Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen hankinta - Case TEM

TAUSTATIEDOT

Hankkija 

Työ- ja elinkeinoministeriö

Hankinnan kohde 

Vaikuttavuusinvestointihanke kohdistuen tulosperusteisiin työllistämispalveluihin 

Hankinnan arvo 

Hankinnan arvo määräytyy tulosperusteisesti valtion saavuttamien säästöjen mukaan. Valtio on varautunut maksamaan enimmillään 23 miljoonaa euroa tulospalkkioita. 

Hankinnan tavoite 

• tuottaa työllistymiseen tähtääviä palveluja, joilla edistetään pitkäaikaistyöttömien eli vähintään 12 kuukautta työttömänä olleiden tai 200 - 399 päivää työmarkkinatukea saaneiden työllistymistä 

• mahdollistaa koulutuksen ja työnteon yhdistäminen joustavalla tavalla 

• saada 4500 työnhakijaa hankkeen palveluiden piiriin viiden vuoden aikana 

• lisätä työllisyyttä kohderyhmissä niin paljon, että vaikutus julkisen talouden tilaan on hankkeen tulosten mittaamisjaksolla positiivinen 

Hankintaan osallistuneet tahot ja toimijat   

• Työ- ja elinkeinoministeriö (hankintayksikkö) 

• Hansel Oy (konsultti) 

• Sitra (Neuvonantaja) 

Hankintamenettely 

Kilpailullinen neuvottelumenettely 

Hankinnan taustaa 

Hankinnan lähtökohtana toimi halu saavuttaa uusia tuloksia SIB-mallin kautta. Vuonna 2015 Sitra tiedusteli kunnilta, millaisiin haasteisiin ne kaipaavat ratkaisuja ja työttömyys nousi esiin lähes kaikissa keskusteluissa. Useita vuosia jatkunut heikko talouskehitys oli lisännyt pitkäaikaistyöttömien määrää, ja rakennemuutoksen myötä työttömyydestä oli tullut aiempaa monitahoisempi ja usein myös pitkäkestoisempi yhteiskunnallinen ongelma.  

Työ- ja elinkeinoministeriö halusi tarjota ja kehittää työllistymistä edistäviä palveluja pitkään työttömänä olleille eri puolella maata. Samalla haluttiin testata taloudellisten kannusteiden merkitystä työllisyyspalveluissa, jotka tuotetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. SIB (Social Impact Bond) -mallin hyödyntämiseen tässä hankkeessa vaikutti työ- ja elinkeinoministeriön jo aiemmin tekemä maahanmuuttajien kotouttamisen SIB-hanke. Vaikuttavuusinvestoiminen on keino kanavoida yksityistä pääomaa yhteiskunnallisesti vaikuttaville toimijoille ja hankkeisiin. Näissä hankkeissa taloudellisen tuoton tavoittelu yhdistetään todennettavien ja mitattavien yhteiskunnallisten hyötyjen tavoitteluun. SIB-mallissa julkinen sektori maksaa vain hankkeen todennetuista tuloksista ja sijoittajat kantavat taloudelliset riskit.  

HANKINTAPROSESSI

Hankinnan valmistelu ja markkinavuoropuhelu  

Hankkeesta julkaistiin tietopyyntö kiinnostuneiden toimijoiden kartoittamiseksi ja siihen saatiin vastauksia. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn valinta hankintamenettelyksi mahdollisti sen, että markkinoiden viisautta saatiin hyödynnettyä ratkaisumallin valinnassa ja lopullisen tarjouspyynnön laatimisessa.  

Hankinnan kohteen vaatimukset ja vertailuperusteet  

Laadun osalta arvioitiin: 

• asiantuntijoiden kokemusta ja osaamista 

• projektisuunnitelmaa 

• palvelun pisteyttämiä ominaisuuksia 

Hinnan painoarvo oli hankinnassa vähäinen.  

Sopimusehdot  

Hankintayksikkönä toimineen työ- ja elinkeinoministeriön ja kilpailutuksen voittaneen Epiqus Oy:n välillä solmittiin palvelusopimus. Palvelusopimuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota SIB-mallin erityispiirteisiin. 

Sopimukseen määritellyt hankehallinnoijan tehtävät ovat: 

• hankekokonaisuuden suunnittelu ja hallinnointi  

• yksittäisten TE-toimistojen alueilla toteutettavien interventioiden strukturointi ja hallinnointi  

• vaikuttavuusinvestointihankkeisiin liittyvän rahoitusinstrumentin rakentaminen  

• varainkeruu interventiohallinnointi- ja rahoitusyhtiöön ja sen hallinnointi  

• hankkeen tulostavoitteiden mukaisen koulutus- ja työllistämistoiminnan järjestämisen yhteistyössä palveluntuottajien kanssa  

• seuranta, väliraportointi ja loppuraportointi. 

Tulospalkkion maksun perustana ovat hankkeen palvelujen piirissä olevien työllistyvien työttömien bruttomääräiset palkkatulot. Tulospalkkion maksussa huomioidaan työllistyvien henkilöiden ikä, koulutustausta, työttömyyden kesto sekä alue, jolla palveluja tarjotaan. Palkkion laskumalli ohjaa tilanteeseen, missä vaikeammin työllistettävästä henkilöstä maksetaan suurempi palkkio. 

Tulospalkkiota ei makseta, mikäli kohderyhmän palkkatulo ei ylitä ennalta määrättyä tasoa. Tässä tapauksessa tilaaja kuitenkin korvaa puolet rahaston niistä kuluista, jotka muodostuvat palveluntuotannosta kyseisen kohderyhmän palveluihin. 

Haasteet 

Ongelmaksi voi muodostua eri tahojen intressien yhteensovittaminen, koska hankekokonaisuudessa tulee huomioida samanaikaisesti valtion ja hankkeen kohderyhmien tarpeet sekä palveluntarjoajien ja sijoittajienkin asettamat reunaehdot. Lisäksi tarjoajamarkkinat olivat kilpailutuksen aikana vasta kehittyvässä tilassa, joten kilpailusta ei saatu irti suurinta mahdollista hyötyä. Haasteita tuotti myös hankintayksiköistä riippumattoman, ulkopuolisen datan saatavuuteen liittyvät ongelmat. Dataa tarvittiin erityisesti tulospalkkiomallin määrittämiseen. 

Hyödyt/ Tulokset /Vaikutukset  

I Onnistuessaan hankkeella on kohderyhmän työllistymisen myötä merkittäviä alueellisia sekä yksilötason myönteisiä vaikutuksia. Saavutettuja vaikutuksia ei voida vielä arvioida, sillä hanke on vasta alussa. 

II Hankkeen taloudellisia vaikutuksia mitataan kohderyhmänä olevien henkilöiden työllistymisen myötä saavuttamilla palkkatuloilla. Palkkatulojen avulla pystytään seuraamaan julkisen talouden suoria hyötyjä: säästyneitä työttömyysetuuksia ja ansiotuloverojen kasvua.  

III Hankkeen avulla saadaan myös selville, mikä on taloudellisten kannusteiden merkitys työllisyyspalveluissa ja toimiiko tulosperusteinen malli nykyisiä keinoja paremmin auttamaan pitkäaikaistyöttömiä takaisin työmarkkinoille.  

Mahdolliset jatkotoimenpiteet   

Hankkeessa opittua hyödynnetään tulevissa tulosperusteissa hankkeissa.  

Hankkijan kommentti (Opittua) 

Asiakasohjaus on saatu marraskuussa 2019 käyntiin, joten hanke on alkuvaiheesta. Siitä johtuen ohjausmallin toimivuudesta ei ole vielä käytännön kokemusta. Asiakasohjaukseen ja yleensä asiakasprosessiin on kiinnitetty Työllisyys-SIB -hankkeessa etukäteen paljon huomiota, joten odotukset ohjausmallin onnistumisesta ovat korkealla.  

Hankkeen tavoitteet ovat mielenkiintoiset sekä palvelujen vaikuttavuuden, että yksityisen rahoituksen hankkimisen näkökulmasta. Tulosperusteisia hankkeita on ollut ennenkin, mutta yksityisen rahoituksen hankkimista ja hankehallinnon ulkoistamisesta ei ole aikaisemmin kokeiltu.  Tavoitteena ja toiveena hankkeessa on löytää uusia innovatiivisia palveluja työttömille ja rekrytoiville yrityksille. Toivottavaa myös on, että hanke lisää laajempaa mielenkiintoa (investoijat, sidosryhmät) työvoimapalveluihin ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun ylipäätään. 

Vielä ei ole ajankohtaista arvioida, tuleeko SIB-toimintamalli myöhemmin laajenemaan työvoimapalveluissa mittakaavaltaan isommaksi, mutta olisi hyvä, jos se onnistuu lisäämään em. tavoitteita. Hanke tullaan arvioimaan ulkoisella vaikuttavuustutkimuksella, joka sisältää sekä työllisyysvaikutusten arvioinnin (suhteessa verrokkiryhmään) että kustannussäästöt. Tämän perusteella tehdään päätöksiä toimintatavan jatkosta. Kaiken kaikkiaan asiakasvaikutusten lisäksi hankkeen pitäisi kehittää uutta osaamista myös vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviontiin. 

Keinot kiertoon  

Tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB-malli) voi olla kiinnostava tapa vastata hankintayksikön kohtaamaan yhteiskunnalliseen ongelmaan, koska se tarjoaa hankintayksikölle lähes riskittömän tavan hankkia tuloksia ja mahdollistaa resurssien käyttämisen etupainotteisesti. Mallista on kokemusta Euroopassa – myös Suomessa ensimmäiset SIB:t ovat käynnistyneet. Hankekokonaisuuden idea ei sellaisenaan ole monistettavissa muihin hankintoihin: jokaista tapausta on syytä tarkastella omana hankkeenaan tavoiteltavan vaikuttavuuden, yhteiskunnallisen säästöpotentiaalin ja muutosta mittaavien indikaattoreiden määrittämisen osalta.  

Lisätietoja  

Lue lisää Työ-SIB:n hankintaprosessista. 

Lue lisää yhteiskunnallisen hyödyn mallinnuksesta.