Julkisten hankintojen strateginen johtaminen Suomessa vuonna 2018

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuodessa, eikä hankintojen strategisen johtamisen tilaa ole aiemmin selvitetty. KEINO kartoitti kyselyn avulla kesä-elokuussa 2018 kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen strategisen johtamisen nykytilaa eri organisaatioissa. Kyselyn vastauksia hyödynnetään KEINO-osaamiskeskuksen hankintojen strategisen johtamisen palvelujen muotoilussa. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ja siihen saatiin yhteensä 136 vastausta. Suurin osa vastaajista (60 kpl) edusti kuntia, valtiota (29 kpl) ja seurakuntia (26 kpl). Loput vastaajista edustivat osakeyhtiömuotoisia toimijoita (6 kpl), valtiontalouden ulkopuolisia yksiköitä (4 kpl) ja muita organisaatiota (11 kpl).

Kyselyyn vastanneet — KUVA 1. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen strateginen johtaminen Suomessa 2018 -kyselyyn vastanneiden jakauma.

Strategisen johtamisen lähtötaso

Kyselyyn vastanneista organisaatioista usealla (79 %) on hankintoja koskevat strategiset linjaukset. Yleisin oli erillinen, koko organisaatiota koskeva strateginen linjaus (48 %). Toiseksi yleisin vastaus oli, että hankintastrategiset linjauksen sisältyvät koko organisaation strategiaan (18 %). Osalla vastaajista on keskitettyä hankintaa koskevat linjaukset (10 %). Muutamalla vastaajalla (3 %) on yksittäistä toimialaa tai virastoa koskevia linjauksia. Jokin muu -vaihtoehdon (6%) valinneilla organisaatioilla on avointen vastausten mukaan suunnitteilla organisaation oma hankintastrategia ja -ohje, tai sisäinen ohje hankintatoimen organisoinnista ja ohjauksesta sekä organisaation strategia.

Hankintoja koskevat strategiat, linjaukset tai vastaavat — KUVA 2. Organisaation julkisia hankintoja koskevat strategiat, linjaukset tai vastaavat.

Strategisten linjausten toteutumista seurataan säännöllisesti vain neljäsosassa organisaatioita. Epäsäännöllistä seurantaa on puolestaan kolmanneksella vastaajista. Yhteensä jonkinlaista seurantaa on noin puolella organisaatioista (49 %). Vastaajista osa (16 %) ilmoitti, että seurantaa ei vielä tehdä, mutta se on suunnitteilla.

KUVA 3. Hankintalinjausten tai vastaavien toteutumisen seuraaminen ja mittaus.

Tiekartta on kyselyn perusteella johtamisen välineenä harvinainen. Suurimmalla osalla vastaajista (39 %) ei ole tiekarttaa tai kehityssuunnitelmaa. Noin neljänneksellä (28 %) vastaajista on tiekartta tai kehityssuunnitelma. Näistä organisaatioista puolella (14 %) tiekarttaa tai kehityssuunnitelmaa ei ole vastuutettu tai aikataulutettu, ja puolella (14 %) se on pääosin tai kokonaan vastauutettu tai aikataulutettu. Vastaajista pienellä osalla (5 %) on toimiala- tai yksikkökohtainen kehityssuunnitelma tai tiekartta.