KEINOkkaasti eteenpäin - ajatuksia verkoston johtamisesta

Isa-Maria Bergman

Runsas vuosi sitten kokosin ajatuksiani KEINOn, eli kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskuksemme toiminnasta Kaksi vuotta KEINOa -blogiin. Tuolloin oli nähtävissä ensimmäiset konkreettiset tulokset yhteistyöverkoston tarjoamista palveluista. Vuosi on taas vierähtänyt. Blogissa esitetyt aatokset ja kehityskohdat ovat yhä ajankohtaisia ja saavat tukea tuoreesta työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta KEINO osaamiskeskuksen toiminnasta tehdystä arvioinnista.

Sydäntä ja mieltä lämmittää arviointiraporttiin kirjattu toteamus, että ”KEINO on ensimmäisen kolmen toimintakautensa aikana päässyt hyvin vauhtiin niissä toimissa, jotka ovat tavoitteiden synnyttämisen kannalta keskeisiä ja tarkoituksenmukaisiksi katsottuja”. Nyt neljännen toimintakauden alkuvaiheessa olemme kehittämässä uutta jo hyväksi todettujen palveluiden rinnalle. Näitä uusia palveluita ovat  muun muassa hankintajohtamisen temaattiset ohjelmamoduulit  ja innovaatioekosysteemeihin julkista kysyntää vauhdittava innovaatiovälittäjäpalvelu. Kytkös KEINOn toiminnan ja valtakunnallisen hankintastrategian toimeenpanon välillä tiivistyy entisestään. Julkiset hankinnat ja kestävä kehitys ovat nousseet kaikkien huulille.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämä arviointi kuitenkin nostaa esille KEINOn toiminnan jatkokehittämisen kannalta muutamia avaintekijöitä, jotka herättävät moniakin ajatuksia verkoston johtamisesta. Perustavanlaatuinen haaste on se, että KEINOn tavoitteet nähdään ja tulkitaan verrattain erilaisista lähtökohdista KEINO-organisaatioiden piirissä, eikä KEINOn tai sitä ohjaavien ja sparraavien tahojen näkemykset KEINOn tärkeimmästä tehtävästä ole yhteneväiset.

KEINO on verkostomaisesti toimiva osaamiskeskus. Lopullista määritelmää sille, mitä tällä tarkoitetaan ei taida olla, mutta toimintamme periaatteita ovat esimerkiksi se, että verkostossa olevat organisaatiot ovat sitoutuneita yhteistyöhön ja sitä ohjaaviin tavoitteisiin sekä se, että jokaisen organisaation omat verkostot ovat hyödynnettävissä toiminnan kehittämisessä ja viestinnässä. KEINO on ainutlaatuinen. Ottamalla kaiken irti nykyisten kuuden organisaation osaamispohjasta ja verkostoista, voimme oikeasti aikaansaada tavoiteltua systemaattista ja pitkäjänteistä muutosta. Arvioinnissa toteutetun kyselyn vastaajat pitivätkin osaamiskeskuksen verkostomaista toimintamallia kautta linjan onnistuneena ja parempana vaihtoehtona kuin yksittäiseen organisaatioon keskitettyä toimintaa. Verkostomaisuus on herättänyt myös mielenkiintoa kansainvälisissä piireissä. Monesti olen kuullut eri maiden kollegoiden huokailevan, ettei tuollainen heillä onnistuisi, johtuen milloin mistäkin.

Verkostomaisessa toiminnassa onnistumisen edellytyksinä ovat tunteminen, luottamus ja sitoutuminen. Näiden rakentaminen vie aikaa. Verkostomaisuus sopii parhaiten toimintoihin, joissa käsitellään monimutkaisia asioita, tarvitaan joustavuutta sekä muutoksensietokykyä muuttuvien asiakastarpeiden mukaisesti. Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen tuntuu täyttävän nämä kriteerit vallan hyvin. Verkostomaisen toiminnan onnistuminen edellyttää täyttä luottamusta siihen, että yhdessä olemme enemmän, eikä sen pitäisi rakentua hierarkian, rahoituksen tai sopimusten varaan. Verkostossa olemisen pitäisi tuottaa lisäarvoa siihen osallistuville organisaatioille, jotka haluavat sitoutua yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin.  

Vaikkakin organisaatioidemme välinen yhteistyö kantautuu jo pitkälle KEINOa edeltävään aikaan, KEINO ei ole puhtaasti yhteisestä intressistä ja sitoutuneisuudesta syntynyt verkosto, vaan yhteistyömme pohjautuu rahoituspäätöksiin, sopimuksiin, yhteisiin tavoitteisiin ja tulosmittareihin. Olemme muodoltamme tällä hetkellä pikemminkin hankekonsortion tapainen. Tämä fakta korreloi mielestäni hyvin muutamien arvioinnissa nousseiden johtopäätösten ja suositusten kanssa.

Raportissa ehdotetaan, että toiminnan kehittämiseksi on tärkeä varmistaa, että verkoston toimijoilla on riittävä yhteinen ymmärrys tavoitteista ja roolista. En voi olla muuta kuin samaa mieltä tästä. Verkostomainen osaamiskeskus on verrattavissa ekosysteemiin,  joka tuo yhteen erilaisia toimijoita, joiden tarpeiden ja odotusten riittävä yhteensovittaminen on ekosysteemin menestymiselle kriittistä. Juuri eri toimijoiden odotusten, heille koituvan lisäarvon ja verkostoon tuotavan osaamisen nykyistä selkeämpi yhteensovittaminen yhteisten vaikuttavuustavoitteiden pohjalta on edessä oleva tehtävä. Samalla on hyvä pohtia, puuttuuko nykyisestä osaamiskeskuksesta jokin oleellinen osaaminen tai kyky.

Verkostomainen toiminta kattaa myös työtämme ohjaavat ministeriöt. Julkiset hankinnat ovat kaikkia ministeriöiden hallinnonaloja yhdistävä nimittäjä. Kuten vuoden takaisessa blogissani jo totesin, KEINO tulee nähdä koko valtioneuvoston käytännön työrukkasena hankintoja koskevien politiikkatavoitteiden konkretisoimisesssa ja toimeenpanossa. Ministeriön arvioinnissa kiinnitetään myös huomioita siihen, että muiden kuin rahoittavan ministeriön rooli KEINOn ohjauksessa on jäänyt verrattain pieneksi. Arvioijat huomauttavat myös, että nykyinen rahoitusmalli ei ole optimaalisin verkostomaiselle tulokselliselle toiminnalle, vaan se on omiaan ohjaamaan hankehallinnolliseen yhteistyöhön. KEINO-kollegani heittikin mielenkiintoisen idean kehittää ohjaus- ja rahoitusmalli meille hankintaskenessä toimiville tuttua allianssimallia soveltaen. Mielestäni varteenotettava ajatus, jolla voisimme vahvistaa verkostomaisuudesta saatavaa lisäarvoa tinkimättä kuitenkaan liikaa sopimuksellisista tavoitteista ja velvoitteista.

KEINOn toiminnan arviointi tuli juuri oikeaan kohtaan ja vastaa paljolti verkoston omia näkemyksiä kehityskohteista. Kesken hyvin vauhtiin päässyttä toimintaa suuntaamme katseemme eteenpäin ja teemme KEINOsta vielä paremman, ja vielä vahvemmin toisillemme lisäarvoa tuottavan osaamiskeskuksen.
.
Kaksi vuotta KEINOa -blogi 13.8.2020

TEM: KEINO-osaamiskeskuksen toiminnan arviointi

tags

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.