Koulurakennuksen suunnittelu: loppukäyttäjien kuuleminen osana hankintaa - Case Sammontalo, Lappeenrannan kaupunki

Vihko, kyniä, viivottimia ja klemmareita pöydällä

TAUSTATIEDOT  

Hankkija

Lappeenrannan kaupunki 

Hankinnan kohde

Rakennus, joka palvelee yli tuhatta lasta ja nuorta: varhaiskasvatusta, perusopetuksen yhtenäiskoulua, kirjastoa, nuorisotoimea, neuvolaa ja liikuntapalveluja. Rakennus korvaa kaupungin läntisellä alueella olevan päiväkodin, liikuntahallin ja koulurakennuksen. 

Hankinnan arvo  

40 miljoonaa euroa (Lähde: https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/63a559f9-6a87-4cf2-9655-a826834ef192)

Hankinnan tavoite

Lappeenrannan kaupungin järjestämän arkkitehtikilpailun tavoitteena on suunnitella Sammontalo, johon sijoittuvat yhtenäisen perusopetuksen koulun 1-9, varhaiskasvatuksen, esikoulun, kirjastopalveluiden, nuorisotoimen ja liikuntapalveluiden tilat. Siihen tulee osoittaa myös tilat neuvolalle, joka on toteutettavissa sen yhteyteen erillisenä myöhempänä rakennusvaiheena. 

tavoite

Sammontalon tulee olla toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoisesti ratkaistu ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Rakennus kokoaa alueen asukkaita yhteen, sallii monipuolisen iltakäytön ja palvelee muuntojoustavana eri toimijoita. Koululaisten iltapäivä- ja erilaisten muiden kerhojen toiminta on mahdollista joustavia tiloja hyödyntämällä. 

Sammontalo siihen liittyvine lähiliikuntapaikkoineen tulee toimimaan koko Sammonlahden alueen keskeisenä liikuntapaikkana, johon on helppo tulla. Siellä voidaan myös järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia sekä liikuntatapahtumia. Kirjasto on kaupungin vilkkain lähikirjasto, joka palvelee kaikkia läntisen alueen asukkaita. Nuorisotoimen tilat muodostavat nuorten oman halun ja mielenkiinnon mukaiset tilat. 

Palveluverkkoselvityksessä asetettuna yleisenä tavoitteena oli, että̈ toiminnat voidaan järjestää taloudellisesti ja laadukkaasti, ja että tilat tulevat olemaan tarkoituksenmukaisia, terveellisiä ja turvallisia. Lisäksi hankkeella tulee voida parantaa Sammonlahden alueen identiteettiä. 

Lappeenranta on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen parantamalla toimintansa ympäristövaikutuksia. Talouden tavoitteiden saavuttaminen tilankäytön ja energiankäytön osalta tukee myös ympäristötavotteita. 

Hankintaan osallistuneet tahot ja toimijat   

Kilpailussa noudatettiin SAFA:n kilpailusääntöjä (www.safa.fi). Kilpailuohjelma liitteineen oli järjestäjän, palkintolautakunnan ja Suomen Arkkitehtiliiton kilpailutoimikunnan hyväksymä. 

tahot ja toimijat

Palkintolautakunta kuuli asiantuntijoina seuraavia asiantuntijoita: Olli Hirvonen, kaupungininsinööri Tanja Kaarna, projektipäällikkö Timo Kalevirta, suunnittelupäällikkö Jani Kanerva, riskienhallintapäällikkö Anu Koponen, palveluesimies Seppo Kylliäinen, talotekniikka-asiantuntija (LVI) Kirsi Leinonen, palvelupäällikkö Jukka Mielikäinen, projektijohtaja, rehtori Ilkka Oksman, liikuntapaikkarakentamisen asiantuntija Antti Pokkinen, talotekniikka-asiantuntija (sähkö) Heli Puhakainen, päiväkodin johtaja Päivi-Linnea Pötry, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja Ville Reinikainen, projektipäällikkö Sirpa Räikkönen, nuorisotoimen johtaja Mirja Sokura, suunnittelija Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Hannu Tolonen, kaupunginpuutarhuri Heikki Tommola, rakennuttajainsinööri Anu Liljeström, opetustoimen johtaja Päivi Virkki, varhaiskasvatusjohtaja. Myös muiden asiantuntijoiden kuuleminen oli mahdollista. 

Lasten ja nuorten kuuleminen järjestettiin yhdessä varhaiskasvatuksen, Sammonlahden koulun, Nuorisotoimen ja kaupunkisuunnittelun kanssa. 

HANKINTAPROSESSI

Hankinnan taustaa  

taustaa

Lappeenrannan väestön ennustettiin kasvavan vuosille 2014–2030 laaditun väestösuunnitteen mukaan noin 300 asukkaalla vuodessa, joskin väestönkasvu on viime vuosina ollut ennustettua hitaampaa. Sammonlahden suuralueen väestön ennustetaan kasvavan vuoden 2015 noin 15 000 asukkaasta vuoteen 2030 mennessä noin 17 400 asukkaaseen. 

Lappeenrannan kiinteistöstrategian tavoitteena on tilankäytön vähentäminen siten, että kaupungin palvelutuotannossa olevien tilojen neliömäärä on 90 % nykyisestä vuoteen 2021 mennessä ja 85 % nykyisestä vuoteen 2023 mennessä. Tavoite on haastava ja siksi Sammontalon monikäyttöisyyden halutaan olevan tavanomaista laajempaa sekä toimialarajat ylittävää. Tämä asettaa erityisvaatimuksia ja haasteita erityisesti tilojen välisille yhteyksille. 

Keskeisenä tavoitteena on luoda uusia oppimisen ja opettamisen malleja tukeva, toiminnallisesti sekä taloudellisesti tehokas, terveellinen sekä turvallinen toimintaympäristö, joka palvelee useita toimijoita sallien tilojen yhteiskäytön nostaen niiden käyttöasteen korkeaksi. 

Länsialueen koulu- ja päiväkotiverkkoa sekä Sammonlahden aluekeskuksen julkisia rakennuksia on tarpeen uudistaa. Työ aloitettiin palveluverkkoselvityksellä, jonka tuloksena syntyi raportti ”Sammonlahden monitoimitalon tilojen strateginen suunnittelu ja tilojen käytön optimointi” ja hankesuunnitelma, jonka mitoitus perustuu Lappeenrannan väestöennusteeseen vuoteen 2030. Arkkitehtuurikilpailun kilpailuohjelma perustuu mainittuihin dokumentteihin. 

Hankinnan valmistelu  

Sammontalon suunnittelussa huomioitiin vuorovaikutus talon tulevien käyttäjien ja alueen asukkaiden kanssa alusta lähtien. Hankkeessa tiedostettiin lasten ja nuorten rooli talon keskeisinä käyttäjinä, jonka vuoksi Lappeenrannan kaupungin eri toimialat tekivät yhteistyötä mahdollistaakseen lasten osallisuuden ja kehittääkseen monipuolisia keinoja lasten ja nuorten mielipiteiden ja kokemusten saamiseksi osaksi hankkeesta tehtävää lasten kuulemista ja lapsivaikutusten arviointia.  
 
Osana lapsivaikutusten arviointia varmistettiin kaikkien alueen koululaisten mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Näihin kuuluivat mm. alakoulun 1-4-luokkalaisten näkemysten kerääminen opettajajohtoisesti kuvapankin avulla, sekä kaikkien alueella toimivien päiväkotiryhmien kuuleminen ikäryhmälle sopivilla menetelmillä, kuten piirtämisellä ja alueen tutkimisella ilmakuvien perusteella. 

Lisäksi järjestettiin erillinen Sammontalo -seminaari, jonka tarkoituksena oli tarjota lapsille kokemus kuulluksi tulemisesta, mikä vaikuttaa heihin asukkaina ja käyttäjinä talon valmistuttua. Opettajilta kuullun palautteen mukaan työpaja oli lapsille yksi tärkeimmistä ja mukavimmista lukuvuoden tapahtumista, joihin he saivat osallistua. Lapset kokivat, että heidän äänillään on merkitystä. 

Pelillistetty Sammontalo -seminaari 
 
Sammontalo -seminaari järjestettiin 12.4.2019 Sammonlahden koululla ja siihen osallistui yli 60 lasta ja opettajaa ala- ja yläkouluista. Seminaarin ideana oli tavoittaa mahdollisimman paljon lapsia ja tarjota lapsille merkityksellinen ja innostava päivä, jonka aikana he voisivat vaikuttaa heitä koskevaan asiaan ja saada kokemuksen kuulluksi tulemisesta. 
 
Seminaari tapahtui kouluun rakennettuna pelinä, jossa oppilaista koostuvat ryhmät osallistuivat saivat kiertää rakennukseen sijoitettuja kuulemisrasteja, joiden menetelmissä hyödynnettiin piirtämistä, paikkatietopohjaisia verkkokyselyitä, videota, tarinankerrontaa jne. Rastin suoritettuaan osallistujat saivat palkkioksi erilaisia vaatteita ja esineitä, joita he pystyivät liittämään osaksi omaa ryhmäänsä kuvaavaan hahmoon, jonka he olivat seminaarin alussa ideoineet. Päivän aikana yläkoulun ruokalistalla oli kyseisenä päivänä hampurilaisia koko koululle, jonka lisäksi seminaariin osallistujille tarjottiin lisäksi mehua ja keksejä sekä suklaamunat kiitokseksi. 
 
Lopuksi nuorten vastaukset kerättiin yhteen ja niistä saatujen tulosten avulla toteutettiin lapsivaikutusten arviointi, joka esitettiin arkkitehtuurikilpailun palkintolautakunnalle ja liitettiin kaikkien nähtäville hankkeen verkkosivuille. 

Kaikki kuulemiseen liittyvä aineisto löytyy arkkitehtuurikilpailun verkkosivuilta osoitteessa www.lappeenranta.fi/sammontalo (Dokumentit 8 Sammontalo_oppilaat.pdf ja 9 Sammontalo_paivakoti_lapset_ja_hkunta.pdf )

puhekuplasymboli

Hankkijan kommentti (Opittua)

Lasten ja nuorten osallisuudessa on hyvä hyödyntää eri alojen asiantuntijoita. Kaupunkien ja muiden julkisten toimijoiden yhteistyöllä saadaan luotua paljon erilaisia mahdollisuuksia, jotka vaikuttavat paljon myös asukkaiden ja tulevien käyttäjien kokemuksiin ja ne lisäävät myös luottamusta yhteiskuntaan ja hankkeen toimijoihin.

Keinot kiertoon  

Sammonlahdessa toteutettua lasten kuulemista on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa. LAPE -akatemian ”Uusi vaikuttavuus” -seminaarin tallenne löytyy osoitteesta https://videonet.fi/stm/maakuntakiertue/20191031/ ja siellä voi tutustua aiheen esittelyyn. 

Lisätietoja 

Holm Mikko, vuorovaikutussuunnittelija, Lappeenrannan kaupunki 

tags