Eurooppalaisia haasteita ja keinoja kehittää vihreiden julkisten hankintojen lainsäädäntöä ja mittaamista

Marinin hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen sisällyttää hiili- ja ympäristöjalanjälki  hankintakriteereihin niille julkisille hankinnoille, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia.[1] Myös Suomen kansallisen hankintastrategian luonnoksessa korostetaan ekologisen kestävyyden merkitystä yhtenä strategian päätavoitteena.[2] Parantamisen varaa on, sillä tällä hetkellä vain alle puolet Suomessa tehtävistä julkisista hankinnoista sisältää määriteltyjä ympäristökriteerejä.[3] 

Vihreiden julkisten hankintojen (green public procurement, GPP) johtavat asiantuntijat eri maista ja organisaatioista kokoontuivat kesäkuussa HILMI-hankkeen puitteissa yhteiseen työpajaan keräämään konkreettisia esimerkkejä ja kokemuksia tavoista kehittää lainsäädäntöä ja pohtimaan, miten vihreitä hankintoja voidaan mitata ja seurata. Lisäksi koottiin kriittisiä havaintoja näiden tapojen tärkeimmistä eduista ja puutteista. 

”Ajatustenvaihto oli erittäin vilkasta ja johti lukuisiin tärkeisiin havaintoihin”, toteavat keskustelua ohjanneet professori Harri Kalimo ja hankkeen tutkija Max Jansson tyytyväisinä. 

Kansainvälisiä näkökohtia vihreisiin hankintoihin

Haasteet vihreämpien hankintojen edistämiseksi ovat melko samanlaisia eri maissa. Esimerkiksi tärkeimpien tuoteryhmien tunnistamisessa ja priorisoinnissa tarvitaan poliittista sitoutumista. Tuoteryhmien GPP-kriteerien on otettava huomioon markkinoiden tarpeet ja valmius, ja hankintayksiköillä tulee olla riittävästi resursseja ja tietämystä kriteerien käytöstä. Kriteerien on myös oltava todennettavissa. 

Elinkaariarviointiin (LCA) pohjautuvia menetelmiä pidetään hyödyllisenä työkaluna kriteerien rakentamisen pohjaksi, mutta kriteerien kehitystyö tulisi tehdä yhteistyössä kohteena olevan toimialan ja sen eri toimijoiden kanssa. GPP-kriteerien osalta etusijalle näyttävät nousevan tuote- ja sektorikohtaiset lähestymistavat, jotka mahdollistavat yksityiskohtaisempien kriteerien ja seurantavaatimusten asettamisen. 

Horisontaalisilla lähestymistavoilla nähdään olevan arvoa etenkin päämäärän ja poliittisen tuen asettamisessa. Tällaiset yleisen tason tavoitteet voivat toimia vihreämpien hankintojen lähtökohtana, jota vertikaaliset tuoteryhmäkohtaiset toimenpiteet, kuten ympäristövaatimusten asettaminen, tukevat. Selkeä ja saavutettavissa olevat tavoitteet asettava kansallinen hankintastrategia, joka keskittyy sekä yritys- että ympäristönäkökohtiin, koetaan tärkeänä.

Vaikutusten seuranta on puuttuva pala

Asiantuntijoiden keskuudessa on havaittu, että vihreiden hankintojen vaikutusten seuraamiseksi tarvittavat välineet ja järjestelmät puuttuvat tai ovat vasta kehitteillä. Tiedonkeruun keskittämistä ja tarkempia määräyksiä tietojen toimittamisesta pidetään tärkeinä. Erilaisia vaihtoehtoja vaikutusten mittaamiseksi voisivat olla vertailuanalyysit, laskentatyökalut ja tiedonkeruun digitaalisten työkalujen hyödyntäminen. Vaikutusten seuranta on käytännössä vielä vähäistä ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa huomattavaa hallinnollista taakkaa pelätään. Selvitettävää riittää myös siinä, kuinka tiedonkeruu toimii käytännössä; kuka arvioi ja laskee vaikutuksia, sekä miten seurannan koordinointi järjestetään eri tasoilla ja toimijoiden kesken.

Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti

HILMI-työpajassa tunnistettiin, että ympäristötavoitteet ja muut ympäristötoimenpiteet, kuten paikalliset ilmastobudjetit, voivat lisätä myös hankintoihin liittyvien keskustelujen poliittista merkitystä. Vihreiden hankintojen vaikutuksen ja hyötyjen ymmärtäminen paikallisella tasolla näiden tavoitteiden edistämiseksi voi auttaa tekemään hankinnoista sekä vihreämpiä että tehokkaampia. 

”Vaikuttaa siltä, että hankintayksiköillä on halua kehittää hankintojaan vihreämpään ja kestävämpään suuntaan. Ympäristövaikuttavuuden lisäämiseksi tarvitaan kuitenkin konkreettisia työkaluja ja mittausmenetelmiä sekä osaamisen kehittämistä.”, pohtivat hankkeen tutkijat Katriina Alhola, Sanna Lehtinen ja Mirella Miettinen. 

HILMI-hanke

HILMI-hanke[4]  tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa hiili- ja ympäristöjalanjäljen sisällyttämisestä julkisiin hankintoihin Suomessa. Hanke on osa valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimustoimintaa ja sen toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Lappeenrannan–Lahden teknillinen ylipisto ja Institute for European Studies (IES) (Vrije Universiteit Brussel (VUB)). HILMI-hanke keskittyy analysoimaan erityisesti mahdollisia lainsäädäntöratkaisuja, muita julkisten hankintojen ohjauskeinoja, sekä julkisten hankintojen ympäristöystävällisyyden mittaamisen ja seurannan vaihtoehtoja. 

HILMI järjesti 16. ja 17. kesäkuuta kansainvälisen verkkotyöpajan vihreiden, julkisten hankintojen johtaville asiantuntijoille eri maista ja organisaatioista. Asiantuntijoina oli päätöksentekijöitä, hankintatoimijoita ja tutkijoita. Työpaja koostui seitsemästä asiakokonaisuudesta julkisten hankintojen lainsäädännön ja mittaamisen teemojen alla. Aiheita olivat esimerkiksi ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät tuoteryhmät, hankintayksiköiden, tulosten ja vaikutusten seuranta sekä yksityiskohtaiset GPP-kriteerit. Tavoitteena oli kerätä paitsi konkreettisia esimerkkejä ja kokemuksia tavoista kehittää lainsäädäntöä ja siitä, miten vihreitä hankintoja voidaan mitata ja seurata, myös kriittisiä havaintoja näiden tapojen tärkeimmistä eduista ja puutteista. Työpajasta kerättyä tietoa käytetään hankkeen seuraavassa vaiheessa, konkreettisten suositusten kehittämisessä Suomen hallitukselle. 

Viitteet

[1] Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31.

[2] Suomen kansallinen julkisten hankintojen strategia. Tiivistelmäluonnos 6/2020. [

[3] Valtiovarainministeriö, Suomen julkisten hankintojen tilannekuva. Valtiovarainministeriön julkaisuja – 2020:25.

[4] Hiili- ja ympäristöjalanjälki hankinnoissa – lainsäädäntö ja mittaaminen (HILMI). 

Kirjoittajat

Harri Kalimo

Professori (ympäristö- ja talousoikeus), Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos; Institute for European Studies (Vrije Universiteit Brussel (VUB))

HILMI-hankkeen vastuullinen johtaja

harri.kalimo@uef.fi, +32 498 974 707

Mirella Miettinen

Yliopistotutkija (ympäristöoikeus) Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos

mirella.miettinen@uef.fi, 050 4720510

Katriina Alhola

Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus

katriina.alhola@ymparisto.fi, puh. 029 5251065

Max Jansson

Tutkija, Institute for European Studies (Vrije Universiteit Brussel (VUB))

Sanna Lehtinen

Projektitutkija (ympäristöoikeus) Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos