Tuleva kuntapäättäjä – ole mukana tekemässä parempia hankintoja

Kuntiin ollaan tulevana kesäkuuna valitsemassa uusia valtuutettuja ja lautakuntien jäseniä, jotka tulevat tekemään seuraavina vuosina päätöksiä niin kunnan rakennushankkeista, palveluiden kehittämisestä, investoinneista kuin energiaratkaisuista. 

Hankinnat linkittyvät kaikkeen kunnan toimintaan ja niiden osuus on jopa yli puolet kunnan budjetista. Jos näiden hankintapäätösten merkitystä tarkastelee vain yksittäisten kilpailutusten kautta, näyttäytyvät ne helposti sirpaleisena soppana eivätkä kokonaisuutena, jolla voi harkitusti rakennettuna olla suurtakin vaikuttavuutta.  

Kaiken kokoisissa kunnissa tulisi pohtia, mitä hankinnoilla halutaan ja voidaan saavuttaa ja edistää, ja mitkä hankinnat ovat keskeisimmässä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa. Jokainen hankintapäätös kuluttaa paitsi kunnan verovaroja, vaikuttaa myös muun muassa työllisyyteen, ilmastopäästöihin, markkinoiden toimivuuteen tai uudenlaisten palveluiden kehittymiseen.

Juuri julkaistu ehdotus kiertotalouden strateginen ohjelmasta korostaa, että kunnat ovat avainpelaajia kiertotaloustyössä. Vaikka yrityksillä on kyky kehittää uudenlaisia ratkaisuja tai teknologiaa, on kuntien omien hankintojensa kautta asetettava tavoitteet ja päämäärät, eli sanoitettava se, mikä on tärkeää ja mihin halutaan päästä. Luottamushenkilöiden tehtävänä on varmistaa, että kunnan strategisia tavoitteita edistetään systemaattisesti jokaisen yksittäisen ratkaisun kohdalla. Tärkeää on myös seurata asetettuja tavoitteita ja huolehtia, että ollaan menossa niiden suuntaan. 

Mitä siis käytännössä tulisi tehdä? Päätöksenteon tukena kunnalla tulee olla selkeä kuva hankintojen nykytilasta sekä merkittävimmistä muutosvoimista. Luottamushenkilöiden kannattaa osallistua aktiivisesti kuntastrategian päättämiseen sekä hankintastrategian tai -linjausten päättämiseen. Näillä asiakirjoilla ohjataan hankintoja toteuttamaan strategiatavoitteita käytännössä. Omassa luottamushenkilön roolissa voi vaikuttaa erityisesti hankintastrategian tai -linjausten valtuustokauden toimeenpanosuunnitelman laadinnassa. Kun linjaukset ovat osa kuntastrategiaa tai hankintastrategiaa, on niiden valtuustokauden toimeenpanosuunnitelman laadinta yksi merkittävä vaikuttamisen paikka.  On myös yhdessä huolehdittava, että tavoitteet tulevat otetuksi huomioon sekä talousarviovalmistelussa että eri toimielinten päätösten kohdalla. Seurattavat mittarit tulee valita yhdessä ja niistä on viestittävä aktiivisesti myös ulospäin. Omistajaohjauksen periaatteet tulee olla linjassa kunnan omien linjausten kanssa.

Usein hankinnoista puhuttaessa keskitytään asetettaviin kriteereihin ja vaatimuksiin. Samat kriteerit tai vaatimukset eivät useinkaan sellaisenaan toimi eri hankinnoissa, mutta on ennen kaikkea viranhaltijoiden tehtävä löytää sopivimmat, joilla mennään haluttuun suuntaan. Luottamushenkilöiden tehtävänä on varmistaa, että viranhaltijoilla on valtuudet käyttää aikaa tasapuolisen markkinavuoropuhelun käymiseen ja kuhunkin hankintaan sopivimpien käytäntöjen selvittämiseen. Myös osaamista on kehitettävä jatkuvasti, jotta hankintojen tuloksena saadaan asukkaiden tarpeisiin ja globaaleihin kestävyyshaasteisiin rohkeasti tarttuva kunta. 

Kuntapäättäjän rooli hankinnoissa on merkittävä ja on tärkeää luoda yhdessä sellaiset päätöksenteon puitteet, joissa hyvien hankintapäätösten tekeminen on mahdollista. Toivotan onnea matkaan kaikille niille kuntavaaliehdokkaille, jotka haluavat osaltaan huolehtia, että hankintoihin sidotut varat käytetään vastuullisesti, tarkoituksenmukaisesti sekä vähähiilisen yhteiskunnan ratkaisuja rakentaen.