Keksitäänkö yhdessä? Julkisen sektorin ja yritysten välinen yhteistyö luo uutta

Käsi joka pitelee digitaalista, piirrettyä lamppua

Julkisen sektorin ja yritysten yhteinen innovointi voi tuottaa kansalaisille parempia palveluja pienemmillä kustannuksilla. Innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa yritykset pääsevät kehittämään uusia ratkaisuja hyvin asiakaslähtöisesti.

Lappeenrannassa ja Imatralla tekoäly auttaa katujen kunnossapidossa. Se yhdistelee sensorien, kameroiden ja ulkopuolisten tietolähteiden dataa ja luo kokonaiskuvan liikenneväylien käytöstä ja kunnosta. Tämän ansiosta huoltotoimenpiteet voidaan kohdentaa oikein ja resursseja säästyy.

”Lähtökohtamme oli, että kun kuntatalous on kiristynyt ja ylläpidon resurssit vähentyneet, meidän on siirryttävä tiedolla johtamiseen. Kuntapäättäjien on hyvä tehdä ratkaisunsa faktojen eikä tiemestarin mutu-tuntuman perusteella. Työt kannattaa suunnata sinne, missä niistä on eniten hyötyä”, projektipäällikkö Jukka Partinen Imatralta kertoo.

”Meidän tietääksemme ihan vastaavaa ratkaisua ei ole käytössä missään muualla. Ongelmana on ollut se, että data ei ole liikkunut kunnolla järjestelmästä ja alustasta toiseen. Lappeenrannan kaupungininsinööri Olli Hirvonen huomauttaa.

StreetAI -järjestelmä on kehitetty Lappeenrannan, Imatran ja lappeenrantalaisen Finnish Construction Support Oy:n yhteisenä innovaatiohankintana. Projektin alkuvaiheessa hyödynnettiin Keino-osaamiskeskuksen ilmaista asiantuntijasparrausta. Hankkeen 948 000 kokonaisbudjetista puolet tuli Business Finlandin Innovatiiviset julkiset hankinnat -rahoituksen kautta.

”Saimme innovaatiohankinnalla ratkaisun, jota ei ollut vielä olemassa, mutta jota tarvitsimme. Samalla olimme mukana kehittämässä markkinaa ja luomassa parempaa innovaatioympäristöä alan yrityksille”, Hirvonen miettii.

Lähellä asiakkaan arkea

Myös Finnish Construction Support Oy:n Antti Pellinen on hyvin tyytyväinen yhteistyöhön:

”Meille oli erittäin arvokasta, että saimme jo alussa tietää, mitä kaikkia tarpeita asiakkaillamme on. Pystyimme myös koko ajan matkan varrella hiomaan ratkaisujamme yhdessä heidän kanssaan. Kehitystyö jatkuu edelleen.”

Pellinen kuvailee, että prosessi oli päinvastainen mallille, jossa yrityksen tuotekehitysosastolla tehdään keksintö, tarjotaan sitä sitten mahdolliselle asiakkaalle, ja kuullaan että ’oikein on hieno innovaatio, kyllä, mutta ei meillä ole tällaiselle käyttöä’.

Nyt luotu perusratkaisu on skaalattavissa muihinkin kaupunkeihin. Kiinnostusta on ollut sekä kotimaassa että ulkomailla.

”Olemme pian lähdössä esittelemään ratkaisuamme Liettuaan”, Pellinen kertoo.

Hän mainitsee, että myös Ruotsi, jossa talvi asettaa teiden kunnossapidolle samanlaisia haasteita kuin Suomessa, on yritykselle hyvin potentiaalinen markkina-alue.

”StreetAI -hanke on kehittänyt jopa koko yrityksemme fokusta, näyttänyt meille minkälaisille ratkaisuille on kysyntää ja mihin meidän kannattaa suunnata voimavarojamme.”

Pohjatyöt kannattaa tehdä kunnolla

Sekä Hirvonen että Pellinen huomauttavat, että innovatiivinen hankinta ei ole, luonnollisestikaan, mikään kevythankinta. Esimerkiksi pohjatyöt on syytä tehdä kunnolla.

”Ennen varsinaisen hankkeen alkua teimme laajan markkinaselvityksen sekä yksityiskohtaisen projektisuunnitelman. Lisäksi meillä oli hankintaneuvotteluissa läsnä ulkopuolinen hankintajuristi. Nämä toimivat hyvin, sillä näin saimme selvitettyä kätevästi ajoissa koko projektin lähtökohdat, kummankin osapuolen mahdollisuudet, ja varmistimme, että kaikki lakiasioihin liittyvät yksityiskohdat tuli huomioitua”, Hirvonen kertoo.

”Innovaatiokumppanuushankkeen kilpailutus oli erittäin työläs, kun meidän piti kuvailla hyvin yksityiskohtaisesti kehitystiimiämme ja projektisuunnitelmaamme. Mutta sen jälkeen työskentely nopeutui selvästi”, Pellinen muistelee.

Luovuudelle jätettävä tilaa

Business Finlandin asiantuntija Riikka Munne rohkaisee muitakin kuntia innovatiivisiin hankintoihin – eli etsimään yhdessä yritysten kanssa uusia ratkaisuja, jotka hyödyttävät kumpaakin osapuolta.

”Innovaatioita hyödyntämällä julkinen sektori voi esimerkiksi tuottaa kansalaisille parempia palveluja pienemmillä kustannuksilla. Julkinen sektori voi tarjota yrityksille hyvän kehitysympäristön ja vauhdittaa markkinan kehittymistä toimimalla ratkaisun esiostajana.”

Innovatiivinen julkinen hankinta voi tuottaa lisäarvoa esimerkiksi pienemmillä elinkaarikustannuksilla, paremmalla laadulla, uudistuneilla ja tehokkaammilla tuottamisprosesseilla, ympäristöystävällisyydellä tai digitaalisten ratkaisujen myötä muuhun kehittämistyöhön vapautuneilla resursseilla.

Munne huomauttaa, että prosessissa on tärkeää esimerkiksi se, että hankinnan kriteerejä ei lyödä lukkoon liian tiukkaan, jotta luovuudelle jäisi tilaa.

Tavoitteena voi olla myös, ei vain yksittäinen hanke, vaan pitkäjänteisempi yhteistyö.

”Näemme nykyään yritykset mahdollisina innovaatiokumppaneina, hankintamenettelystä huolimatta”, kaupungininsinööri Hirvonen huomauttaa.

Innovation Broker auttaa hankintayksikköjä

Keino-osaamiskeskuksen Innovation Brokerin eli innovaatiovälittäjän tavoitteena on edistää innovatiivisia hankintoja.

Kyseessä on kansainvälinen konsepti, jossa kootaan yhteen hankintayksiköiden hankintatietoja sekä yritysten innovaatiodataa. Ideana on tehostaa eri toimijoiden välistä tiedonkulkua ja tuoda innovaatiot lähemmäksi ostajia ja heidän tarpeitaan.

Innovation Brokerin palveluita voivat olla esimerkiksi digisparraus, hankintamenettelyn valinnan tai markkinavuoropuhelun toteuttamisen tuki, tarpeiden ja innovaatioiden matchmaking, rahoitusmahdollisuuksien kartoitus tai hankintayksikön tavoitteiden kirkastaminen.

”Tulevaisuudessa ideana on, että hankinta- ja innovaatiotietoa löytyisi kattavasti myös alustalta, jota voisi hyödyntää sekä osana muita palveluita että itsepalveluperiaatteella”, Munne kertoo.

Business Finlandilta täsmärahoitusta

Business Finlandin Innovatiiviset julkiset hankinnat -rahoitus on tarkoitettu hankkeille, joiden suunnittelu-, valmistelu- ja kehittelyvaiheissa tehdään tiivistä yhteistyötä yritysten ja loppukäyttäjien kanssa.

Edellytyksenä on myös, että hankinta vaikuttaa toimialan kehittymiseen vähintäänkin kansallisesti.

”Avustusta myönnetään enintään 50 % hankinnan valmistelu- ja kehitysvaiheen kokonaiskustannuksista”, Munne kertoo.

Rahoitus maksetaan jälkikäteen projektin raportoinnin ja kustannustilitysten perusteella.

Digitaalisuutta toiminnanohjaukseen ja metsien tarkastukseen

Business Finland on tukenut viime aikoina yhteistä innovointia myös esimerkiksi jätehuollon alalla ja metsien tarkastustoiminnassa.

Viisi jätehuoltoyritystä – Lakeuden Etappi Oy, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Rosk’n Roll Oy, Pirkanmaan Jätehuolto Oy sekä Vestia Oy – ovat jo ottaneet käyttöön yhdessä Elenium Oy:n kanssa innovoimansa digitaalisen MaterialPort-toiminnanohjausjärjestelmän. Se mahdollistaa reaaliaikaisen varastonhallinnan ja monipuolisen raportoinnin ilman manuaalista käsittelyä. Järjestelmän avulla jäteyhtiöiden rajapintoja voidaan avata entistä paremmin jätteen jatkokäsittelijöille hyödyntämällä esimerkiksi materiaalivirtojen ennustettavuutta.

Suomen metsäkeskus on puolestaan kehittänyt innovaatiokumppanuuden avulla metsien tarkastustoiminnan digitalisointia. Lopullisen tarjouksen jättäneet kaksi drone-tiedonkerääjää ja puustontulkitsijaa täyttivät hankinnan kriteerit ja kumpikin tarjoaja valittiin innovaatiokumppanuuden kehitysvaiheeseen. Toimitusvaiheessa drone-tiedonkeruuseen perustuvat digitarkastukset otettiin viralliseksi osaksi Metsäkeskuksen tarkastustoimintaa. Toimitusvaiheessa edellytetään toimivaa kehitysvaiheessa luotua menetelmää, mutta jatkokehittäminen ja laadun parantaminen jatkuvat myös silloin.

Kirjoittaja Matti Välimäki 

This content is only visible when the visitor has consented to marketing cookies.

Please accept marketing-cookies to watch this content.

tags