Julkiset hankinnat kiertotalousekosysteemien vauhdittajiksi?

Suomeen on viime vuosina perustettu lukuisia verkostoja, joiden tavoitteena on edistää kiertotaloutta siten, että verkoston toimijat, kuten yritykset, kaupungit ja korkeakoulut tuottavat toisilleen lisäarvoa. Näitä verkostoja kutsutaan kiertotalousekosysteemeiksi. Perinteisessä esimerkissä toimijoiden välisessä symbioosissa toisen sivuvirta tai jäte on toisen raaka-ainetta, jolloin materiaalin arvo kasvaa. Verkostomainen yhteistyö mahdollistaa uusia arvoketjuja ja liiketoimintaa.



Etsiessään tietoa suomalaisista ekosysteemeistä, tulee nopeasti huomanneeksi, että niissä on paljon eroja. ”Kiertotalousekosysteemi”-termin lisäksi kannattaakin etsiä mm. sanoilla ”kiertotalouskeskus” ja ”ekoteollisuuspuisto”. Verkostojen koot vaihtelevat muutamien yritysten symbiooseista suuriin teollisuusalueisiin, ja hyötykäyttöön ovat päässet materiaalit sellutuotannon sivuvirroista jätevesilietteisiin ja purkumateriaaleihin. Useimmat ekosysteemeistä ovat fyysisesti sijoittuneet tietylle alueelle, mutta osan toiminta perustuu digitaalisten alustojen ja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi voi havaita, että ekosysteemit ovat kehittyviä kokonaisuuksia, joista monet ovat vielä melko alkutekijöissään.



Vaikka kiertotalousekosysteemit ovat moninaisia, voidaan yhteneväisyyksiä löytää toiminnan motivaation, toimintamallin ja toimintatapojen perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriön (2020) mukaan materiaalikiertotalouden ekosysteemeille voidaan määritellä kolme luokkaa: alueellisista vahvuuksista ponnistavat ekosysteemit (esim. Nokian Eco3-yritysalue), kiertotalouden visionääriset ekosysteemit (esim. Telaketju-hankekokonaisuus) ja teollisuuden vahvojen vetureiden ekosysteemit (esim. Äänekosken metsäteollisuuden ekosysteemi). Kaiken kaikkiaan erilaisia kiertotalousekosysteemejä löytyy Suomesta yli 40.

Julkiset hankinnat eivät näy vahvasti kiertotalousekosysteemien toiminnassa

Valtion, kuntien ja kuntayhtymien tekemien hankintojen ja investointien raaka-ainekäyttö on kymmeniä miljoonia tonneja vuosittain (Nissinen & Savolainen 2019). On siis ensiarvoisen tärkeää edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä julkisissa hankinnoissa ja samalla näyttää esimerkkiä hyvistä toimintatavoista. Vinkkejä kiertotaloushankintojen suunnitteluun tarjoaa tänä vuonna julkaistu Kiertotaloushankintojen käsikirja.

Miten julkisten hankintojen avulla voitaisiin sitten tukea kiertotalousekosysteemejä? Voisiko ajatella, että kiertotaloushankintojen jalostuneimmassa muodossa hankinnat ovat osa ekosysteemien toimintaa?



Esimerkiksi Vaasa on investoinut biokaasubusseihin, jotka hyödyntävät kotitalouksien biojätteistä ja lietteistä paikallisesti tuotettua biokaasua. Lappeenrannassa taas kehitettiin uusi rakennusmateriaali kaupunkirakentamisen tuotteisiin teollisuuden sivuvirroista. Molemmissa esimerkeissä kaupungeilla oli suuri rooli ekosysteemien rakentumisessa. Tällaisia esimerkkejä toivoisi löytävänsä enemmänkin!



Motivaatiota kunnista tuntuu löytyvän. Monet niistä kuuluvat kestävyyttä ja resurssiviisautta edistäviin edelläkävijäverkostoihin kuten Circwaste-hankkeen edelläkävijäkuntiin tai FISU (Finnish Sustainable Communities) -verkostoon ja kaupungit ovat myös kehittäneet omia kiertotalouden tiekarttoja. Kiertotalouden edistäminen näkyy myös valtion ja yliopistokaupunkien välisissä ekosysteemisopimuksissa, jotka määrittelevät TKI-rahoituksen kohdentamisen innovaatioekosysteemien vahvistamiseksi. Näissä sopimuksissa innovatiiviset julkiset hankinnat nähdään yhtenä keinona ekosysteemien rakentumisessa, ja kiertotalouden edistäminen on useammassa sopimuksessa strategisena painopistealueena.

Julkisten hankintojen ja kiertotalousekosysteemien välinen linkki on siis tunnistettu, mutta nyt tarvittaisiin lisää toimintamalleja ja esimerkkejä jaettavaksi. Kenties hyviä ideoita syntyy talven aikana KEINOn kiertotalousakatemiassa.

Kiertotalouden teema-akatemia käynnistyy syksyllä

Tänä vuonna KEINO-osaamiskeskus tarjoaa ensimmäistä kertaa julkisille hankintaorganisaatioille kehittämisohjelman, joka keskittyy rakentamisen kiertotaloushankintoihin. Kehittämisohjelma sparraa organisaatioita kestävien, kiertotaloutta edistävien hankintojen johtamisessa. Akatemian osallistujat valittiin kesän aikana ja alkuvuoteen 2023 asti kestävä ohjelma päästiin aloittamaan syyskuun lopussa. Lue lisää kiertotalous-akatemiasta täältä.