Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamisen tila Suomessa

KEINO-osaamiskeskus toteutti syyskuussa 2018 kyselyn, jonka avulla kartoitettiin kestävien ja innovatiivisten hankintojen hankintaosaamisen tilaa Suomessa.

Alla poimintoja kyselyn raportista, joka löytyy liitteenä sivun lopusta.

 

Kestävien ja innovatiivisten
hankintojen hankintaosaaminen -kyselyn perustiedot

Kyselyyn saatiin yhteensä 270 vastausta. Suurin osa vastaajista työskenteli kunnissa, valtiolla tai kuntayhtymässä. Seurakunnissa ja muissa, kuten esimerkiksi itsenäisissä oppilaitoksissa ja kuntien omistamissa yhtiöissä, työskenteli noin 16 % vastaajista.

KUVA: vastaajien työantaja
KUVA: Vastaajien työnantaja

Hankintojen suorittaminen osana työtä

Vastaajista vajaa puolet (46 %) tekee hankintoja muun toimen ohessa ja toinen vajaa puolet (42 %) päätoimisesti. Muilla tavoin hankintoja tekee reilu kymmenes (12 %) vastaajista. Tyypillisesti he osallistuvat hankintaprosessiin asiantuntemuksellaan tai neuvomalla, mutta eivät varsinaisesti itse tee hankintoja.

KUVA: Hankintojen tekeminen
KUVA: Hankintojen tekeminen organisaatiossa

Hankintaosaamisen taso ja kehittämistarpeet

Yleinen hankintaosaaminen

Vastaajilta kysyttiin heidän hankintaosaamisen tasoa ja kehittämistarpeita seuraavissa hankintateemoissa: markkinakartoitus ja vuoropuhelu, julkisten hankintojen vaikuttavuus ja sen arviointi, elinkarikustannukset, hankintayksikön toteuttamat tutkimus- ja kehityshankinnat ja pilotoinnit, riskienhallinta, sekä hankintasopimus ja sen seuranta.

Eniten osaamista kaivataan hankintayksiköiden toteuttamiin tutkimus- ja kehityshankintoihin sekä pilotointeihin liittyen.  Vastausten perusteella markkinakartoitusten ja vuoropuheluiden toteuttamisesta on tällä hetkellä eniten osaamista. Yleisesti voi kuitenkin todeta, että kaikista teemoista toivottiin oppia perusteisiin ja syventävää osaamista.

KUVA: Hankintaosaaminen ja kehitystarpeet
KUVA: Yleisen hankintaosaamisen taso ja kehittämistarpeet.

Innovatiiviset hankinnat

Kyselyssä selvisi, että innovatiivisiin hankintoihin ja etenkin innovaatiokumppanuuksiin liittyen vastaajilla oli selvästi tarvetta perustason osaamisen kehittämiselle.

Kuva: Innovatisuus hankinnoissa
Kuva: Innovatiivisten hankintojen hankintaosaamisen taso ja kehittämistarpeet.

 

Ympäristövastuu

Ympäristövastuun teemoissa tarvetta osaamisen kehittämiselle on melko tasaisesti. Perusteiden oppimisen tarve korostui hieman muita teemoja korkeammin erityisesti kiertotalouden toteuttamiseen liittyen. Osaamisen syventämisen tarve on jonkin verran korkeampi ympäristöasioiden hallinta- ja laadunvarmistustoimenpiteisiin liittyen.

Kuva: Ympäristövastuulliset hankinnat
Kuva: Ympäristövastuullisten hankintojen hankintaosaamisen taso ja kehittämistarpeet.

Sosiaalinen vastuu

Sosiaalisen vastuuseen liittyvissä teemoissa ei ollut suuria eroja osaamisen kehittämisen tarpeissa. Yllättävän moni vastaaja totesi, ettei sosiaalinen vastuu kuulu toimenkuvaan.

Kuva: Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat
Kuva: Sosiaalisesti vastuullisten hankintojen hankintaosaamisen taso ja kehittämistarpeet

Taloudellinen vastuu

Taloudellisen vastuun teemoihin liittyvä perustason osaamisen kehittämisen tarve oli hiukan muita kyselyn teemoja vähäisempää. Eri osa-alueiden välillä ei ole suuria eroja. Terveen kilpailun edistämisessä osaamisen kehittämistarvetta on hiukan muita teemoja enemmän ja verojen kertymiseen liittyen hiukan vähemmän.

Kuva: taloudellinen vastuu
Kuva: Taloudellisesti vastuullisten hankintojen hankintaosaamisen taso ja kehittämistarpeet.

 

Osaamisen kehittämisen kanavat ja välineet

Kyselyyn vastanneet henkilöt pääsivät myös kertomaan toivetaan kanavista ja välineistä, joilla kehittää omaa hankintaosaamistaan.

Suosituimmiksi osaamisen kehittämisen keinoiksi nousivat webinaarit ja seminaarit. Myös lähiopetus ja erilainen itseopiskelun mahdollistava materiaali, kuten ohjeet, malliasiakirjat ja käsikirjat, kiinnostivat vastaajia. Näiden lisäksi vastaajia kiinnosti ohjaus, sparraus ja vertaisoppiminen asiantuntijoiden kanssa. 

 

 

tags