Suomi kärjessä innovatiivisten hankintojen politiikkatoimissa – KEINO esimerkkinä hyvästä toimintamallista

Sädekaavio indikaattorivertailusta
Kuva: Indikaattorikohtainen vertailu Suomesta vs keskiarvo

Euroopan komission järjesti 12.10.2020 verkkoseminaarin, jossa se esitteli teettämäänsä Study SMART 016/0040 -vertailututkimusta innovatiivisten julkisten hankintojen poliittisista puitteista sekä innovatiivisten ratkaisujen investoinneista 30 Euroopan maassa. Poliittisten puitteiden kypsyyden ja suorituskyvyn arviointiin sovellettiin tutkimusta varten kehitettyä menetelmää, jossa vertailun mittareina toimivat 10 indikaattoria ja näiden alaindikaattorit. Kuvassa oikealla indikaattorikohtainen vertailu Suomesta muiden maiden keskiarvoon nähden.

Selvityksen mukaan Suomen vahvuus on kattava politiikkatoimien kokonaisuus. Suomen pisteet 10 indikaattorialueella vaihtelevat 60%-100% välillä. Selvityksessä mukana olleiden maiden keskiarvo oli ~27% Suomen keskiarvon ollessa ~67%. Suomi sijoittuu näin ollen vertailun kärkeen ja on ainoa maa, joka kuuluu ryhmään ”vahvat suoriutujat”.  Seuraavaksi korkeimmin sijoittuvaan ”hyvien suoriutujien” ryhmään kuuluvat Itävalta, Alankomaat, Belgia, Ruotsi, Viro, Norja, Espanja ja Yhdistynyt Kuningaskunta.

Suomen sijoitus muihin maihin maakohtaisesti verrattuna
Kuva: Benchmarking of innovation procurement policy frameworks, overall ranking

 

Suomen vahvuuksia ovat maassa toimiva Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO, valtion innovatiivisten julkisten hankintojen toimenpidesuunnitelma sekä innovatiivisten julkisten hankintojen määrällinen tavoite. KEINO-osaamiskeskus mainittiin seminaarissa hyvänä esimerkkinä kansallisista osaamiskeskuksista ja nimenomaisena vahvuutena pidettiin sitä, että KEINO-verkosto muodostuu monipuolisesta toimijajoukosta.

Myös parannettavaa on. Kaikilla julkisen sektorin osa-alueilla tai poikkileikkaavissa politiikoissa Suomessa ei vielä tunnisteta innovatiivisten julkisten hankintojen strategista merkitystä. Kehitettävää löytyy lisäksi innovatiivisten julkisen hankintojen järjestelmällisessä seurannassa ja tukipalveluissa, kyvykkyyksien parantamisessa sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden käytössä valintakriteerinä.

Tutkimus sisältää myös laskelmia ja vertailuja innovatiivisten hankintojen kokonaismäärästä maittain, sektoreittain ja eri innovaatiohankintatyypittäin. Niissäkin vertailussa Suomi pärjää hyvin. Poikkeuksena ovat tutkimus- ja kehityshankinnat, joita Suomessa tehdään alle eurooppalaisen keskiarvon.

Suomen sijoittuminen eri tutkimuksen investointivertailuissa
Kuvat:
Vasen yläkulma: Benchmarking of share of PPI out of total public procurement
Vasen alakulma: Benchmarking share of ICT-based PPI out of total public procurement
Oikealla: Benchmarking share of R&D PPI procurement out of total public procurement

Komission verkkosivuilta löytyvät maiden vertailun sisältävän raportin lisäksi arvioinnissa käytetyn menetelmän kuvaus ja maakohtaiset raportit:

Benchmarking of national innovation procurement investments and policy frameworks across Europe -sivu