Perheiden hyvinvoinnin lisääminen tulosperusteisella rahoitussopimuksella – Case KL-kuntahankinnat Oy
TAUSTATIEDOT
Hankkija
KL-kuntahankinnat Oy (puitekilpailutus kuntien puolesta). Mukana Helsinki, Hämeenlinna, Kemiönsaari, Lohja ja Vantaa.
Hankinnan kohde
Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen
Hankinnan arvo
~ 20 miljoonaa euroa
Hankinnan sopimuskausi
Puitesopimus on ollut voimassa määräaikaisena 2 vuotta vuosina 2016-2018. Kuntien asiakaskohtaiset sopimuskaudet voivat olla voimassa 3-13 vuotta hankkeiden kestosta riippuen. Yksittäisessä kunnassa toteutettava palvelukokonaisuus ja sen kesto määritetään yhdessä kunnan asiantuntijoiden kanssa.
Hankinnan tavoite
-
panostaa ehkäisevään lastensuojeluun nuorten syrjäytymisen estämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi
-
kokeilla tulosperusteista rahoitussopimusta, jossa palveluntuottajat auttavat kuntaa edistävän ja ehkäisevän toiminnan toimeenpanossa
Hankintaan osallistuneet tahot ja toimijat
-
Sitra
-
KL-kuntahankinnat Oy
-
Tilaajakunnat
-
Hankehallinoijat: FIM Varainhoito kumppaneidensa Epiqus Oy:n ja Lastensuojelu Keskusliitto ry:n kanssa
Hankintamenettely
Avoin menettely
Hankinnan taustaa
Vuonna 2014 Sitra haastatteli noin 150 kuntajohtajaa palveluiden kehitystarpeista. Apuja kaivattiin erityisesti lasten ja lapsiperheiden syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen. Lastensuojelun menojen kasvaessa kunnilla ei ole ollut tarpeeksi resursseja järjestää kustannusvaikuttavaa ehkäisevää lastensuojelua. Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset lapset voivat keskimäärin hyvin, mutta lasten hyvinvointi eriarvoistuu. Nykyiset hankintamallit eivät tarjoa riittävän vaikuttavia ratkaisuja ehkäisevään lastensuojeluun, joten tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja -malleja. Tulosperusteisen rahoitussopimuksen (SIB) avulla julkinen sektori voi kehittää hankintakäytänteitään suoritteiden ostamisen sijaan kohti tulosten ja vaikuttavuuden hankintaa. Vaikuttavuussijoittamisen periaatteiden mukaan hankkeessa kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
HANKINTAPROSESSI
Hankinnan valmistelu ja markkinavuoropuhelu
Hankinnasta julkaistiin Hilmaan ennakkoilmoitus, jossa toimittajia pyydettiin markkinakartoitukseen hankinnan valmistelua varten. Kartoitukseen osallistui viisi yritysryhmittymää ja ne toteutettiin kahdenkeskisesti toimittajien kanssa. Lopullinen tarjouspyyntö julkaistiin kesäkuussa 2016.
Hankinnan kohteen vaatimukset ja vertailuperusteet
Hankinnan vertailuperusteena käytettiin kokonaistaloudellista edullisuutta seuraavin kriteerein:
-
Projektisuunnitelman soveltuvuus
-
Tarjoajan resurssit
Sopimusehdot
Asiakaskohtainen sopimus on kaksivaiheinen sisältäen kehitys- ja toteutusvaiheen. Mikäli sopimuksessa asetettuja tavoitteita ei saavuteta, sijoittaja menettää tuoton ja mahdollisesti sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan.
Mahdolliset haasteet
Uuden hankintamallin soveltaminen on vaatinut joiltain osin kuntien nykyisten toimintatapojen ja rakenteiden muuttamista. Tästä johtuen hankintaprosessi on edennyt ennakoitua hitaammin, ja kunnat ovat joutuneet käyttämään paljon resursseja suunnitteluun heti sopimuskauden alussa. Hankkeen kerrotaan myös tuoneen näkyviin tiedolla johtamisen haasteet julkisella sektorilla. Vaikuttavuusmittareiden mallintamiseen käytettävä data on ollut vaikeasti koottavissa, koska tieto on jakautunut monien eri toimijoiden kesken.
Hyödyt/ Tulokset /Vaikutukset
Mitä saatiin/saavutettiin?
Hankkeen myötä on saatu lisää osaamista vaikuttavuusinvestointien toteuttamiseen. Lisäksi on saatu aikaan toimiva rahasto, jonka avulla palveluntuottajat toteuttavat hankittuja palveluja.
Päästiinkö tavoitteisiin?
Kokemusten mukaan sopimuskauden alussa on päästy haluttuihin tavoitteisiin. Kunnat ovat saaneet resursseja uuden palvelumallin toteuttamiseen sekä apuja oman toiminnan kehittämiseen.
Mitkä ovat hankinnan vaikutukset?
Toteutusvaiheen sopimuskaudet ovat vasta alussa, joten lopullisia vaikutuksia ei voida vielä arvioida. Vuoden 2019 lopussa toteutusvaiheet olivat käynnissä Hämeenlinnassa, Vantaalla ja Lohjalla.
Miten asiaa on seurattu hankintasopimuksen aikana?
Palveluiden laatua ja vaikutuksia seuraa SIB:n ohjausryhmä, jossa ovat mukana kohdekunnan rahaston edustajat sekä ulkopuolinen asiantuntija. Ohjausryhmä voi edellyttää toteutuskumppania muuttamaan palvelunsa toteutustapoja tai täydentää palvelukokonaisuutta, jos tulokset eivät vastaa odotuksia.
Mahdolliset jatkotoimenpiteet
Ensimmäisen Lapset-SIB hankkeen myötä on käynnistynyt Lapset-SIB II, jossa ovat mukana Jyväskylä, Tampere, Karkkila ja Vihti. Hankehallinoijan kilpailutus on suunniteltu toteutettavan vuoden 2019 lopulla ja vuoden 2020 alussa.
Hankkijan kommentti (Opittua)
Ehkäisevä lastensuojelu antaa lapselle ja perheelle ennakoivaa tukea menetetyn hyvinvoinnin korjaamisen sijaan. Lastensuojelun ennaltaehkäisevä työ myös vähentää kuntien sijaishuollon kustannuksia. Vaikuttavuussijoittaminen ohjaa hankintayksikköä tarkastelemaan hankinnan kohdetta ja saavutettavia tavoitteita tarvelähtöisesti, ja näin ollen lisää kuntien tiesoisuutta yhteiskunnallisten ongelmien juurisyistä.
Keinot kiertoon
Tulosperusteinen rahoitussopimus toimii systeemisen muutoksen työvälineenä ja soveltuu hyvin ennalta ehkäisevän toiminnan resursoimiseen. Jokaista tapausta on syytä tarkastella omana hankkeenaan tavoiteltavan vaikuttavuuden, yhteiskunnallisen säästöpotentiaalin ja muutosta mittaavien indikaattoreiden määrittämisen osalta. Yhteiskunnallisen mallintamisen logiikkaa sekä yhteistyötä voi hyödyntää hankintoihin yleisellä tasolla.
Lisätietoja
Sari Rautio, Sitra, vanhempi neuvonantaja: sari.rautio@hameenlinna.fi
Pauliina Juntunen, Hansel Oy, lakimies: pauliina.juntunen@hansel.fi