Kiertotalous urakkahankinnassa: kadut, vesihuoltoverkosto ja viheralueet - Case Porvoo

Kiertotalous

TAUSTATIEDOT

Hankkija

Porvoon kaupunki (n. 80 %) ja Porvoon vesi (n. 20 %)

Hankinnan kohde

Porvoon Kulloon / Kilpilahden yritysalueen asemakaava-alueen kadut, vesihuoltoverkosto ja viheralueet.

Hankinnan arvo

Urakkahankinnan laskennallinen arvo on 11.4 miljoonaa euroa, mutta voittanut tarjous oli arvoltaan 5.7 miljoonaa euroa. Laskennalliseen arvoon sisältyvät esimerkiksi neitseellisen materiaalin hinta, pois vietävien materiaalien vastaanottohinnat sekä logistiikkakustannukset. Koska urakka toteutetaan kiertotalouden periaattein ja materiaalitehokkaasti, niin materiaalin hyödyntäminen ja uusiomateriaalin käyttö laskevat kustannuksia merkittävästi. Suuri osa tarjouksen kustannussäästöstä verrattuna laskennalliseen arvoon johtuu todennäköisesti materiaalin tehokkaasta uusiokäytöstä ja sen myötä pienemmästä neitseellisen materiaalin käytöstä ja kuljetusten määristä, sekä säästetyistä vastaanottokustannuksista.

Hankinnan tavoite 

Hankinnan tavoitteena oli toteuttaa kaava-alue ja urakointi kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Kiertotalous ymmärretään kohteessa laajasti erilaisten maa-ainesten ja materiaalimassojen hyödyntämisenä, eikä ainoastaan tehokkaampina työmaatoimintoina. Alueella on paljon mahdollisuuksia hyödyntää uusiomateriaaleja, koska siellä on sekä vanhaa rakennettua aluetta että neitseellistä aluetta. Esimerkiksi vanha kantava tienpohja voidaan hyödyntää uuden tien rakentamisessa. Samoin esimerkiksi kalliomateriaali ja metsähumusmaa voidaan käyttää uudelleen.

Kokonaisuus edistää kaupungin strategisia tavoitteita, taloudellisia tavoitteita, kiertotaloustavoitteita (sivuvirtojen hyödyntäminen) ja maankäytön tavoitteita, sekä nopeuttaa urakan aikataulua, kun materiaaleja ei tarvitse viedä ja hakea kauempaan. Työtä on ohjannut alusta alkaen kaupungin strategian ja kiertotalouden tiekartan toteuttaminen. 

Hankintaan osallistuneet tahot ja toimijat 

Hankinnan suunnitteluun ja valmisteluun osallistui monipuolinen joukko toimijoita ja siinä tehtiin laajasti yhteistyötä. Keskeisiä toimijoita olivat muun muassa tilaaja / rakennuttaja. Tärkeässä roolissa olivat Porvoon kaupungin suunnittelupäällikkö, yhdyskuntasuunnittelija, rakennuspäällikkö, suunnitteluinsinöörit sekä Porvoon Veden projektipäällikkö ja työmaapäällikkö. Hankinta-asiantuntijana käytettiin puitesopimuskonsulttia. Tärkeitä toimijoita olivat myös Porvoon kaupungin hankintapäällikkö ja kaupungin lakimies. Myös kaavoittajalla oli keskeinen rooli kiertotalousnäkökohtien tuomisella hankkeeseen. Hän toimi lisäksi maa-aineslain asiantuntijatukena hakemusvaiheessa.

Urakkasopimukseen liitettiin maa-aines- ja ympäristölupa eli vastuita siirrettiin osittain urakoitsijalle. Tärinä- ja muu ympäristövalvonta säilyi rakennuttajan vastuulla. Hankkeessa kilpailutettiin urakoitsijan lisäksi projektinjohtokonsultti. Hankkeessa oli myös mukana ympäristökonsultti ja räjäytyskonsultti lupa-asioiden valvontaa ja raportointia varten.

Hankintamenettely

Kilpailullinen neuvottelumenettely (osallistumispyynnöt, kaksi neuvottelukierrosta (100% laatu+referenssit), kolmelle urakoitsijalle tarjouspyynnöt (80% hinta/20 % laatu).

HANKINTAPROSESSI

Hankkeen taustaa

Yhteistyön merkitys korostui hankkeen tavoitteiden määrittelyssä ja hankkeen eri vaiheissa. Yhteistyötä paransi se, että ihmiset tunsivat hyvin toisensa ja olivat olleet paljon yhteyksissä muiden hankkeiden ja toimien osalta. Esimerkiksi hankkeen kaavoitusvaiheessa tehtiin yhteistyötä liikenteen ja hulevesien suunnittelussa sekä tuotettiin lähtötietoja siitä, missä PIMA-alueita on. Myös katusuunnittelu käynnistettiin varhaisessa vaiheessa, eli jo kaavan aikana katujen ja liittymien tilavaatimukset mietittiin tarkkaan. Varsinaisesti rakentamisen kiertotalouskohteeksi aluetta ehdotettiin kuitenkin vasta kaavoitusvaiheen jälkeen, eli kaavoitusvaiheessa ei vielä oltu suunniteltu maiden läjitys- tai loppusijoitusalueita tai laskettu erikseen massatasapainoja. 

Hankintojen valmistelu ja markkinavuoropuhelu 

Hankkeessa nähtiin paljon mahdollisuuksia uusiomateriaalin käyttöön sekä muiden kiertotalousratkaisujen hyödyntämiseen. Esimerkiksi kaivumaiden ja/tai ylijäämämaiden määrän vähentäminen, kaivumassojen hyödyntäminen rakentamisessa ja massatasapainon hakeminen, kaivumaiden käsittely teknisen laadun parantamiseksi (esimerkiksi pintamaat, sulfidisavi), PIMA-kynnysarvomaiden hyödyntäminen, purkuasfaltin hyödyntäminen, puuaineksen hyödyntäminen, urakan aikaiset päästöt ja energiankulutus sekä niiden seuranta. Hankkeessa haluttiin löytää hyvin eri laatuisille maille erilaisia ratkaisuja. Siten PIMA-suunnittelussa ja luvituksessa oli iso työ, mutta paljon mahdollisuuksia, jotka haluttiin hyödyntää kilpailutuksessa. Keskisiä kriteerejä olivat stabiloitujen maiden ja ”nuhrumaiden” (haitta-ainepitoisuudet alle alemman ohjearvon) käyttäminen sekä sulfaattimaiden loppusijoitus peitettynä. Puhtaiden orgaanisten pintamaiden vastaanotto on vaikeaa, mutta se sisällytettiin urakkaan. Metsäpohjista tehtiin viherrakentamiskerroksia. Urakoitsijoilta vaadittiin, että maa-ainekset on tutkittu ennakkoon ja loppusijoitukselle on lupa.

Hankintojen kohteiden vaatimukset ja vertailuperusteet 

Kaksivaiheinen neuvottelukierros järjestettiin Teams-haastatteluina ja tehtävinä. Referenssien läpikäynti oli myös tärkeä osa prosessia.

Neuvottelukierros 1: Referenssien arvioiminen seuraavilla kriteereillä:

  1. Hanke on sisältänyt louhintaa vähintään 10 000 m3ktr (kiintoteoreettinen kuutiomäärä)
  2. Hanke on sisältänyt murskausta työmaalla
  3. Hanke on sisältänyt lakisääteisten ympäristölupavelvoitteiden noudattamista
  4. Hanke on sisältänyt hulevesien viivytysrakenteita
  5. Hanke on vaatinut yhteistyötä yksityisten maanomistajien kanssa
  6. Hankkeessa on toteutettu maa-ainesten kiertotaloustoimenpiteitä kuten maa-ainesten jalostamista kasvualustoiksi
  7. Hanke on sisältänyt stabilointia
  8. Hanke on sisältänyt vesihuoltoverkoston rakentamista sisältäen jätevedenpumppaamon
  9. Hanke on sisältänyt jätevedenpumppaamon rakentamisen
  10. Hanke on sisältänyt katu- ja viheralueiden rakentamista uusiomateriaaleista
  11. Hanke on sisältänyt pilaantuneiden maiden kunnostamista
  12. Hanke on sisältänyt työnaikaisia liikennejärjestelyjä, jotka sijaitsevat ELY:n hallinnoimalla tieverkolla, jossa liikennemäärä on > 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa
  13. Hanke on sisältänyt laadunhallinta- ja turvallisuussuunnitelmat
  14. Hanke on sisältänyt sähkö- ja tietoliikenneverkon rakentamista

Lisäksi kilpailutuksessa oli osana ongelmanratkaisutilanne, jossa arvioitiin mm. yhteistyötaitoja ja osaamista.

Neuvottelukierros 2. Yrityksen valmiudet seuraavilla osa-alueilla:

  1. Innovatiiviset ratkaisut
  2. Hulevesien hallinta
  3. Työmaan laadunhallinta
  4. Liikennejärjestelyt
  5. Energiatehokkuus ja hiilijalanjälki

Hankkijan kommentti (Opittua)

Hankkeen etenemistä hidasti lupapäätösten käsittely ja prosessissa tapahtuneet tekniset ongelmat. Päätöstä jouduttiin odottamaan lopulta yli vuosi, mikä hankaloitti hankintavaiheen aikatauluja.

Kilpailutukseen osallistuneilla urakoitsijoilla oli myönteinen asenne kiertotalousnäkökulmien huomioimista kohtaan. Kilpailutusprosessissa tuli kuitenkin hyvin esiin se, kenellä oli todellista osaamista tai kokemusta suunnitelmallisesta maa-ainesten kiertotaloudesta ja työmaan päästöttömyydestä ja energiatehokkuudesta. Energiatehokkuus puolestaan yleensä liittyi käytettävään kalustoon.

Hanke osoitti, että urakoitsijan voi kilpailuttaa kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, jolloin laatukriteereillä voidaan rajata pois ne urakoitsijat, joilla kiertotalouden mukainen rakentaminen ei ole hallussa. Lopulta kiertotalouden toimenpiteillä voidaan saada säästöjä niin paljon, että laatuvaatimukset eivät kustannuksiltaan ylitä säästöjä.

Tulevien hankkeiden suunnittelua hyödyttäisi, mikäli laskentaohjelmat ja suunnittelun työkalut tulisivat sille tasolle, että kiertotalousratkaisuja pystyttäisiin ennakolta arvioimaan niiden avulla. Tällä hetkellä kustannusarviot rakentuvat pitkälti sen mukaan, että käytettäisiin neitseellisiä rakennuskerroksia ja materiaalit kuljetettaisiin pois loppusijoitukseen. Myös lainsäädännön, kuten lupakäytäntöjen, tulisi kehittyä siten, että kiertotalousratkaisujen huomioiminen on helpompaa.

Lisätietoja 

Enni Flykt, Porvoon kaupunki

Lisää aiheesta:

Porvoon Kulloon yrityspuisto rakentuu kiertotalouden avulla kestäväksi (Uutinen 7.6.2021, materiaalitkiertoon.fi)

Kestävyysnäkökulmat huomioitava nykyistä vahvemmin pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksissa (Uutinen 20.5.2021, SYKE)

Porvoo - kiertotalouden edelläkävijäkunta (materiaalitkiertoon.fi)

tags