Innovatiivisten elementtien osuus julkisissa hankinnoissa edelleen merkittävällä tasolla

Innovatiivisten hankintojen osuudet

KEINO-osaamiskeskus tutki viime vuoden lopussa julkisten hankintayksiköiden toteuttamia hankintoja ja kartoitti vuodenvaihteessa sähköisen kyselyn avulla, miten niissä otettiin innovatiivisuuden ja kestävyyden elementtejä huomioon. Samanlainen kysely toteutettiin osaamiskeskuksen toimesta ensimmäistä kertaa vuonna 2018. Kyselyaineiston kattamista hankinnoista lähes 47% on määriteltävissä innovatiivisiksi.

Innovatiivisten hankintojen osuus kyselyn vastausjoukossa vaihtelee käytetyn määritelmän mukaan. Innovatiivinen elementti voi sisältyä joko hankintamenettelyyn (tilaajalle uutta menettelyä oli käytetty 9% vastauksista) tai itse hankittuun ratkaisuun. Ratkaisu voi olla tilaajalle uusi (45% vastauksista) ja parhaassa tapauksessa jopa koko toimittajamarkkinalle uusi innovaatio (5% vastauksista).

”Tilaajat hankkivat uusia ratkaisuja yleisimmin tavarahankinnoissa ja palveluhankinnoissa. Rakennusurakoissa innovatiiviset elementit ovat vähäisempiä. Toisaalta rakennusurakat ovat usein laajoja hankintakokonaisuuksia, joissa innovatiivisuus/uutuus voi liittyä johonkin osaan kokonaisuuden sijasta. Toimittajan kanssa käytävä tekninen vuoropuhelu tai markkinavuoropuhelu hankinnan valmisteluvaiheessa vaikuttavat tukevan uuden ratkaisun hankkimista, sillä niiden käyminen on yleistä hankinnoissa, joissa hankittu tuote/palvelu on tilaajalle uusi (57%)”, kertoo kartoituksesta vastannut erikoistutkija Juha Oksanen VTT:ltä.

Kartoituksessa pureuduttiin myös kestävyystavoitteita tai -kriteereitä sisältäneisiin hankintoihin, joita vastausten perusteella on n. 30 % kaikista hankinnoista. Kestävyystavoitteiden ja -kriteerien käyttö on myös yleisempää hankinnoissa, joissa hankittu tuote/palvelu on tilaajalle uusi (muihin hankintoihin verrattuna). 

”Tällainen hankintailmoituksia tarkemmin tutkiva kysely tarjoaa mahdollisuuden kartoittaa laajemmin innovatiivisten ratkaisujen hankintaan liittyviä tekijöitä. Vastaavaa tietoa on muilla keinoin kuin kyselytutkimuksella vaikeaa, ellei mahdotonta kerätä laajasti. Innovatiivisia/kestäviä hankintoja kartoittavissa kyselytutkimuksissa on kuitenkin haasteita kuten kyselyn kohdentaminen hankinnan tuntevalle vastaajalle ja sähköisissä kyselyissä yleinen matala vastausprosentti (n.10%)”, Oksanen pohtii.

Kehitettäessä innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen mittaamista ja seurantaa on syytä kehittää tiedonsaantia hankintaprosessin eri vaiheista hankinnan suunnittelusta kilpailutuksen ja hankintapäätöksen kautta sopimuksen toteutukseen ja edelleen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin. Erilaisten datalähteiden käyttöä ja synkronisointia pohditaankin nyt kansallisella tasolla Hankinta-Suomi-ohjelmassa ja myös KEINO tarkastelee eri datalähteiden hyödyntämisen mahdollisuuksia seuraavalla toimikaudellaan.

Tutustu ”Innovatiiviset ja kestävät julkiset hankinnat Suomessa 2020” -tilannekatsaukseen tästä

Lisätietoja

Juha Oksanen

juha.oksanen[at]vtt.fi

040 742 2439

tags