Julkisten hankintojen strateginen johtaminen Suomessa

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuodessa, eikä hankintojen strategisen johtamisen tilaa ole aiemmin selvitetty. KEINO kartoitti kyselyn avulla kesä-elokuussa 2018 kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen strategisen johtamisen nykytilaa eri organisaatioissa.  Kyselyn vastauksia hyödynnetään KEINO-osaamiskeskuksen hankintojen strategisen johtamisen palvelujen muotoilussa.

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen strateginen johtaminen Suomessa 2018 -kyselyn toteutus

Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä ja siihen saatiin yhteensä 136 vastausta. Suurin osa vastaajista (60 kpl) edusti kuntia, valtiota (29 kpl) ja seurakuntia (26 kpl). Loput vastaajista edustivat osakeyhtiömuotoisia toimijoita (6 kpl), valtiontalouden ulkopuolisia yksiköitä (4 kpl) ja muita organisaatiota (11 kpl).

KUVA: Kesä-elokuussa 2018 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 136 henkilöä.
KUVA: Kesä-elokuussa 2018 toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 136 henkilöä.

Strategisen johtamisen lähtötaso

Kyselyyn vastanneista organisaatioista usealla (79 %) on hankintoja koskevat strategiset linjaukset. Yleisin oli erillinen, koko organisaatiota koskeva strateginen linjaus (48 %). Toiseksi yleisin vastaus oli, että hankintastrategiset linjauksen sisältyvät koko organisaation strategiaan (18 %). Osalla vastaajista on keskitettyä hankintaa koskevat linjaukset (10 %). Muutamalla vastaajalla (3 %) on yksittäistä toimialaa tai virastoa koskevia linjauksia. Jokin muu -vaihtoehdon (6%) valinneilla organisaatioilla on avointen vastausten mukaan suunnitteilla organisaation oma hankintastrategia ja -ohje, tai sisäinen ohje hankintatoimen organisoinnista ja ohjauksesta sekä organisaation strategia.

KUVA: Onko organisaatiolla julkisia hankintoja koskeva strategia, linjaukset tai vastaava?
KUVA: Onko organisaatiolla julkisia hankintoja koskeva strategia, linjaukset tai vastaava?

Strategisten linjausten toteutumista seurataan säännöllisesti vain neljäsosassa organisaatioita. Epäsäännöllistä seurantaa on puolestaan kolmanneksella vastaajista. Yhteensä jonkinlaista seurantaa on noin puolella organisaatioista (49 %).  Vastaajista osa (16 %) ilmoitti, että seurantaa ei vielä tehdä, mutta se on suunnitteilla.

KUVA: Seurataanko ja mitataanko hankintalinjausten tai vastaavien totetumista?
KUVA: Seurataanko ja mitataanko hankintalinjausten tai vastaavien totetumista?

Tiekartta on kyselyn perusteella johtamisen välineenä harvinainen.  Suurimmalla osalla vastaajista (39 %) ei ole tiekarttaa tai kehityssuunnitelmaa. Noin neljänneksellä (28 %) vastaajista on tiekartta tai kehityssuunnitelma. Näistä organisaatioista puolella (14 %) tiekarttaa tai kehityssuunnitelmaa ei ole vastuutettu tai aikataulutettu, ja puolella (14 %) se on pääosin tai kokonaan vastauutettu tai aikataulutettu. Vastaajista pienellä osalla (5 %) on toimiala- tai yksikkökohtainen kehityssuunnitelma tai tiekartta.

KUVA: Onko hankintalinjausten tai vastaavien toteuttamisesta laadittu kehityssuunnitelma tai tiekartta?
KUVA: Onko hankintalinjausten tai vastaavien toteuttamisesta laadittu kehityssuunnitelma tai tiekartta?

Kestävät hankinnat

Kyselyn avulla kartoitettiin kestävän kehityksen kolmen keskeisen teemaan - ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu -  huomioimista hankintalinjauksissa tai vastaavissa.

Yli puolet vastaajista kertoi, että taloudellinen vastuu huomioidaan yleisellä tasolla koko organisaatiossa. Sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu huomioidaan puolestaan hieman alle puolessa organisaatioissa. Vastausten perusteella sosiaalisen vastuun huomioiminen on heikoimmalla tasolla.

KUVA: Kestävän kehityksen teemojen huomioiminen hankintalinjauksissa tai vastaavissa.
KUVA: Kestävän kehityksen teemojen huomioiminen hankintalinjauksissa tai vastaavissa.

Innovaatiot hankinnoissa

Vastaajilta kysyttiin, huomioidaanko innovaatiot hankintalinjauksissa tai vastaavissa.  Lähes puolet vastaajista (47 %) vastasi, että innovaatiot huomioidaan toimiala- tai yksikkökohtaisesti, yleisellä tasolla koko organisaatiossa tai koko organisaatiota koskettavien sitovien ja yksityiskohtaisten ohjeiden kautta. Kolmannes vastaajista (33 %) vastasi, että innovaatioita ei huomioida hankintalinjauksissa tai vastaavissa.

KUVA: Huomioidaanko innovaatiot hankintalinjauksissa tai vastaavissa?
KUVA: Huomioidaanko innovaatiot hankintalinjauksissa tai vastaavissa?

Pienten ja keskisuurten yritysten huomioiminen hankinnoissa

Reilu puolet (53 %) vastaajista kertoi, että PK-yritysnäkökulma huomioidaan hankinnoissa. Vastaajista noin kolmanneksella (38 %) pk-yritysnäkökulma huomioidaan yleisellä tasolla koko organisaatiossa.  Vastaajista kolmannes (34 %) ei huomioi pk-näkökulmaa ollenkaan. Noin kymmenes (9 %) vastaajista kertoi, että huomioiminen on suunnitteilla.

KUVA: Huomioidaanko hankintalinjauksissa tai vastaavissa pk-yritysnäkökulma?
KUVA: Huomioidaanko hankintalinjauksissa tai vastaavissa pk-yritysnäkökulma?

 

Muut kyselyn kysymykset - yhteishankintayksiköiden käyttäminen, hankintojen resurssointi ja viestintä

Vastaajista 83 % kertoi käyttävänsä hankinnoissa yhteishankintayksikön (esimerkiksi Tuomi logistiikka Oy, Hansel Oy) palveluita. Kyselyssä myös selvisi, että päätoimisesti hankintoja tekeviä henkilöitä ei organisaatioissa juurikaan ole. Noin kolmannes (34 %) vastaajaorganisaatioista ei viesti kansallisen kynnysarvon ylittävistä hankinnoista ennakkoon.

 

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen strateginen johtaminen Suomessa 2018 -kyselynyhteenveto ja tarkemmat kuvaajat

Tutustu Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen strateginen johtaminen Suomessa 2018 -kyselyn yhteenvetoon. Yhteenvedossa on lisätietoja kyselyn tuloksista ja lisää kuvaajia. Kyselytulosten yhteenveto ja yhteenvedon tiivistelmä löytyvät ladattavina liitteinä alta.

 

tags