Strateginen elinvoimajohtaminen – kamppailulajina julkiset hankinnat, palkintona alueen yritysten menestys

Alueiden taistelu arvonlisästä – jaossa 47 miljardia euroa

Globalisaatiosta kipinänsä saanut aluerakenteen murros asettaa julkisen sektorin talouspolitiikalle uudenlaisia haasteita, peräänkuuluttaen alueellisen taloustiedon tarvetta. Raaka-aineiden ja ideoiden jalostuminen tuotteiksi ja palveluiksi muodostavat moniulotteisen verkoston, jonka arvonlisästä valtiot (ja jopa kunnat!) käyvät rajua kamppailua. Perimmäisenä ”kiistakapulana” toimii siis se, minkä alueen yrityksiltä tuotteet ja palvelut päädytään ostamaan. Tämän vuoksi julkisten hankintojen toteuttamisessa korostuu toimintaympäristön ennakoiva hallinta ja organisaation uudistumiskyky.

Koska julkisten hankintojen vuosittainen volyymi on Suomessa noin 47 miljardia euroa, on erittäin merkittävää, minne näin valtava rahasumma ohjautuu. Alueen yritysten menestys näkyy kunnan taloudessa yhteisöverotuottoina ja työllisyysasteen kohoamisena. Asukkaiden hyvä ansiotaso taas nostaa kunnallisverotuottoja. Tällainen vaurastumisen ketju on omiaan kehittämään aluetaloutta, elinvoimaa sekä kilpailukykyä. Business Joensuulle laatimassani tutkimuksessa havaittiinkin, että pohjoiskarjalaisten yritysten kanssa solmitut hankintasopimukset (196,5M€) saivat aikaan rahamääräisiä kerrannaisvaikutuksia yli 308 miljoonan euron arvosta ja loivat alueelle yli 2 800 työpaikkaa.

Julkiset hankinnat osana strategista elinvoimajohtamista



Julkisissa hankinnoissa ei ole kysymys vain julkissektorin ostotarpeisiin vastaamisesta - tarkoituksena on yhdistää hankintojen suuri taloudellinen arvo uudenlaisiin toimintatapoihin. Hankinnoille voidaan asettaa esimerkiksi energiatehokkuustavoitteita, joka luo kysyntäsignaalin yrityksille ja kannustaa siten tuotekehitykseen. Parhaimmillaan hankinnat voidaan valjastaa toimimaan innovaatioiden veturina: käytännön esimerkkeinä voidaan mainita esimerkiksi Internet-, GPS- ja kosketusnäyttöteknologioiden kehittymiset.

Jotta lopullinen arvonlisä saataisiin jäämään omalle alueelle, vaatii se panostuksia niin julkiselta- kuin yksityiseltä sektorilta. Hankintayksiköiden osalta erityisen tärkeää on hyödyntää hankintojen suunnittelussa ajantasaista toimialatietoutta järjestämällä markkinavuoropuheluja. Hankintojen jakaminen osiin, yhteenliittymänä tarjoamisen mahdollistaminen ja tarjoajia poissulkevien sopimusehtojen hylkääminen taas edesauttavat pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia. Sen sijaan tulosperusteisten hankintojen hyödyntäminen voi helpottaa innovaatioiden syntyä. Lisäksi tärkeää on sopimuksenaikainen valvonta ja yhteistyö, jotta omaa toimintaa voidaan kehittää tulevissa hankinnoissa.

Tavoitteena tiedolla johtamisen kulttuuri



Kun julkisia hankintoja käytetään strategisena elinvoimajohtamisen välineenä, avainasemassa on kokonaiskuvan hahmottaminen. Elinkeinopoliittisten kehittämistoimien tulisi perustua riittävään tietoon, jolloin strategisia päätöksiä ja kehittämistoimia voitaisiin ohjata haluttuun suuntaan. Lisäksi hankintayksiköllä tulee olla halua, näkemystä ja riskinsietokykyä toimia toisin kuin on aina ennen toimittu. Koska tiedon rooli on tukea johtamista, vastuu tutkimustiedon hyödyntämisestä jää hankintayksiköiden ylimmälle johdolle: tiedolla johtamisen kulttuuria ei synny, ellei johto anna vahvaa tukeaan muutokselle.

Lue ”Julkisten hankintojen aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-Karjalassa” -tutkimus kokonaisuudessaan

Kirjoittaja

KTM Pinja Konttinen työskentelee seudullisessa kehitysyhtiö Business Joensuussa ja tarjoaa siellä yrittäjille hankintaneuvontapalveluita.

Konttinen on tuore kasvo Itä-Suomen elinkeinoelämässä ja haluaa edustaa toiminnassaan z-sukupolven näkökulmaa.