Innovaatioista uusi normaali

metsä ja erilaisia innovaatioita

Tutustuin läntisessä naapurimaassa hiljattain julkaistuun selvitykseen siitä, miten hyvin julkisilla hankinnoilla oikeasti edistetään innovaatioita. Kyseessä on siis julkiset hankinnat yhtenä innovaatiopolitiikan keinona vauhdittamassa uusien ratkaisujen syntymistä, tilaaja-toimittaja -yhteistyötä, kasvua ja tietysti samalla vastaamassa yhteiskunnallisiin haasteisiin ja viheliäisiin ongelmiin, joihin julkinen sektori palveluillaan pyrkii vaikuttamaan.

Suomi lienee edelleen ainoa EU-maa, jolla on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite innovatiivisille hankinnoille. Suomen tavoite on että keväällä 2023, eli hallituskauden lopussa, 10 % kaikista julkisista hankinnoista tulee olla innovatiivisia. En lähde nyt tässä avaamaan sitä, mitä kyseinen tavoite tarkoittaa, miten sitä mitataan, tai mitä innovatiivisella hankinnalla tarkoitetaan.

Haluan kiinnittää huomionne takaisin ruotsalaisten raporttiin ja sen johtopäätöksiin. Konsulttiyhtiö Governo, joka on tehnyt selvityksen Ruotsin hankintaviraston toimeksiannosta, toteaa muun muassa että yhteys ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien kehityshankkeiden ja julkisten hankintojen välillä näyttää pitkälti puuttuvan. Tosin asiaa ei ole kenenkään toimesta systemaattisesti myöskään seurattu. Vastaavanlainen tilanne lienee kuitenkin meilläkin. Ymmärrys siitä, että kehityshanketta, pilottia tai kokeilua suunniteltaessa olisi hyvä pohtia onko toiminnalla mahdollinen kytkös julkiseen kilpailuttamiseen. Tämä kytkös tulee harvoin huomioiduksi kansallista tai EU-rahoitushakemusta täyttäessä, ellei haku kohdistu nimenomaan julkisiin hankintoihin. Ruotsissa, kuten meilläkin, jää siten luultavasti lukuiset innovatiiviset hankinnat tai sellaisiin potentiaalisesti johtavat prosessit tunnistamatta. Innovaatiohankinnat ikään kuin hukkuvat hankehumppaan, jolla toimeenpannaan strategisia tavoitteita ja pyritään vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Me tarvitsemme innovaatioita. On kuitenkin hyvä tunnistaa innovaatioprojektien rajallisuus. Yksittäisen projektin tulokset eivät vielä merkitse yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Otetaanpa esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä. Ilmastoratkaisuja, pilotteja ja kokeiluja, joilla osoitettavasti voisimme vähentää päästöjä ja käyttää luonnonvarojamme fiksummin on lukuisia. Teknisen ratkaisun lisäksi tarvitaan kuitenkin tapojen ja tottumusten muutosta. Tätä on avattu tarkemmin KEINO-kollega Maria Merisalon blogissa. Hankehumppa ei tällä hetkellä tätä ratkaise. Eikä myöskään innovaatioiden skaalautumista, joka on edellytys sekä taloudelliselle kasvulle että yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle. Tämä tarvinnee uudenlaista kokonaisvaltaisempaa ohjausta ja yhteistoimintaa. Norjassa lanseerattiin juuri uusi verkkopalvelu, jossa esitetään innovatiivisten hankintojen ratkaisuja. Palvelun tavoitteena on nimenomaan edistää ratkaisujen skaalautumista. Jää kuitenkin nähtäväksi onko yksinomaan informaatio-ohjaus tässä(kään) tehokkain keino.

Konsulttiyhtiö Governo esittää yhtenä ratkaisuna valtion eri hallinnonalojen rahoitusinstrumenttien ohjaaminen nykyistä paremmin tunnistamaan kytkennän hankintoihin sekä seurannan tehostamisen. Eri hallinnonalojen vastuulla olevia uudistamisprosesseja voisi myös tehostaa perustamalla ns. strategisia tilaajaryhmiä tai -verkostoja. KEINO-osaamiskeskus on koordinoinut vastaavia ryhmiä, toki usein ilman kyseisen hallinnonalan tukea tai mukana oloa.

Ensi kevään hallitusohjelmaan olisi toivottavaa saada kokonaisvaltaisempaa ja hallinnonalojen yhteistoimintaa ohjaavia linjauksia. Innovaatioista saadaan helpommin uusi normaali ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden keino, jos asioita tarkastellaan systeemisesti eikä toisistaan irrallisina. Nykyinen 10 % tavoite ansaitsee rinnalleen toisen: 100 % onnistuneista innovatiivista hankinnoista on monistettu ja ne edesauttavat kokonaisvaltaisesti yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista.

Kirjoittaja Isa-Maria Bergman toimii Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskus KEINOn koordinaattorina ja vaikuttavuuden johtaminen ja hankinnat -liiketoiminta-alueen johtajana valtion kestävän kehitys yhtiö Motiva Oy:ssä.

tags

Lisää uusi kommentti

Puhdas teksti

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.