Vähähiilisyys ja energiatehokkuus

Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan vain sen verran kuin niitä pystytään sitomaan. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Hankintojen merkitys hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä.

Vähähiilisessä hankinnassa huomioidaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Julkisissa hankinnoissa suurimmat päästöt aiheutuvat lämmön ja sähkön hankinnasta, rakennuspalveluista, maa- ja vesirakenteiden korjaus- ja kunnossapitopalveluista sekä matkustus- ja kuljetuspalveluista. Myös elintarvikkeet, puhtaanapito- ja pesulapalvelut, poltto- ja voiteluaineet sekä lääkkeet ja hoitotarvikkeet synnyttivät ison osan päästöistä. Palveluilla on pienempi päästökerroin kuin tavaroilla, mutta palveluja hankitaan kuitenkin paljon verrattuna konkreettisiin tuotteisiin. Palveluiden vaikutus voi olla jopa puolet kunnan hankintojen hiilijalanjäljestä.  

Tehokkaat keinot hankinnan hiilijalanjäljen pienentämiseen keskittyvät energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuvan energian käyttöön sekä oikeisiin materiaalivalintoihin. Vähähiiliseen hankintaan lukeutuu myös resurssien tehokas käyttö.

Tutustu KEINOn Vähähiiliset julkiset hankinnat -webinaarisarjaan.

Energiatehokkuus hankinnoissa

Julkisella sektorilla suurin osa energiasta kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja niiden muuhun energiankäyttöön sekä esimerkiksi joukkoliikenne- ja kuljetuspalveluihin. Energiatehokkuutta kannattaa vaatia muissakin hankinnan kohteissa, sillä hankkijoiden ja kuluttajien vaatimukset ovat keskeisiä ajureita vähäpäästöisemmän tekniikan kehityksessä.

Julkisten hankintojen vaatimuksilla voidaan vaikuttaa tuotteiden ja palveluiden energiankulutukseen elinkaaren eri vaiheissa. Useisiin hankintakategorioihin löytyy selkeitä ja käyttökelpoisia energiatehokkuutta edistäviä vaatimuksia tai vertailuperusteita. Energiatehokkuuden parantaminen mielletään usein vain energian ja kustannusten säästämiseksi. Sillä voi olla kuitenkin useita muita ns. oheishyötyjä, kuten päästöjen väheneminen, huolto- ja korjaustarpeen väheneminen ja joskus jopa työturvallisuuden parantuminen.  

Myös laki ohjaa hankkimaan energiatehokkaita ratkaisuja. Energiatehokkuusdirektiivi (EED) ja sitä toimeenpaneva energiatehokkuuslaki 1429/2014 velvoittavat valtion keskushallintoa hankkimaan EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa energiatehokkaita tuotteita, palveluja ja rakennuksia, jos se on mahdollista kustannustehokkuuden, taloudellisen toteutettavuuden, laajemman kestävyyden, teknisen soveltuvuuden sekä riittävän kilpailun kannalta. a Myös muiden hankkijoiden, kuten kuntien, on hyvä seurata energiatehokkuusdirektiivin periaatetta, vaikka velvoitetta tähän ei olekaan. 

Lisätietoa:

Motivan Energiatehokkaat julkiset hankinnat -webinaarisarja (2019)

Finlex: Energiatehokkuuslaki 1429/2014 

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet: Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa (2016)

Motivan oppaat energiatehokkaisiin hankintoihin

KEINOn blogi : EU uudistaa energiamerkinnät – tietoa julkisia hankintoja tekeville (2020) 

tags