19.5.2020

Pilaantuneiden maiden (PIMA) kunnostusurakoiden aikaikkuna mahdollistaa harvoin riittävän tutkimuksen

Pilaantuneiden maiden (PIMA) hallintaan liittyy kunnissa haasteita. Vaikka pilaantuneet maat tunnistettaisiin kaavoituksen yhteydessä, tutkimuksiin ja kunnostukseen ei usein varata tarpeeksi resursseja ja aikaa, eikä kunnostuksen kestävyysnäkökulmiin ehditä kiinnittää tarpeeksi huomiota. Päätökset rakentamisen investoinneista tulevat myöhään, jolloin rakentamisen aloittamisella on jo kiire. Konsulttien ja urakoitsijoiden kanssa käytetään usein puitesopimuksia helpottamaan kiireistä aikataulua.

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksen, KEINOn PIMA-urakkahankintojen kehittäjäryhmä pohtii, miten näitä kunnostushankkeiden haasteita saataisiin taklattua. Kehittäjäryhmä kokoontui alkuvuonna 2020 pohtimaan tärkeimpiä vaiheita, joissa tilaajaorganisaatio voi parhaiten vaikuttaa kunnostushankkeiden kestävyyteen. Kestävyystavoitteiden huomioiminen lähtee jo suunnitteluvaiheesta, jossa tavoitteet linkitetään kunnan tai alueen strategiaan ja päätetään isoista ratkaisuista. Kestävyys voidaan huomioida myös muissa urakan vaiheissa.

Hankkeen toteutusvaiheelle annetaan usein rajattu aikaikkuna, jossa pitää tehdä sekä tutkimus- että kunnostustyöt. Pohdimme tilaajista, suunnittelijoista ja alan muista asiantuntijoista koostuvassa ryhmässä, voisiko PIMA-urakoiden hankinnan kilpailuttaa uudella tavalla niin, että erillisten tutkimuksen ja urakan sijaan kilpailutus sisältäisi sekä tutkimukset että kunnostustyöt. Tämä arvioitiin haasteelliseksi, koska kilpailutus valmisteluineen vaatisi nykyistä enemmän aikaa, ja usein tutkimustietoja sekä kustannusarvioita tarvitaan jo etukäteen. Paketin hintaa ei myöskään voisi ennakoida.

Osallistavan toimintatavan käyttö PIMA-urakoissa näyttää tuottaneen hyviä tuloksia ja se on saanut positiivista palautetta. Osallistavassa toimintatavassa hankkeen yhteistyöosapuolet, kuten vesiyhtiöiden ja kuntien eri toimialojen edustajat ja valvontaviranomaiset, on otettu mukaan keskustelemaan projektinjohtotahon ja suunnittelijoiden kanssa hankkeen linjauksista ja kunnostusmenetelmän valinnasta. Toimintatapaa on kehitetty mm. Pirkanmaan ELY-keskuksessa kokeiluhankkeiden perusteella. Pirkanmaan ELY-keskuksen hankinta-asiantuntijan Petri Heinon sanoin ”yhteiseksi muodostuneessa hankkeessa kestävyyden huomioiminen ei ole mitään erityistä tähtitiedettä vaan hankkeisiin liittyvän toiminnan tarkastelemista erilaisista näkökulmista”.

Vaikka tutkimus- ja kunnostustöitä ei toistaiseksi ole järkevää kilpailuttaa kokonaisuutena, tällainen kilpailutusmalli saattaa olla mahdollista tulevaisuudessa, sillä alan yritysten ympäristöosaaminen paranee koko ajan. Siihen asti on tärkeää, että osallistavaa toimintatapaa käytetään ja kehitetään ahkerasti, jotta tieto sopivista kunnostusmenetelmistä leviäisi.

Kirjoittajat toimivat tutkijoina Suomen ympäristökeskuksessa ja vetäjinä KEINOn PIMA-kehittäjäryhmän toiminnassa. Kehittäjäryhmässä on muun muassa koottu esimerkkejä kestävyysnäkökohtien huomioimisesta pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen urakkahankinnoissa.