Suomi kärjessä innovatiivisten hankintojen politiikkatoimissa – KEINO esimerkkinä hyvästä toimintamallista

Euroopan komission järjesti 12.10.2020 verkkoseminaarin, jossa se esitteli teettämäänsä Study SMART 016/0040 -vertailututkimusta innovatiivisten julkisten hankintojen poliittisista puitteista sekä innovatiivisten ratkaisujen investoinneista 30 Euroopan maassa. Poliittisten puitteiden kypsyyden ja suorituskyvyn arviointiin sovellettiin tutkimusta varten kehitettyä menetelmää, jossa vertailun mittareina toimivat 10 indikaattoria ja näiden alaindikaattorit. Kuvassa oikealla indikaattorikohtainen vertailu Suomesta muiden maiden keskiarvoon nähden.

Selvityksen mukaan Suomen vahvuus on kattava politiikkatoimien kokonaisuus. Suomen pisteet 10 indikaattorialueella vaihtelevat 60%-100% välillä. Selvityksessä mukana olleiden maiden keskiarvo oli ~27% Suomen keskiarvon ollessa ~67%. Suomi sijoittuu näin ollen vertailun kärkeen ja on ainoa maa, joka kuuluu ryhmään ”vahvat suoriutujat”.  Seuraavaksi korkeimmin sijoittuvaan ”hyvien suoriutujien” ryhmään kuuluvat Itävalta, Alankomaat, Belgia, Ruotsi, Viro, Norja, Espanja ja Yhdistynyt Kuningaskunta.

Suomen vahvuuksia ovat maassa toimiva Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO, valtion innovatiivisten julkisten hankintojen toimenpidesuunnitelma sekä innovatiivisten julkisten hankintojen määrällinen tavoite. KEINO-osaamiskeskus mainittiin seminaarissa hyvänä esimerkkinä kansallisista osaamiskeskuksista ja nimenomaisena vahvuutena pidettiin sitä, että KEINO-verkosto muodostuu monipuolisesta toimijajoukosta.

Myös parannettavaa on. Kaikilla julkisen sektorin osa-alueilla tai poikkileikkaavissa politiikoissa Suomessa ei vielä tunnisteta innovatiivisten julkisten hankintojen strategista merkitystä. Kehitettävää löytyy lisäksi innovatiivisten julkisen hankintojen järjestelmällisessä seurannassa ja tukipalveluissa, kyvykkyyksien parantamisessa sekä kokonaistaloudellisen edullisuuden käytössä valintakriteerinä.

Tutkimus sisältää myös laskelmia ja vertailuja innovatiivisten hankintojen kokonaismäärästä maittain, sektoreittain ja eri innovaatiohankintatyypittäin. Niissäkin vertailussa Suomi pärjää hyvin. Poikkeuksena ovat tutkimus- ja kehityshankinnat, joita Suomessa tehdään alle eurooppalaisen keskiarvon.

Komission verkkosivuilta löytyvät maiden vertailun sisältävän raportin lisäksi arvioinnissa käytetyn menetelmän kuvaus ja maakohtaiset raportit:

Benchmarking of national innovation procurement investments and policy frameworks across Europe -sivu