeskus.

Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa. KEINOn vähähiilisen rakentamisen kehittäjäryhmä ja Canemure-hanke (lataa pdf).

Ympäristöministeriö: Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä

Vähähiilinen rakentaminen –podcast 2019 (Valonia).

Ympäristöministeriö, materiaalien päästötietokanta

tags