Maaperätutkimuksen ja kunnostuksen urakkahankinta - Case Oulu

TAUSTATIEDOT

Hankkija

Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Hankinnan kohde

Entisen Toppilan sahan ja lautatarhan sekä Kajaani Oy:n sellutehtaanpuutavarakentän maaperätutkimukset ja kunnostus asumiseen soveltuvaan käyttöön Ranta-Toppilan asemakaava-alueella. Kaivumassojen ja jätteiden käsittely.

Hankinnan arvo

Konsultin kustannusarvio oli noin 950 000€. Kunnostuksen toteutunut urakkahinta oli noin 2,1 M€. Kustannusarvio puuparkkien käsittelystä on noin 2,2 M€. Kunnostusalueella jäljellä olevien töiden kustannus noin 1,7 M€.  Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 6 M€. 

Hankinnan tavoite 

Tavoitteena oli saada entisestä Ranta-Toppilan saha-alueesta terveellinen ja turvallinen asuinalue kunnostamalla pilaantunut maa-alue massanvaihdolla. Puuparkkia sisältäviä kaivumassoja oli tarkoitus sijoittaa lähistölle tulevaan maisemakumpuun sekä viedä kompostoitavaksi. 

Hankintaan osallistuneet tahot ja toimijat 

Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, konsultit, kaivumassojen käsittelylaitokset.

HANKINTAPROSESSI

Hankintamenettely, hankinnan valmistelu ja toteutus

Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut tilasi maaperätutkimukset ja kunnostussuunnitelman laatimisen sekä hyötykäytön suunnittelun konsultilta, joka valittiin hinnan ja kokemuksen perusteella. Urakoitsija kilpailutettiin erikseen suunnitelman pohjalta. Valinta tehtiin hinnan perusteella. Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolta haettiin ympäristölupa maisemakumpua varten. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus teki maaperän kunnostuspäätöksen ja valvoi kunnostustöitä. 

Töiden eteneminen ja suunnitelmien muutokset 

Kunnostustöiden aikana huomattiin, että pilaantunut alue oli odotettua laajempi kuin mitä maaperätutkimuksissa ja koekuopituksella oli havaittu. Maaperätutkimuksissa pilaantumattomaksi todettu puuparkki osoittautui kunnostustöiden aikana pilaantuneeksi, kun puuparkkista oli valtaosa jo toimitettu hyötykäytettäväksi urakoitsijan käsittelyalueelle. Lisäksi maa-ainesten ja puuparkin haitta-ainespitoisuudet (raskasmetalleja) olivat odotettua korkeammat. Maisemakummun ympäristölupaan piti hakea muutosta suurempien massamäärien takia. Haitta-aineiden takia puuparkin kompostointia ei voitu tehdä suunnitellusti.

Maa-ainesta ja puuparkkia sisältävät kasat toimitettiin urakoitsijan alueelta välivarastoon Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamon asfalttikentälle. Välivarastointikentällä maa-aines ja puuparkki lajiteltiin pilaantuneisuuden mukaan kasoihin. Kasat muotoiltiin ja peitettiin muoveilla.

Välivarastointialueen vesienkäsittelyä varten suunniteltiin ja toteutettiin hiekanerotuskaivo ja aktiivihiilikäsittelyrakenteet, joiden kautta käsitelty vesi johdettiin mereen. Veden haitta-ainepitoisuuksia tarkkailtiin hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Veden laadussa havaittiin tarkkailun aikana raskasmetallien osalta huomattavaa vaihtelua eikä ko. vesienkäsittelyjärjestelmä toiminut suunnitellulla tavalla. Syynä vedenkäsittelymenetelmän vaihtelevaan puhdistustehoon oli samalla käsittelykentällä välivarastoitu Oulun Energian tuhka, joka tukki aktiivihiilen partikkeleita ja heikensi vesienkäsittelymenetelmän puhdistustehoa aktiivihiilen lyhyestä vaihtovälistä huolimatta.

Tämän jälleen käynnistettiin selvitykset vaihtoehtoisista vedenkäsittelymenetelmistä. Vedenkäsittelymenetelmäksi valikoitui raskasmetallipitoisten vesien absorbenttikäsittely, jolla veden pH tasoa muuttamalla saadaan haitalliset raskasmetalli-ionit saostumaan absorbentti aineeseen. Käsittelyn jälkeen käsitellyt vedet johdettiin mereen. 

Konsultilta tilattiin useita tutkimuksia ja selvityksiä, joilla selvitettiin muun muassa maa-aineksen ja puuparkin haitta-ainepitoisuuksia ja metallien liukoisuuksia, tutkittiin puuparkin liukoisuusominaisuuksien säätämistä kuitulietteen ja Toppilan voimalaitoksen pohjatuhkan avulla, laadittiin suunnitelma ja riskinarvio raskasmetallipitoisen puuparkin käsittelyvaihtoehdoista ja arvioitiin niiden kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä eri toteutusvaihtoehdoilla, arvioitiin puujakeen jäteluokittelua, selvitettiin jätteen hyödyntämistä energiana, sekä laadittiin suunnitelma ja riskinarvio jäte-erän hyödyntämisestä Välimaan kaatopaikalla.

Tutkimustulosten perusteella lievemmin pilaantuneet massat voitiin hyödyntää Ranta-Toppilan maisemakummussa ympäristöluvan muutospäätöksen mukaisesti. Voimakkaammin pilaantuneiden massojen jäteluokitusta ei pystytty määrittämään riittävän luotettavasti. Erillisenä urakkana kilpailutettiin Taskilan välivarastointialueelle kunnostuksen ensimmäisessä vaiheessa läjitettyjen maa-ainesjätteen sekalaisten puuparkkien siirto Kiertokaari Oy:n Ruskon jätteenkäsittelyalueelle. Kiertokaari Oy:n jätteenkäsittelyalueelta vuokrattiin noin 5800 m2:n alue jätteiden käsittelyä varten.

Kiertokaari Oy:n jätteenkäsittelyalueella jäte-erästä eroteltiin seulomalla maa-aines ja puuparkit eri aumoihin. Jäte-erän seulomisen yhteydessä tehtiin tarkempia tutkimuksia jäteluokan selvittämiseksi. Tehtävään kilpailutettiin konsultti, joka vastasi jäte-erän seulonnan aikaisesta näytteistämisestä sekä laati lausunnon välivarastoidun puuparkin ja maa-aineksen jäteluokittelusta. Maamassojen ja jätteiden siirron hallintaan ja valvontaan valittiin rakennuttajakonsultti.

Samaan aikaan puuparkin seulonnan kanssa toteutettiin maaperän kunnostusurakan toinen vaihe, jossa asemakaava-alue ja pienvenesataman maa-alueet kunnostettiin kaavanmukaiseen käyttöön. Pienvenesataman alueella veneiden säilytyspaikan alueella hyödynnettiin kunnostuksen tavoitetason Vna 214/2007 alle ylemmän ohjearvotason massoja. Maisemakumpua rakennettiin rakennussuunnitelman ja ympäristöluvan mukaisesti. Maaperän kunnostus rajattiin noin 3 metriä vesirajasta ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet on tarkoitus poistaa rakentamisalueilta vesilain mukaisella luvalla pienvenesataman ruoppausurakan yhteydessä.

Kiertokaari Oy:n jätteenkäsittelyalueella seulottu Ranta-Toppilan maa-ainesjäte luokitellaan jäteluokkiin 17 05 03 ja 17 02 04, jotka sisältävät vaarallisia aineita.

Kaupunki neuvotteli Kiertokaari Oy:n kanssa sopimuksen Ranta-Toppilan asemakaava-alueen puuparkkipitoisen maa-ainesjätteen käsittelystä ja loppusijoittamisesta. Sopimuksen mukaan Kiertokaari Oy vastaa Ranta-Toppilan asemakaava-alueen puuparkkipitoisen maa-ainesjätteen koetoimintaluvan hakemisesta ja toteuttamisesta siten, että puuparkkipitoiset maa-ainesjätteet voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää, jatkokäsitellä tai loppusijoittaa turvallisesti Ruskon jätekeskuksen alueelle. Samassa yhteydessä selvitetään jätelain (646/2011) jätehierarkian mukaisesti puuparkkijätteen jatkokäsittelyvaihtoehtoja ja vastaanottopaikkoja sekä puuparkkijätteen hyödyntämisen energiana. Puuparkkipitoisen maa-ainesjätteen käsittelystä ja loppusijoittamisesta aiheutuu arviolta noin 2,2 miljoonan euron kustannukset vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Vaikutukset 

Puutteellisten kohdetutkimusten takia kunnostus- ja massojen hyötykäyttösuunnitelmaa jouduttiin muuttamaan. Tästä aiheutui viivästystä, kun jouduttiin tekemään lisätutkimuksia ja hakemaan muutosta maisemakummun ympäristölupapäätökseen. Maamassat oli jo kuljetettu kompostointia varten käsittelypaikkaan, kun korkeat raskasmetallipitoisuudet havaittiin. Massat piti kuljettaa pois välivarastoitavaksi ja edelleen seulottavaksi Kiertokaari Oy:n alueelle, ja ylimääräisistä käsittelyistä ja kuljetuksista aiheutui kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöjä sekä kustannuksia. Oulun kaupungin hankintaohjelmaan kirjattu yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen päämäärä ei toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi viivästys sekä odotettua suuremmat kustannukset hankaloittavat kaupungin taloussuunnittelua, sillä budjetti tehdään aina vuodeksi kerrallaan. 

Nykytilanne ja jatkotoimet

Kaupungin pyrkii toteuttamaan Ranta-Toppilan pienvenesataman vuosien 2021-2022 aikana. Ruoppausurakan on määrä käynnistyä keväällä 2021. Pienvenesataman suunnittelun aikana on eri vaiheissa tehty useita sedimentteihin liittyviä tutkimuksia ja koekuopituksia. Maaperän kunnostusurakan yhteydessä on tehty satama-altaan vesialueella koekuopituksia, tarkennettu urakkarajauksia ja valmisteltu urakka-asiakirjoja. Tämänhetkisen arvion mukaan alueella on haitta-ainepitoisia sedimenttejä / maa-ainesta yhteensä noin 20 000 – 33 000 m3ktr. Ruoppausalueella on puuparkkia vesirajan tuntumassa, mutta tarkempi puuparkkien määrä selviää urakan aikana tarkempien koekuoppatutkimusten myötä. Puuparkkia sisältävä maa-ainesjäte, jota ei voida hyödyntää maisemakummun rakentamisessa, toimitetaan Kiertokaari Oy:lle jatkokäsiteltäväksi.

Kiertokaari Oy on saanut koetoimintaluvan puuparkkijätteen käsittelemiseksi ja koetoimintaa ollaan käynnistämässä. Koetoimintaluvalla on tarkoitus skaalata laboratoriossa tehtyjä tutkimuksia käytäntöön, eli koetoiminnan aikana käsitellään raskasmetalleja sisältävää seulottua maa-ainesjätettä enintään 17 000 tn ja säädetään sen pH:ta tasolle, jossa raskasmetallipitoisuuksien liukoisuudet täyttävät tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. PH:n säätämiseen on suunniteltu käytettävän esim. tuhkaa tai kuitulietettä (OPA-sakka), jota sekoitetaan esimerkiksi rumpuseulalla maa-ainejätteeseen. Koeluonteisen toiminnan aikana selvitetään seulotun puuparkin jätehierarkian mukaisia jatkokäsittelyvaihtoehtoja ja vastaanottopaikkoja sekä energiana hyödyntämistä. Koetoiminnan tulokset valmistuvat syksyllä 2021.

Hankkijan kommentti (Opittua)

Alue saatiin kunnostettua, mutta mikäli tutkimukset olisi tehty alun alkaen huolellisemmin, monelta murheelta olisi vältytty. Edustavammat tutkimukset olisi tarvittu sekä maa-aineksesta että alueella todetuista jätteistä. Yllätyksiä voi tulla, vaikka tutkimuksia, suunnitelmia ja kunnostuksen valvontaa ovat tehneet kokeneet konsultit. Myös toimenpiteiden dokumentointi eri vaiheissa on tärkeää, jotta mahdollisissa riitatilanteissa on selkeämpää. Haastavissa kohteissa tilaajan kannattaa riskien minimoimiseksi miettiä toteutustapa tarkkaan; olisiko voinut toteuttaa esim. ST- urakkana.

Keinot kiertoon

Laadukkaat tutkimukset ovat ensiarvoisen tärkeitä jo varhaisessa vaiheessa. Kun niihin panostaa, voidaan välttää ylimääräiset viivästykset, lisäkustannukset ja negatiiviset ympäristövaikutukset. Jos kunnolliset tutkimukset tehtäisiin jo asuinalueiden kaavasuunnittelun yhteydessä, voitaisiin myös miettiä ympäristövaikutuksia jo varhaisessa vaiheessa ja välttää turhat kunnostukset sijoittamalla pilaantuneimmille alueille esimerkiksi puistoja. Myös maa-ainesten hyötykäyttöä varten tarvittavat luvat voitaisiin hankkia valmiiksi, ja olisi aikaa miettiä vaihtoehtoisia kunnostusmenetelmiä ja niihin liittyviä hankintoja. Tutkimusten ja kunnostustyön laatua voitaisiin mahdollisesti parantaa kilpailuttamalla riskikohteissa työ kokonaisuutena ST-urakkkana, johon kuuluisi sekä tutkimusten että kunnostuksen suunnittelu ja toteutus.

Lisätietoja 

Sami Rundgren, Oulun kaupunki