Katuosuuden peruskorjaushankinnan suunnittelu - Case Hämeentie, Helsingin kaupunki
TAUSTATIEDOT
Hankkija
Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala
Hankinnan kohde
Korjaussuunnittelupalvelu
Hankinnan arvo
Hämeentien katu- ja rakennussuunnittelu: 371 000 €
Päästölaskenta ja ilmastoviisaat tarkastelut: 36 000 €
Hankinnan tavoite
Ilmastoviisas korjaussuunnittelu, joka vertailee tavanomaisia ja ilmastoviisaita rakentamiskäytäntöjä Arabian alueen Hämeentien peruskorjauksen suunnittelussa. Suunnittelun tavoitteena oli löytää teknisesti paras, mutta samalla ilmastovaikutukset huomioiva ratkaisu katualueen peruskorjaukseen.
Hankintaan osallistuneet tahot ja toimijat
Suunnittelun tilaajana toimi Helsingin kaupungin liikenne- ja katusuunnittelu. Projektiryhmään osallistui lisäksi laajasti kaupungin edustajia mm. pohjarakentamisesta ja puisto- viheraluesuunnittelusta sekä ulkoisia tahoja, kuten HSY vesihuolto, HSL ja Helen. Ilmastoviisaaseen tarkasteluun osallistuivat kaupungin sisältä projektipäällikön lisäksi kehittämispalveluiden ympäristöasiantuntija, Canemure-hankkeen asiantuntijat ja kaupungin massakoordinaattori.
Suunnittelun ja sitä ohjaavan päästölaskennan ja resurssiviisaat tarkastelut toteutti Ramboll kaupungin rajausten mukaisesti. Ramboll valittiin suunnittelutyön toteuttajaksi kaupunkiympäristön toimialan katusuunnittelun puitejärjestelystä sen ehtojen mukaisesti.
Suunnitteluprosessiin osallistuvien eri tahojen osallisuus on tärkeää, sillä ne tuovat työhön erityisalojensa tietotaitoa ja tarjoavat dataa ilmastoviisaiden ratkaisujen tueksi. Ilmastovaikutukset huomioiva tarkastelu on vielä uutta ja hankkeiden myötä siihen liittyvää osaamista voidaan kasvattaa kaikissa mukaan kytkeytyvissä organisaatioissa.
Hankinnan taustaa
Korjattava katuosuus kattaa noin kahden kilometrin mittaisen osuuden Toukolan ja Vanhakaupungin välillä ja edustaa Helsingille tyypillistä tiiviisti rakennettua katuympäristöä. Perusparannuksessa korjataan katualuetta, parannetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä sekä uusitaan kunnallistekniikkaa. Samalla uusitaan niin vesihuollon kuin kaukolämmön ja -kylmän verkostoja sekä modernisoidaan katualueen ulkovalaistus täyttämään nykyiset tarpeet ja vaatimukset. Alueen hulevedet on tarkoitus johtaa jatkossa Vanhankaupunginlahteen, joten tarkastelussa oli myös jäte- ja hulevesien eriyttäminen omiin verkostoihinsa.
Suunnittelutyöhön yhdistettiin rakentamisen aikaiset päästöt huomioiva hiilijalanjälkilaskenta (sisältäen rakennusmateriaalien tuotannon, kuljetuksen ja asennuksen/työsuoritteen päästöt), minkä tavoitteena oli nostaa esiin kadun peruskorjauksen merkittävimmät ilmastovaikutukset. Yhdistämällä ilmastovaikutusten arviointi osaksi suunnittelua pystyttiin vertaamaan tavanomaisia rakentamiskäytäntöjä resurssiviisaisiin vaihtoehtoihin ja havainnollistamaan erilaisten suunnitteluratkaisujen aiheuttamia päästöjä. Näin saatiin esille myös uusiomateriaalien hyödyntämisen ja vähäpäästöisen työmaan toteuttamisen päästövähennyspotentiaali. Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi arvioitiin ehdotettujen ratkaisujen kustannusvaikutuksia.
HANKINTAPROSESSI
Hiilijalanjälkeä pienennetään monin keinoin
Suurin osa infrahankkeiden hiilijalanjäljestä syntyy päästöintensiivisistä rakennusmateriaaleista sekä maa- ja kiviaineksen runsaista kuljetusmääristä.
Päästölaskenta on yksi keino tuottaa konkreettista tietoa suunnittelun tueksi.
Massakoordinaation tarkoituksena on etsiä uusia käyttötarkoituksia kaupungin omissa rakentamishankkeissa muodostuville kaivumaille, kiviaineksille ja rakennusmateriaaleille. Kun näitä materiaaleja käytetään lähialueilla, vähenevät niin kaatopaikoille viedyn jätteen määrä, neitseellisten maa-ainesten tarve kuin kuljetuksista aiheutuvat päästöt.
Hämeentien ilmastoviisas tarkastelu osana kadun peruskorjauksen suunnittelua on yksi Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen case-esimerkeistä, joissa pyritään toteuttamaan erilaisia hankintoja vähähiilisesti.
Hankinnan suunnitteluprosessi
Ilmastoviisas tarkastelu aloitettiin heti ensimmäisessä suunnittelupalaverissa. Vaikuttamismahdollisuuksien arvioitiin olevan kuitenkin rajalliset tiiviissä katuympäristössä verrattuna esimerkiksi uudiskohteeseen.
Tarkastelun kohteena oli purettavien rakennekerrosten, kivimateriaalien ja asfaltin kierrätys ja uudelleenkäyttö, kierrätyskasvualustojen hyötykäyttö katuvihreässä sekä työkoneiden energiamuoto. Lisäksi erillisinä tarkasteluina arvioitiin vesihuollon ja hulevesien eriyttämisen ympäristövaikutuksia, runkovesiputken materiaalivaihtoehtojen ilmastokuormitusta, työnaikaisten liikennejärjestelyiden vaikutusta liikenteen päästöihin sekä suunnitteluratkaisuiden vaikutusta kunnossapidon ja huollon päästöihin.
Päästölaskennassa keskityttiin rakentamisen vaiheeseen sen ollessa merkittävin elinkaaristen päästöjen muodostaja infrarakentamisessa. CEN/TC 350-standardipaketin standardeja noudattava päästölaskenta perustui yleissuunnitelmavaiheessa käsiteltyihin rakennusosamääriin. Lisäksi rakentamisen työsuoritteet ja kuljetusmatkat asetettiin Helsingissä vallitsevien käytäntöjen mukaisiksi. Suunnittelutyössä kartoitettuja, ilmastovaikutukset mahdollisimman hyvin huomioivia ratkaisuja verrattiin päästö- ja kustannuslaskennassa tavanomaisesti toteutettavaan vaihtoehtoon (ts. Worst Case –skenaario).
Suunnittelu eteni hyvässä yhteistyössä aiheeseen paneutuneiden asiantuntijoiden voimin. Ilmastonäkökulma pidettiin mukana kaikissa suunnittelukokouksissa, joissa esiteltiin, mistä päästövähenemiä voitaisiin saavuttaa. Tarvittaessa tehtiin lisäselvityksiä ja samalla kehitettiin prosessia. Kokonaisuudessaan suunnittelu kesti reilun vuoden.
Peruskorjaushankinnan vaatimukset ja vertailuperusteet
Selvityksessä arvioitiin mahdollisia urakkahankinnalle asetettavia vaatimuksia. Tarkemmat suunnittelutyön tulokset löydät Helsingin kaupungin pdf-muodossa julkaisemasta case-kuvauksesta:
Helsingin kaupunki: Hämeentien korjaussuunnittelu (Arabia)
Seuraavia toimenpiteitä suositellaan merkittäväksi tämän hankkeen urakka-asiakirjoihin:
- Nykyinen asfaltti poistetaan jyrsien paloina poiskaivun sijaan
- Maaleikkauksen massat sekä purettavat kiveysmateriaalit lajitellaan ja kuljetetaan kaupungin välivarastoon
- Kadulta purettavaa rakennekerrosmateriaalia hyödynnetään lopputäyttömateriaalina
- Uudessa asfalttimateriaalissa hyödynnetään asfalttirouhetta
- Purettavasta kiveysmateriaalista hyödynnetään luonnonkivet urakassa ja betonikivet kaupungin muilla hankkeilla
- Kasvualustatoimittajilta hankitun kasvualustan sijaan hyödynnetään kaupungin ylijäämämaista kehittämiä omia kasvualustatuotteita
- Työmaa ja sen jaksottaminen suunnitellaan työnaikaiset liikennejärjestelyt huomioiden (ts. rakentamisen vaiheistuksen suunnittelussa huomioidaan päästövaikutukset)
- Fossiilisen dieselin sijaan käyttövoimasta 80 % on uusiutuvaa dieseliä ja 20 % vihreää sähköä*
*Helsinki on sitoutunut työkoneiden ja raskaan kuljetuskaluston päästöluokkia ja käyttövoimia koskeviin tavoitteisiin päästöttömien työmaiden green deal -sopimuksessa. Hämeentien rakennusvaiheessa tullaan soveltamaan senhetkisiä (green dealin mukaisia) Helsingin kaupungin vähäpäästöisen infratyömaan hankintakriteerejä.
Haasteet - ilmastovaikutuksilta ei voida välttyä
Pyrittäessä teknisesti parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun pystyttiin useimmat tarkastelussa tunnistetut ja suositellut resurssiviisaat toimenpiteet sisällyttämään suunnitelmiin. Toisaalta suunnitelmaan päätyi myös suosituksista poikkeavia suurempipäästöisiä ratkaisuja, sillä suunnittelussa huomioitiin myös kaupunkikuvan yhtenäisyys ja katuosuuden ominaispiirteet.
Hyödyt
Hämeentien peruskorjauksen resurssiviisaiden ratkaisujen suosituksia noudattamalla Helsingin kaupunki voi säästää arviolta 308 000 kg CO2e. Vaihtoehto on noin 27 % vähäpäästöisempi tavanomaisen rakentamisen kokonaispäästöihin verrattuna. Lisäksi kustannussäästöä syntyisi yli kolmasosa eli noin 910 000 euroa, joka saavutetaan eritoten materiaalien kierrätyksellä ja uusiokäytöllä.
Resurssiviisaan suunnittelun hankinnan tuloksena tilaaja sai selvityksen, joka osoitti, että materiaalien hyötykäyttö, massakoordinaatio, välivarastointipaikkojen osoittaminen ja työkoneiden käyttövoima tulee kytkeä niin suunnitteluun kuin myöhemmin varsinaisen urakan hankintaan. Päästö- ja kustannussäästöt tulevat olemaan merkittävät itse urakassa, mutta varsinaista toteumaa voidaan arvioida vasta urakan päätyttyä. Päästölaskennan ja ilmastoviisaan tarkastelun toteuttaminen nosti suunnittelun kustannuksia noin 10 %, mikä on pieni lisä verrattuna rakentamisessa saavutettavaan kustannussäästöön. Rakentamisvaiheen ajankohta vahvistetaan myöhemmin, kun siihen vaikuttavan Arabian tehdaskorttelin asemakaava ja korttelin rakentuminen tarkentuvat.
Rakentamisen aikaisten ilmastovaikutusten tarkastelun lisäksi suunnittelutyöllä voidaan vaikuttaa kokonaisvaltaisemmin alueen käytön, kunnossapidon ja huollon tuottamiin päästöihin.
Mahdolliset jatkotoimenpiteet
Hämeentien ilmastoviisas tarkastelu on sidottu kaupungin muuhun kehitystyöhön ja sen oppeja on tarkoitus soveltaa myös tulevissa hankkeissa.
Keinot kiertoon
Ilmastoviisas tarkastelu on helposti toteuttavissa talo- ja infrarakentamisen suunnittelutyön rinnalla, kunhan tarkastelu kytketään osaksi suunnittelua riittävän ajoissa ja aitoa keskustelua vaihtoehdoista käydään muun muassa kiinteänä osana suunnittelukokousten asialistaa.
Hämeentien tarkastelun metodi, opit ja ratkaisut ovat suoraan sovellettavissa vastaavanlaisiin tiiviin katuympäristön suunnittelutöihin. Tulee kuitenkin huomioida, että tässä kadun peruskorjaushankkeessa pystyttiin hyödyntämään vain rajallista keinovalikoimaa. Hiilijalanjälkilaskennan sisällyttäminen jokaiseen katuhankkeeseen ei myöskään ole välttämätöntä, mikäli kohteen ominaiset päästölähteet ja keskeiset toimintatavat voidaan osoittaa.
Lisätietoja:
Yhteyshenkilöt:
Eino Kattilakoski, Projektipäällikkö, Helsingin kaupunki
Heidi Huvila, Ympäristöasiantuntija, Helsingin kaupunki
Mikko Suominen, Massakoordinaattori, Helsingin kaupunki
Reetta Huomo, Projektikoordinaattori (CANEMURE), Helsingin kaupunki
8.4.2021 klo 11:33