Julkisten hankintojen strateginen johtaminen Suomessa vuonna 2021

KEINO toteutti tammikuussa 2021 seurantakyselyn vuonna 2018 tehdylle kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen strategisen johtamisen nykytilaa käsittelevälle kyselylle. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ja siihen saatiin yhteensä 178 vastausta. Suurin osa vastaajista (88 kpl) edusti kuntia, valtiota (43 kpl) ja seurakuntia (28 kpl). Loput vastaajista edustivat valtiontalouden ulkopuolisia yksiköitä (3 kpl) ja muita organisaatiota (8 kpl).

Strategisen johtamisen taso

Kyselyyn vastanneista organisaatioista usealla (61 %) on hankintoja koskevat strategiset linjaukset. Yleisin näistä oli koko organisaatiota koskeva strateginen linjaus erillisenä asiakirjana ja päättävän tahon vahvistamana (39 %). Toiseksi yleisin näistä oli, että strategiset linjaukset ovat osana koko organisaation strategiaa (14 %). Joillakin vastaajilla (8 %) on yksittäistä toimialaa tai yksikköä koskevia linjauksia. 19 % vastaajista vastasi, ettei heillä ole lainkaan julkisia hankintoja koskevia strategisia linjauksia. Jokin muu -vaihtoehdon (7 %) valinneilla organisaatioilla on avointen vastausten mukaan mm. sisäinen ohje hankintatoimen organisoinnista ja ohjauksesta sekä organisaation strategia.

Strategisten linjausten toteutumista seurataan säännöllisesti vain neljäsosassa organisaatioita (24 %). Epäsäännöllistä seurantaa on puolestaan kolmanneksella vastaajista (31 %). Yhteensä jonkinlaista seurantaa on 65 % organisaatioista. Vastaajista 14 % ilmoitti, että seurantaa ei ole ja 14 % vastaajista ilmoitti, että seuranta on suunnitteilla.

Lähes puolella vastaajista (48 %) on laadittu toimeenpanosuunnitelma tai vastaava strategisten linjausten toteuttamisesta. Näistä organisaatioista lähes puolella (21 %) on toimeenpanosuunnitelma laadittu koskien koko organisaatiota ja se on pääosin tai kokonaan vastuutettu ja aikataulutettu ja 14 % vastaajista on toimeenpanosuunnitelma, mutta sitä ei ole vastuutettu tai aikataulutettu. Noin neljänneksellä näistä (12 %) toimeenpanosuunnitelma on laadittu vain toimiala- tai yksikkökohtaisesti. Noin kolmanneksella vastaajista (32 %) ei ole laadittu toimeenpanosuunnitelmaa.

Kestävät hankinnat

Kyselyn avulla kartoitettiin sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyyden huomioimista hankintalinjauksissa tai vastaavissa. Puolet vastaajista kertoivat, että taloudellinen kestävyys on huomioitu yleisellä tasolla koko organisaatiossa. Ekologinen kestävyys on huomioitu hieman alle puolessa (47 %) organisaatioista kuin myös sosiaalinen kestävyys (44 %).

Kansallinen julkisten hankintojen strategia (Hankinta-Suomi)

Kyselyn avulla selvitettiin myös kansallisen julkisten hankintojen strategian (Hankinta-Suomi) tunnettuutta sekä sen vaikutusta organisaatioiden hankintoja koskeviin strategisiin linjauksiin. Vastaajista reilusti yli puolet (64 %) vastasi, että organisaatio on tietoinen Hankinta-Suomesta. Vastaajista 22% ilmoitti, ettei tunne ko. kansallista strategiaa.

Kaiken kaikkiaan lähes 70 % vastaajista kertoi, että kansallinen julkisten hankintojen strategia vaikuttaa heidän organisaationsa hankintoja koskeviin strategisiin linjauksiin. Näistä yli puolet (40 %) kertoi, että he muotoilevat strategian linjauksia hieman. 20 % vastaajista kertoi, että he ottavat linjauksista huomioon vain osan. 9 % vastaajista kertoi, että kansallinen julkisten hankintojen strategia ei vaikuta heidän organisaation hankintoja koskeviin strategisiin linjauksiin.

Hankintalinjaukset ja korona

Viimeiseksi organisaatioilta kysyttiin, onko vallitseva pandemiatilanne (Covid-19) vaikuttanut tai vaikuttaako se tulevaisuudessa organisaation hankintoja koskeviin strategisiin linjauksiin tai niiden toimeenpanoon/hankintakäytäntöihin. Puolet vastaajista kertoi, ettei pandemiatilanteella ole vaikutusta heidän organisaationsa hankintoja koskeviin strategisiin linjauksiin. Hieman alle kolmannes vastaajista (29 %) kertoi, että pandemiatilanne on jo vaikuttanut tai tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan strategisiin linjauksiin.