Yritys, kiinnostaako teitä tehdä innovaatiosta bisnestä?

Kestävä kehitys ja innovaatiot tuntuvat olevan tällä hetkellä kaikkien huulilla. Ne kiinnostavat kuluttajia, kaupunkeja, poliitikkoja ja yrityksiä. EU-komissio on juuri julkaissut New Green Deal -sopimuksen, jonka kunnianhimoinen tavoite on hiilineutraali Eurooppa.

Suomen hallitusohjelmassa on myös runsaasti kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita, kuten kiertotalouden edelläkävijyys ja hiilinielujen vahvistaminen, sekä jo vuoteen 2035 asetettu hiilineutraalisuustavoite.  

Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii uuden luomista ja parempien ratkaisujen kehittämistä, eli uusia innovaatioita. Mistä ja kenen toimesta innovaatioita oikein syntyy? Jos kiinnostuit tästä kysymyksestä, niin voit onnitella itseäsi – olet selvästi kiinnostunut julkisista hankinnoista!

Tämä saattoi tulla sinulle yllätyksenä, sillä yleinen käsitys julkisista hankinnoista on hitaus, hankaluus ja huonot tulokset. Väitän käytännön julkisen hankinnan kokemuksellani, että tämä ei yleensä pidä paikkaansa. Miksi uskallan näin rohkean väitteen esittää? Hankinta on ennen kaikkea ulkoisten resurssien johtamista ja verkosto yhteistyötä. Täsmällisemmin hankinta on tilaajan ja toimittajan yhteistyötä. Paljon pelätty kilpailutus on vain yksi pieni vaihe hankinnassa, jossa toki teknis-juridinen -osaaminen on tärkeää. Valtaosa ajasta kuluu hankinnan valmisteluun ja sopimuskauden yhteistyöhön, joissa kummassakin tarvitaan sekä tarjoajan (yrityksen) ja tilaajan (julkinen hankintayksikkö) osaamista. Toisen osapuolen osaamista tulee arvostaa, sekä olla mukana hyvässä ja reilussa yhteistyöhengessä. Kumppanuuden synnyttämisen perusedellytyksenä on luottamuksen synnyttäminen. Innovation käyttöönoton perusedellytys on luottamus näiden toimijoiden kesken. Luottamus rakentuu osapuolten kyvykkyyteen ja osaamiseen. Toisin sanoen uusia ratkaisuja ei synny ilman sopivaa osaamista ja yhteistyötä yritysten ja julkisten hankintayksiköiden kesken.  

Väitän myös, että julkisen sektorin osaamattomuus ja muutoskyvyn puute on paikkaansa pitämätön myytti. Julkisissa hankintayksiköissä ollaan monen toimialan kehityksen pulssilla. Hyvin herkästi muokataan omaa osaamista, toimintamallia tai kilpailutuksen tekemisen tapaa saatujen kokemusten ja palautteen myötä. Tähän tarpeeseen on reilu vuosi sitten perustettu KEINO-osaamiskeskus, joka tarjoaa koulusta, työkaluja sekä konkreettista apua kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämiseksi ja tekemiseksi. Marraskuussa 2019 käynnistyi ensimmäinen KEINO-akatemia, joka on puolen vuoden mittainen hankintojen johtamisen kehittämisohjelma. KEINO-akatemia vastaa edellä mainittuun tarpeeseen, ja on saanut hyvin innostuneen vastaanoton. Hakijoita KEINO-akatemiaan oli yli kaksi kertaa enemmän, kuin tälle ensimmäiselle kerralle oli mahdollista ottaa mukaan.

Entä sen toisen osapuolen rooli ja kyvykkyydet?  Miten yritykset kehittävät omaa osaamistaan ja pysyvät julkisten hankintojen tarpeiden ”pulssilla”? KEINO-osaamiskeskus on käynnistänyt ja kehittänyt juuri tätä varten kehittäjäryhmätoiminnan. Kehittäjäryhmät kokoavat samasta teemasta (muun muassa vähähiilinen rakentaminen ja työllistäminen) kiinnostuneet julkiset hankkijat sekä yritykset yhteen. Kehittäjäryhmän tavoitteena voi olla esimerkiksi yhteisten kriteerien luominen yhteistyössä alan yritysten kanssa, kuullen eri osapuolten näkemyksiä. Juuri tällaisella yhteistyöllä voi syntyä niitä uusia ja innovatiivisia avauksia, jotka tuottavat yrityksille kaivattuja asiakkuuksia, referenssejä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.  Yrityksiltä ei vaadita muuta kuin mukana oloa ja yhteistyöhalukkuutta.  

Väitän myös, että selkeästi on tarvetta motivoida ja luoda valmiuksia yrityksille hyödyntää julkisia hankintoja oman toiminnan kehittämiseen, sekä tuote- ja palveluinnovaatioiden kaupallistamiseen. Tällaista roolia on jo selkeästi alueellisilla hankinta-asiamiehillä. Voisiko tällainen rooli olla lisäksi elinkeinoelämän liitoilla?  

KEINO-osaamiskeskuksen organisaatiosta Business Finland vastaa osaamisen kehittämisestä ja eri kokoisten yritysten mukaan ottamisesta KEINOn toimintaa, muun muassa kehittäjäryhmätoiminnan kautta.  

Julkisissa hankinnoissa on aina kyse julkisen rahan käytöstä kansalaisten ja kuntalaisten parhaaksi, sekä peruspalveluiden ja lakisääteisten toimintojen tuottamisesta. Voisiko julkiset hankinnat olla myös samalla yrityksille tapa konkretisoida yhteiskuntavastuuta innovaatioiden kaupallistamisen lisäksi?

Salla Koivusalo, johtava asiantuntija, Motiva Oy

Salla toimii kestävien julkisten hankintojen asiantuntijana Motiva Oy:ssä ja on mukana KEINO-osaamiskeskuksen toiminnassa. KEINOssa hänen toimenkuvaansa kuuluvat hankintojen strateginen johtaminen ja kestävien ja innovatiivisten hankintojen toimintamallien kehittäminen (kehittäjäryhmät ja Green Deal -sopimukset).

Aiemmin Salla on työskennellyt Vantaan kaupungilla hankintojen johtamisen kehittämisen ja vastuullisten sekä innovatiivisten hankintojen parissa.