Kestävän ja innovatiivisen hankkimisen osaaminen Suomessa 2020

kuvituskuva

Keino-osaamiskeskus kartoitti syksyllä 2020 hankintojen osaamisen tasoa Suomessa. Sähköisesti toteutetussa kyselyssä pyydettiin vastaajan arvioita sekä henkilökohtaisesta että oman organisaation osaamisen kehittymisestä kestävien ja innovatiivisten hankintojen saralla. KEINOn toimintaan osallistuneet vastaajat arvioivat sekä oman että organisaationsa osaamisen kehittyneen enemmän kuin niillä, jotka eivät ole osallistuneet KEINOn toimintaan.  

Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää hankintayksiköiden osaamisen kehittymistä Suomessa viimeisen kahden vuoden aikana eli sen jälkeen, kun KEINO viimeksi toteutti vastaavanlaisen kartoituksen vuonna 2018. Kyselyyn vastasi 249 henkilöä, joista yli puolet (57 %) työskenteli kunnissa, kuntayhtymissä tai kunnallisissa osakeyhtiöissä. Vastaajajoukko jakaantui melko tasaisesti päätoimisesti (53 %) sekä oman toimensa ohella (42 %) hankintoja tekeviin. 

Vastaajien arvioiden mukaan hankintaosaaminen on kehittynyt Suomessa yleisesti sekä henkilö- että organisaatiotasolla joko paljon tai hiukan. Vain 15% koki, että osaamisen kehittymistä ei ole tapahtunut lainkaan. Henkilökohtaisen osaamisen arvioitiin kehittyneen 10% enemmän kuin organisaatiotason kehittymisen (85% koki kehitystä omassa osaamisessa ja 75% myös organisaation osaamisessa yleisesti). 

Pylväsdiagrammi yksilötason osaamisen kehittymisestä yleisesti sekä teemoittain
Vain 15% vastaajista ei kokenut osaamisensa kehittymistä viimeisen kahden vuoden aikana

 

Pylväsdiagrammi organisaatiotason osaamisen kehittymisestä yleisesti sekä teemoittain
Neljännes vastaajista ei kokenut osaamisen kehittyneen organisaatiossaan viimeisen kahden vuoden aikana.

Työn kautta oppiminen, verkostoituminen muiden hankintayksiköiden kanssa sekä hankintoja koskevat verkkosivut koettiin suurimmiksi vaikuttaviksi tekijöiksi osaamisen kasvun taustalla.  

Keino-osaamiskeskuksen vaikutus hankintaosaamisen kehittymiseen  

Verrattaessa Keinon toimintaan osallistuneiden sekä osallistumattomien vastauksia keskenään, Keinon toimintaan osallistuneista 45% koki henkilökohtaisen osaamisensa kehittyneen paljon, kun vastaava luku niillä, jotka eivät ole osallistuneet Keinon toimintaan, oli 36%. Organisaatiotasolla Keinon vaikutus on ollut pienempi mutta kyselyn perusteella toimintaan osallistuneiden organisaatioiden sisällä osaaminen on kehittynyt muutaman prosentin verrokkiryhmää enemmän. Keinon tuoma lisäarvo oli suurinta ympäristöasioihin liittyvien näkökohtien huomioimisen vahvistamisessa hankinnoissa niin yksilö kuin organisaatiotasolla. Huomionarvoista on, että KEINOn toimintaan on osallistunut isoja (yli 500 henkeä) organisaatioita pienempiä yksikköjä enemmän. Lisäksi toimintaan osallistuneiden vastaajien vuosittain tekemien hankintojen arvo on huomattavasti suurempi kuin vastanneiden keskimäärin.

Pylväsdiagrammi yksilötason osaamisen kehittymisestä Keinon toimintaan osallistuneita ja osallistumattomia vertaillen
Selkeästi suurin ero osaamisen kehittymisessä teemoittain näkyi vastaajien välillä ympäristöosaamisen kehittämisen kohdalla: osaamisessaan paljon parantumista kokeneita oli 17% enemmän Keinon toimintaan osallistuneissa kuin osallistumattomissa. 

Tutustu kartoituksen tuloksiin sivulla Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamisen tila Suomessa vuonna 2020.

Löydät myös vuoden 2018 kartoituksen tulokset sivulta Kestävien ja innovatiivisten hankintojen osaamisen tila Suomessa vuonna 2018

tags