Innovatiivisia julkisia hankintoja koskevaa tietopohjaa vahvistamassa

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuositasolla noin 35 miljardia euroa. Volyymin huomioiden hankintoihin sisältyy huomattava potentiaali edistää valtio- ja kuntatasolla strategisia tavoitteita, palveluiden laatua, tuottavuutta sekä toiminnan vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Kansallisella tasolla onkin asetettu määrällisiä tavoitteita innovatiivisiksi luokiteltavien hankintojen osuudelle kaikista julkisista hankinnoista. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmassa tavoitetasoksi määriteltiin 5 prosentin osuus ja Rinteen hallitus on asettanut tavoitteeksi määrän kasvattamisen 10 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä - huomioiden samalla tarpeen seurata tavoitteen saavuttamista vuositasolla.

Innovatiivisen hankinnan määrittelyn haaste

Innovatiivisten hankintojen seuranta ja johtaminen edellyttää sellaista hankintoja koskevaa tietoa, jota ei ole tähän mennessä ollut saatavilla. Innovatiiviselle hankinnalle ei ole muotoiltu vielä selkeää virallista määritelmää. Aiheeseen on kiinnitetty huomiota muutama vuosi sitten toteutetussa innovatiivisten julkisten hankintojen määrittelyä, mahdollisuuksia ja mittaamista käsitelleessä selvityshankkeessa (VN TEAS 82/2017). Selvityksessä innovatiivinen hankinta määritellään ”uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen tai palvelun hankinnaksi, joka parantaa julkisten palveluiden tuottavuutta, laatua, kestävyyttä ja vaikuttavuutta”. Määritelmä korostaa ratkaisun uutuusarvon lisäksi innovatiivisen hankinnan vaikutuksia hankinnan toteuttajan kannalta.

Kyselyllä tietoa innovatiivisten hankintojen tilasta kansallisella tasolla

Kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja toiminnallaan edistävä KEINO osaamiskeskus tarttui mittaamishaasteeseen 2018. Tarkastelimme aluksi erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää olemassa olevia tietovarantoja. Saatavilla olevista aineistoista ei kuitenkaan löydy vastausta kysymykseen siitä, onko hankintaprosessin lopputulos innovatiivinen - onko hankittu tuote, palvelu tai ratkaisu uusi tai merkittävä parannus hankintayksikön ja markkinoiden näkökulmasta. Päädyimmekin tekemään innovatiivisia hankintoja käsittelevän kyselyn hankintoja tekeville julkisorganisaatioille.

Kyselyn tulosten perusteella merkittävä osa (46%) hankinnoista on hankinnan toteuttaneen organisaation näkökulmasta täysin uusia tai olennaisia parannuksia suhteessa käytössä jo olleisiin ratkaisuihin. Edelleen kyselyyn vastanneista 12% arvioi, että hankinta kohdistui tuotteeseen tai ratkaisuun, joka oli täysin uusi tai olennainen parannus markkinoilla olevaan tarjontaan. Vastaajakadon haasteen vuoksi tuloksiamme ei voi suoraan yleistää koskemaan kaikkia julkisia hankintoja mutta se tarjoaa näkymän tarkasteltavaan ilmiöön. Toistamalla kyselyn vuonna 2020 pyrimme kuitenkin vähentämään tuloksiin liittyvää epävarmuutta ja tuottamaan samalla seurantatietoa innovatiivisten hankintojen kehityksen suunnasta Suomessa.

Mistä julkisten hankintojen innovatiivisuuden taso ja määrä kertovat?

Hankitut uudet ratkaisut auttavat julkisia toimijoita toteuttamaan tehtäväänsä entistä paremmin ja vaikuttavammin; innovatiivisia hankintoja tehneistä kyselyvastaajista ¾-osaa arvioi hankitun ratkaisun parantavan organisaation palveluiden laatua ja toiminnalle asetettujen vaikutustavoitteiden saavuttamista. (Vaikutuksia voidaan edelleen lisätä edistämällä uusien ratkaisujen leviämistä laajempaan käyttöön.) Innovatiivisten hankintojen taso kertoo välillisesti siitä, missä määrin yritysten osaamista ja valmiuksia onnistutaan hyödyntämään julkisen sektorin kehittämistarpeiden ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa.

Mitä tietopohjan vahvistaminen edellyttää?

Yksittäinen kysely tarjoaa rajatun näkymän tarkasteltavaan ilmiöön. Innovatiivisia hankintoja koskevaa tietopohjaa on jatkossa syytä kehittää laaja-alaisesti kansallisella ja hankintayksiköiden tasolla. Innovatiivisten hankintojen strategisessa johtamisessa tarvitaan kansallisella ja hankintayksiköiden tasolla erilaista tietoa hankintaprosessin eri vaiheista. Esimerkiksi julkisten hankintojen ilmoittamisjärjestelmä Hilmasta voidaan saada tietoa siitä, missä määrin hankinnoissa on hyödynnetty lainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia ja menetelmiä, kuten innovaatiokumppanuutta. Hilma-uudistuksen myötä hankintoja koskeva data toivottavasti edelleen paranee. Mittaamista ja seurantaa kehitettäessä on hyvä huolehtia alusta lähtien siitä, että kansallisesti kerättävä tieto on mahdollisimman vertailukelpoista myös kansainvälisesti. Tässä yhteydessä yhteistyö muiden pohjoismaiden ja EU:n piirissä on tärkeää.