Huumehoidon hankinta - Case Tampereen kaupunki

katkaistu huumeneula

TAUSTATIEDOT

Hankkija

Tampereen kaupunki

Hankinnan kohde ja osapuolet

Kumppanuussopimus huumehoidon palvelukokonaisuuden tuottamisesta.

Palvelun tuottajiksi pääsivät A-klinikkasäätiö sekä Helsingin Diakonissalaitos. Sopimuskausi on 1.1.2017 - 31.12.2020 + optiona toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Kumppanuussopimukseen kuuluu palvelukokonaisuuden jatkuva kehittäminen, josta vastaa hankkeen ohjausryhmä.

Hankinnan lähtökohta ja tavoite

tavoite

Tampereen huumehoidon nykytilaan ei oltu tyytyväisiä ja avohuumehoitoa haluttiin muuttaa asiakaslähtöisemmäksi. Lisäksi haluttiin lisätä opioidikorvaushoidossa olevien määrää siten että hoidon kattavuus nousisi pohjoismaiselle tasolle. Nykytilassa palvelua ei voitu turvata kaikille sitä tarvitseville Käypä Hoito suosituksen mukaisesti.

Tavoitteeksi asetettiin, että tulevaisuudessa kukaan ei putoa palveluista vaan palvelujärjestelmä joustaa erilaisissa kuntoutumisen vaiheissa.  Tarkoituksena oli myös vähentää muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluiden käyttöä. Erityisesti tavoiteltiin vaikuttavia palveluita, ja että palveluiden tuloksia voitaisiin mitata.  Katso yksityiskohtaiset hankinnalle asetetut tavoitteet kohdasta ”Mittarit”.

Hankinnan arvo

?

Hankintamenettely

Hankinta sisälsi seuraavia innovatiivisen hankinnan elementtejä:

  • Palvelumuotoilu
  • Innovaatiot palveluprosessissa
  • Tulosperustaisuus
  • Kumppanuussopimus

Taustaa ja hankinnan valmistelu

Hankinnan valmistelu aloitettiin nykytilan analyysilla kesäkuussa 2015. Sen pohjalta hahmotettiin palvelutarpeita. Tässä vaiheessa myös tutustuttiin Helsingin huumehoidon kilpailutuksen oppeihin ja kehitysideoihin.

Tampereella päätettiin luoda uusi palvelumalli huumehoitoon, ”Kukaan ei putoa”- konsepti. Konseptia kehitettiin yli vuoden ajan aiempaan kokemukseen sekä tutkittuun näyttöön nojautuen.

Palvelumallissa on pyritty vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja muuttuviin tilanteisiin. Asiakkaille tarjotaan uuden palvelumallin mukaisesti myös yhteisötoimintaa kuntoutumisen tueksi.

tahot ja toimijat

Hankintaan osallistuneet tahot ja toimijat

Hankinnan valmistelussa ja palvelumallin rakentamisessa hyödynnettiin palvelumuotoilua (Kolmas persoona Oy) ja osallistettiin asiakkaita, heidän omaisiaan, huume- ja korvaushoitoon erikoistuneita palveluntuottajia sekä Tampereen kaupungin asiantuntijoita eri organisaatioista.

HANKINTAPROSESSI

Kilpailutus

valmistelu

Markkinakartoitus joulukuu 2015 - tammikuu 2016, jossa hyödynnettiin markkinavuoropuhelua sekä järjestettiin kahdenkeskisiä tapaamisia (molemmista Hilma pyynnöt). Kilpailutuksessa käytettiin neuvottelumenettelyä. Aikaa varattiin osallistumispyynnöstä tarjousten jättämiseen noin puoli vuotta. Kilpailutuksessa hinnan painoarvo oli 60% ja laadun 40%.

Neuvottelumenettelyn aikana kehitettiin kumppanuutta tukevaa hankintamallia sopimuksineen, täsmennettiin hankinnan kohdetta sekä määritettiin vertailuperusteita ja tulostasoja mittareille.

Sopimusehdot: vaikuttavuusindikaattorit (mittarit) ja bonus-/sanktiomalli

Kukaan ei putoa”- konseptin palvelumallin kuvauksessa määriteltiin hankinnalle tavoitteet, joista tummennetut valittiin seurattaviksi mittareiksi sopimukseen:

Hyvinvoinnin lisääntyminen yksilötasolla

1) korvaushoidon asiakastyytyväisyyden kasvu 2) fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääntyminen 3) huumeiden/lääkkeiden vähentyminen 4) hoidossa pysyminen ja hoidossa eteneminen 5) lasten hyvinvoinnin lisääntyminen

Haittojen väheneminen yhteiskunnassa

1) huumeisiin liittyvän rikollisuuden väheneminen 2) kaupunkilaisten kokeman turvallisuuden kasvu 3) tartuntatautien väheneminen

Kustannusten tehokkaampi käyttö

1) muiden palvelujen tarpeen väheneminen 2) terveydenhoidon kustannusten väheneminen 3) lastensuojelun kustannusten väheneminen 4) asumispalveluiden kustannusten väheneminen.

Mittareiden valinnassa haasteeksi tuli löytää sopivat mittarit, joista olisi olemassa (tilasto)tietoa ja jotka kertoisivat vaikuttavuudesta. Osa mittareista oli palvelun tuottajille yhteisiä (muiden palvelujen tarpeen väheneminen) ja osa tuottajakohtaisia (hoidossa pysyminen ja hoidossa eteneminen). Haittojen vähenemiseen yhteiskunnassa ei löydetty sopivia tapoja mittaamiseen.

Lisäksi kumppanuudelle asetettiin myös tavoitteita, joiden mittareiksi valittiin sidosryhmätyytyväisyys sekä huumehoidon palvelukokonaisuuden ja sen tuottamisen julkisuuskuvan myönteisyys (yhteinen mittari palvelun tuottajilla).

Sopimuksessa käytetään mittareihin liittyvää bonus/sanktio-mallia seuraavasti:

  • Hoidossa pysyminen (ei hoitojen päättymistä palvelujärjestelmästä johtuvista syistä) maksibonus 30000€ maksimisanktio 30000€
  • Eteneminen hoitosuunnitelman mukaan: maksimibonus 50000€, maksimisanktio 25000€
  • Erikoissairaanhoidon käytön vähentyminen: Käyntien vähenemisen (vähintään 20%) tuomasta hyödystä tuottajan bonus 30%, kustannusten kasvusta (vähintään 10%) sanktio 5%.
  • Tarkastelujakso on kalenterivuosi tammikuusta joulukuuhun.

Hankinnan kehitysvaihe ja haasteet

hankinnan kehitysvaiheet

Mittareiden käytöstä ja tulkinnasta on ollut erilaisia näkemyksiä tilaajan ja tuottajien kesken sopimuskauden aikana.

Haasteena on ollut se, että huumehoitoa kilpailutettiin Tampereella ensimmäistä kertaa ja että mittareiden käyttö on ollut uusi asia. Lisäksi haasteena on dataan pohjautuvan tiedon saaminen. Oppina tästä on ollut se, että mittarit laatiminen on erittäin haasteellista ja epäselvien tilanteiden ratkomiseen olisi hyvä olla sovitut pelisäännöt tilaajan ja palveluntuottajan välillä.

Yleisesti periaate ja palvelumalli siitä, että kukaan ei putoaisi hoidosta on saanut enimmäkseen hyvän vastaanoton. Aikaisemmassa Tampereen käytössä olleessa toimintamallissa asiakkaat tippuivat palvelusta repsahduksien takia. Huumehoidon parissa työskentelevä henkilöstö oli tottunut toteuttamaan huumehoitoa tämän perinteisen mallin mukaan ja uuden mallin asettamat vaatimukset koettiin haasteellisina. Kyse ei ollut vain uudesta hankinnasta vaan kokonaan uudesta tavasta järjestää palvelut. Uuden toimintamallin omaksuminen ja muutokset edellyttävät myös muutosjohtamisen osaamista ja koulutusta.

Toiminnan seuraaminen tapahtuu Pegasos- järjestelmän kautta, johon palveluntuottajat kirjaavat asiakastapahtumat. Heillä ei kuitenkaan ole mahdollista tuottaa raportteja järjestelmästä, joka on nähty suurena puutteena palveluiden seuraamisen, kehittämisen ja johtamisen näkökulmista.

Uusi toimintamalli korostaa asiakkaiden osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä huumehoidon toteutuksessa. Asiakkaat kokivat tämän uudistuksen todella positiivisena asiana, joka on selkeästi muuttunut verrattuna aikaisempaan toteutustapaan. Uusi yhteisötoiminta on saanut kiitosta asiakkailta ja sen on nähty parantaneen palveluiden laatua merkittävästi.

Hankinnasta opittua

puhekuplasymboli

Uuteen palvelumalliin siirtymisessä on oppimista niin tilaajalle, tuottajille kuin asiakkaille. Sopivien mittareiden löytämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota vaikuttavuuslähtöisissä hankinnoissa.

Mittarit pohjautuvat paljon kvantitatiiviseen mittaamiseen, jossa palvelun todelliset vaikutukset voivat jäädä piiloon etenkin kun dataan pohjautuvaa tietoa on haasteellista saada. Vaikutuksia pitäisikin pystyä tarkastelemaan teknis-taloudellisten mittareiden lisäksi myös sosiaalisten mittareiden kautta – millaisia vaikutuksia palvelulla on asiakkaaseen, henkilöstöön ja yhteiskuntaan.

Erityisesti palvelun tuottajat ja asiakkaat korostivat näiden mittareiden tärkeyttä ja heillä oli erilaisia ideoita siitä, millaisia mittareita voitaisiin kokeilla (esimerkiksi yksilölliset mittarit arvioimaan palvelun laatua ja vaikuttavuutta sekä hoidossa etenemistä). Lisäksi on tärkeää, että tietojärjestelmät saadaan tukemaan tiedolla johtamista.

Palvelukokonaisuuden jatkuvasta kehittämisestä vastaavan ohjausryhmän roolia on pidetty tärkeänä ja se on edistänyt hankinnan onnistumista.

tags