Lapsiperheen tukipalvelujen hankinta tulevien lastensuojelutarpeiden ennaltaehkäisemiseksi - Case Lapset SIB I Lohjan kaupunki

TAUSTATIEDOT

Hankkija 

Lohjan kaupunki

Hankinnan kohde

Palvelu, jolla tarjotaan apua 5–8-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen.

"Lapset SIB (Social Impact Bond ) Lohja" on kuusivuotinen ohjelma (2019-2024), jonka aikana Lohjalla tarjotaan lapsiperheille perhekumppanitoimintamallin mukaista varhaista tukea. Lisäksi perheen on mahdollista saada muita lisäpalveluita. Tavoitteena on ennaltaehkäistä perheiden korjaavien ja raskaiden palveluiden tarvetta tulevaisuudessa.

Hankinnan aikajänne

Palvelu käynnissä 11/2019–2024. 

Hankinnan tausta ja tavoite

Hankinnan tausta ulottuu vuosiin 2016–2017, jolloin lastensuojelun kustannukset kasvoivat valtakunnallisesti ja myös Lohjalla. Vuoden 2017 alusta lasten, nuorten ja perheiden palvelut uudelleenorganisoitiin varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja lastensuojelun osalta. Lohjalla lähdettiin tuolloin myös mukaan ME-säätiön hankkeeseen, joka keskittyi syrjäytymisen teemaan lasten ja nuorten näkökulmasta. Lisäksi Lohja oli Sipilän hallituksen politiikkaohjelmaan kuuluvan LAPE-hankkeen toinen Uudenmaan isäntäkunta. Kaupungin strategisissa tavoitteissa oli määritelty alueellinen malli, jossa keskiössä oli moniammatilliset ja ennaltaehkäisevät lähipalvelut. Lohjalla oli käynnissä useita toimenpiteitä, jotka johtivat miettimään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja siihen liittyvää käytettävissä olevaa tietoa erityisesti erilaisten vaihtoehtoisten toimenpiteiden vaikutuksen mittaamisen osalta. SIB-hankkeeseen mukaan lähteminen oli luontevaa tässä toimintaympäristössä. 

SIB-hankkeen tavoitteena on kohdentaa varhaista tukea henkilöille (5–8-vuotiaat lapset ja heidän perheensä), joiden osalta riittävän varhaisella ja oikea-aikaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä lastensuojelun korjaavien ja raskaiden palvelujen tarve tulevaisuudessa. Palvelujen painopistettä halutaan siirtää varhaisempaan tukeen.

Hankintaan osallistuneet tahot ja toimijat

Valmisteluun osallistui hankkeen ohjausryhmä: 

• Rajoittaja: FIM
• Sidosryhmät: Lastensuojelun keskusliitto ja SOS-lapsikylä (myös toteuttaja) 
• Hankkeen koordinoija: Sitra, joka toimi kansallisen ohjelman käynnistäjänä ja toteutti alkuvaiheen empiirisen analyysin, joka toimi pohjana sille, että palvelun kohderyhmäksi valittiin 5–8-vuotiaat lapset ja heidän perheensä.

Hankintamenettely

Tulosperusteinen rahoitussopimus

HANKINTAPROSESSI

Hankinnan valmistelu

Hankinnan valmistelua tehtiin useampi vuosi. Pohjalla oli Sitran empiirinen analyysi, jossa pyrittiin löytämään kohderyhmä, johon sijoittamalla saavutetaan hyvinvointivaikutuksia Lohjalla. Sitran analyysin pohjalta järjestettiin työpajoja, joihin kutsuttiin monialaisesti toimijoita, myös ruohonjuuritason työntekijöitä, joiden kanssa käsiteltiin Sitran analyysin tuloksia. Analyysissä havaittiin, että lastensuojeluun ohjautuu paljon teini-ikäisiä, ja työpajoissa näkemys kohdentui siihen, että ennaltaehkäisevän ja vaikuttavan palvelun näkökulmasta kohderyhmän on oltava alhaisempi (kuin teini-ikä), ja päädyttiin lopulta 5–8-vuotiaiden kohderyhmään. Alusta asti valmistelussa keskeisenä näkökulmana oli vaikutusten mittaaminen, erityisesti kustannusvaikutusten, työn vaikuttavuuden sekä perheiden kokemusten mittaaminen ja seuranta. Keskusteluun ja mittareiden kehittämiseen osallistettiin monialaisesti eri toimijoiden asiantuntijoita (esim. talouden, sosiaalipalvelujen ja perhekeskuksen asiantuntijoita), ja nostettiin myös kentällä työskentelevien näkemystä esille pohdittaessa sitä, mitkä asiat vaikuttavat lastensuojelun asiakkuuteen ohjautumisessa ja mitä asioita ohjelman aikana seurataan. Mukana alusta saakka oli myös FIM rahoittajana sekä sidosryhmät Lastensuojelun keskusliitto ja SOS-lapsikylä. Lisäksi tehtiin vertailua muihin Lapset SIB-ohjelman kunnista.

Sopimuksen käyttöönotto ja kehittäminen

Palvelu käynnistyi Lohjalla loppuvuodesta 2019. Lapset ja perheet ohjautuvat ohjelman ajan palvelun piiriin tietyin kriteerein, jotka on kuvattu alla:

Hyödyt/ Tulokset /Vaikutukset ja niiden seuranta

Toimintaa mitataan koko ohjelman ajan. Jos hyvinvointitavoitteet saavutetaan, kunta säästää kustannuksia lähtötilanteeseen verrattuna. Tästä säästöstä se palauttaa osan SIB-rahastoon. Julkinen sektori maksaa vain saavutetuista tuloksista. 

Koska palvelu on vasta alkanut Lohjalla, ei tuloksia vielä voida raportoida. Ohjelmassa kerätään tutkimustietoa kustannusvaikuttavuudesta, perheiden kokemuksista sekä työn vaikuttavuudesta:  

Palvelujen ja toimenpiteiden kustannusvaikuttavuuden seurata

Palvelujen ja toimenpiteiden kustannusvaikuttavuutta seurataan ohjelmassa olevien lasten ja heidän vanhempiensa palvelujen käytön määrän avulla. Seurattavat palvelut ovat:

• Lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon sosiaalityö
• Lastensuojelun sosiaaliohjaus
• Avohuollon tukiyksikön palvelut
• Avohuollon tukitoimena sijoitus perhehoitoon ja laitoshoitoon
• Kiireellinen sijoitus
• Avohoidollinen lapsiperhekuntoutus
• Huostaanotto perhehoitoon
• Huostaanotto laitokseen ja erityisen huolenpidon palvelut laitoshoidossa
• Ympärivuorokautinen perhekuntoutus
• Ammatillinen tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta
• Lisäksi seurataan mahdollisia ohjelman kautta rahoitettavia lisäpalveluita. 

Prosessiarviointi SOS-Lapsikylä perhekumppanitoiminasta toteutetaan Tulostähti-mittariston avulla (hyvinvointitietoa kymmenellä eri osa-alueella) sekä asiakaspalaute- ja koetun hyvinvoinnin kyselyn avulla. THL:n LasTi-tutkimuksessa seurataan hyvinvointivaikutuksia yhdistettynä kustannusvaikuttavuuksiin. Tämä on pitkittäistutkimus ehkäisevän toiminnan kustannus-vaikuttavuudesta sekä SIB-mallin soveltuvuudesta ehkäisevän työn rahoitukseen. Siihen kuuluu vanhemmille osoitettu SDQ-kysely (Strengths and Difficulties Questionaire, Vahvuudet ja vaikeudet -kysely, Goodman 2001) lasten tunne-elämän ja käyttäytymisen vahvuuksista ja vaikeuksista. 

THL:n kanssa yhteistyössä laadittiin prosessi siitä, millä tavalla tietoa siirretään, ja mikä on kenenkin vastuulla. Tutkimustietoa kerätään ehkäisevien palvelujen vaikuttavuustiedon saamiseksi ja palvelujen lisäämiseksi tulevaisuudessa. Tarkoituksena on, että tarjotaan tarpeen mukaista palvelua eli sellaista, jonka perhe kokee vaikuttavana ja jolla vältytään kalliimmilta palveluilta. Seurantaa toteutetaan vuoteen 2032 saakka. Eri osapuolten välinen vaikuttavuus- ja muun tiedon kerääminen toteutetaan eri tahojen kesken kuvassa esitetyllä tavalla (yksinkertaistettu ja muokattu kuva): 

 

Vaikuttavuuden toteutumista seuraa ydinryhmä, joka koostuu Lohjan kaupungin asiantuntijoista sekä SOS-lapsikylän ja Lastensuojelun keskusliiton asiantuntijoista. Ydinryhmän tehtävänä on:

• seurata SIB-ohjelmassa asiakasprosessien toteutumista ja nostaa esiin palveluaukkoja sekä palvelujen oikea-aikaisuutta. 
• sanoittaa toimintakulttuurin ja toimintatapojen muutostarve ja välittää tieto koordinaatioryhmälle.
• antaa konsultatiivista tukea Perhekumppanille 

Kaupungin koordinaatioryhmä käsittelee perhekumppanin kautta ryhmään tuotua kokemustietoa ja palautetta Lapset SIB-ohjelman toteutumisesta. Se koordinoi ja kehittää Lapset SIB-prosessia ja palveluja Lohjalla ydinryhmän nostojen avulla ja huolehtii henkilöstön osaamistarpeista ja tiedottamisesta.  

Lisäksi Lapset SIB -ohjausryhmä sekä kehittämisfoorumi järjestetään kaksi kertaa vuodessa Lohjan toimijoille ja sidosryhmille teeman mukaisesti kohdennettuna. Näiden tavoitteena on muutosprosessista oppiminen, kokemustiedon ja tiedolla johtamisen hyödyntäminen palveluprosesseissa sekä uusien palveluiden ja toimintakulttuurin rakentaminen. 

Mahdolliset haasteet ja muut kokemukset

Haasteena on ollut mallin suhteellinen uutuus Suomessa ja kaupunkiorganisaatiossa. Organisaation näkökulmasta pitkän aikavälin hankinnassa vastuuhenkilöiden vaihtuminen tuo oman haasteensa. On tärkeää pitää prosessi osallistavana, jotta hankkeesta on laajempaa ymmärrystä organisaatiossa. Hanke koskee suurta joukkoa kaupungin työntekijöitä, esimerkiksi kaikkia varhaiskasvatuksen, alakoulun, perhekeskuksen, neuvolan ja sosiaalipalveluiden erilaisten tukipalveluiden työntekijöitä. Erityisen keskeistä on asiakkuuteen ohjautumisen prosessin opettaminen työntekijöille. Lisäksi yleisesti tässä mallissa haasteena ja mahdollisuutena on lapsiperheiden palvelujen ja aikuissosiaalityön palvelujen yhteistyö eli miten aikuisten palveluissa kuullaan lasten tilanne ja lapsivaikutukset ja toisaalta lasten palveluissa (esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa) edistetään perhelähtösyyttä.  

Hankinnan vaikutusten mittaamisen ja seurannan osalta haasteena ovat tietojärjestelmät, jotka määrittävät, mitä tietoa on mahdollista saada. Tietojärjestelmistä saatava data ohjaa mittareiden käyttöä ja tietynlaista suoriteseurantaa, jotta tietoa ylipäätänsä on mahdollista hyödyntää ilman suurta manuaalista kirjanpitoa. 

Hankintaprosessin aikana on huomattu, että alkuvaiheen suunnitteluun kannattaa varata paljon aikaa. Sitä tarvitaan erityisesti prosessin suunnitteluun ja tiedonsiirtämisen kuten isojen henkilöstömassojen kouluttamiseen.

Mahdolliset jatkotoimenpiteet ja keinot kiertoon

Malli toimii Lohjalla oppimisen väylänä mahdollistaen uudistumisen, kyvykkyyden kasvun ja uudenlaisten menetelmien käyttöönottamisen.

Yhteyshenkilö

Tämä case-kuvaus perustuu Lohjan kaupungin SIB-ohjelmassa mukana olevien keskeisten henkilöiden haastatteluun. Yhteyshenkilö Maarit Lindman, Maarit.Lindman(at)lohja.fi