Allianssimallista apua sote-hankintoihin?

Tapasin Vaasan Sairaanhoitopiirin (VSHP) teknisen johtajan, Ulf Stenbackan ja keskustelimme Vaasan keskussairaalan H-uudisrakennuksen urakan edistymisestä - Botnia High 5, jonka VSHP toteuttaa allianssimallilla. Ajatuksissani on ollut pitkään kysymys - "Eikö rakennusurakoiden allianssimallia voitaisi hyödyntää myös suoraan palveluhankinnoissa ja erityisesti sote-palveluhankinnoissa?". Tapaaminen ja keskustelut Ulfin kanssa vahvistivat asian ja KYLLÄ - rakennusurakoissa hyödynnettävä allianssimalli soveltuisi myös sote-hankintoihin. Keskusteluidemme raaka tiivistelmä onnistuneesta allianssimallista on kutakuinkin seuraavanlainen:

Tilaaja aloittaa allianssimallin perinteisesti julkisen hankintaprosessin mukaisesti, hankintailmoituksella. Hankintailmoituksessa pyydetään tarjoajia lähettämään osallistumisilmoituksensa ja soveltuvuuskriteerit täyttävät tarjoajat jatkavat eteenpäin prosessissa. Osallistumisilmoitusvaiheessa tarjoajien on tullut muodostaa allianssi muiden yritysten kanssa ja tämä eroaa perinteisestä pääurakoitsija-aliurakoitsija-tilaaja muotoisesta kokonaisuudesta sillä, että allianssissa eli ts. yhteenliittymässä kaikki toimivat samalla tasolla ja yhdenvertaisina ja kaikki päätökset tehdään yhdessä, myös seuranta. Tilaaja kuuluu myös lopulta muodostettavaan allianssiin, yhtenä osapuolena.

Prosessin seuraava vaihe on kaikista olennaisin: allianssin muodostaneet tahot, jotka ovat täyttäneet soveltuvuuskriteerit, kutsutaan arvioitavaksi n. 1,5 päivän mittaiseen allianssikyvykkyys työpajaan (tämä ei ole varsinaisesti pakollinen vaihe allianssissa, mutta esim. VSHP toimi näin). Työpaja on fiktiivinen rakennusurakka, jossa käydään läpi johtoryhmätyöskentelyä, työmaatyöskentelyä, urakan seurantaa, yllättäviä ongelmia ja tapaturmia sekä sopimusneuvotteluihin liittyviä keskusteluita.  Ennenkaikkea selvitetään miten allianssin muodostavat tahot tulevat toimeen keskenään sekä tilaajan kanssa - ryhmädynamiikka on todella olennainen osa koko allianssin toimintaa. Myös tilaaja osallistuu yhtenä tahona fiktiiviseen rakennusurakkaan. Työpajaa arvioivat ulkopuoliset, neutraalit asiantuntijat. Työpajat pisteytetään aivan samoin menetelmin kuin allianssin muodostaneiden tahojen jättämät tarjoukset. Eniten pisteitä saanut allianssi voittaa tarjouskilpailun ja toteuttaa urakan yhdessä tilaajan kanssa.

Koko urakan ajan kaikki päätökset sekä seuranta tehdään yhdessä, koko allianssin/yhteenliittymän kesken, jossa ovat mukana urakoitsijat, tilaaja sekä loppukäyttäjät. Yhtäkään päätöstä ei tehdä ilman kaikkien tahojen hyväksyntää. Yhtäkään ongelmaa ei sivuuteta. Yhtäkään sanktiota tai bonusta ei jätetätä huomioimatta.

Ylläolevahan sopisi siis täydellisesti sote-palveluhankintoihin sekä tilaajan, palveluntuottajan että loppukäyttäjän välisen yhteistyön ylläpitämiseksi sekä ennenkaikkea toiminnnan seuraamiseksi. Ulfin mukaan allianssin ja esim. fiktiivisen työpajan tärkeimpänä seikkana on vuoropuhelu, keskusteluyhteys, oikeiden henkilösuhteiden löytyminen sekä vastapuolen kunnioitus ja huomioiminen. Allianssimallihan soveltuisi vaikka kansainvälisten kriisien ratkaisemiseen ja yleisestiottaen diplomatian edistämiseen (vain allekirjoittaneen oma ajatus).

Yhtenä huomioitavana seikkana allianssin hyödyissä on se, että jos hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä mainitaan erikseen, että tietyt kokonaisuudet, laitteet, optiohankinnat toteutetaan allianssin toimesta, kyseisiin hankintoihin ja ostoihin ei tarvitse soveltaa hankintalakia, vaan allianssi voi ostaa ne omien toimintatapojensa mukaisesti. Toki huomioiden ja noudattaen Maailman kauppajärjestön mukaisia perusperiaatteita.