Ajankohtaista

Kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin Kuntamarkkinoilla 9. syyskuuta. Strategiassa esitetään kahdeksan tahtotilaa ja 25 niitä konkretisoivaa tavoitetta. Strategian vaikuttavuuden seuraamiseksi on määritelty 27 mittaria, jotka on ryhmitelty tahtotiloihin liittyviin ”tuloskoreihin”

Yrityksien näkemykset ovat arvokkaita hankintojen valmistelijoille Yritysten näkemykset ja markkinatieto ovat olennainen osa hankintojen valmistelua. Pitkät ja työläät valmisteluvaiheet voivat sisältää esimerkiksi suunnittelukilpailuja, tarjouspyynnön sisällön tarkentamista tai

Tampereelta kerrottiin alkuvuodesta 2020, miten Suomen energiatehokkain S-Market tehtiin Tesomalle. Keskiössä oli ennen kaikkea taito hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa. Taustalla on S-ryhmän julkaisema kova ilmastotavoite: oman toiminnan on oltava hiilinegatiivista vuonna 2025. Samankaltaisia

Julkiset hankinnat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana nostettu toistuvasti esille keinona toteuttaa hyvin moninaisesti yhteiskunnallisia tavoitteita. Pitkään alan edistämistyössä toimineena voin kuitenkin todeta, ettei Suomessa koskaan aiemmin ole ollut nykyisen kaltaista voimaa edesauttaa

Julkisen sektorin tulee olla ketterä uusien teknologioiden soveltaja. Vain siten palvelutasoa voidaan parantaa ilman, että kustannustaso karkaa. Aika- ja paikkariippumattomien palveluiden tuotantoa voidaan kirittää esimerkiksi digitaalisten IoT-, alusta- ja rajapintaratkaisujen avulla. Uusiin

Olemme saaneet Oulun kaupungissa eri tahoilta palautetta tarjouspyyntöjen ja sopimusten vaikeaselkoisuudesta.  Tarjouspyynnön tekijöitä ovat hämmentäneet useat erilaiset mallipohjat, monimutkaiset tekstit sekä samojen asioiden toistuminen tarjouspyynnön ja sopimuksen eri kohdissa.   Tarjoajista

Julkisilla hankinnoilla on tärkeä rooli julkisen sektorin uudistamisessa ja palvelujen kehittämisessä. Fiksusti tehdyillä hankinnoilla voidaan luoda kysyntää ja siten ohjata markkinoita kohti suurempaa positiivista sosiaalista vaikuttavuutta ja pienempää negatiivista ympäristövaikutusta. Julkiset

Pilaantuneiden maiden (PIMA) hallintaan liittyy kunnissa haasteita. Vaikka pilaantuneet maat tunnistettaisiin kaavoituksen yhteydessä, tutkimuksiin ja kunnostukseen ei usein varata tarpeeksi resursseja ja aikaa, eikä kunnostuksen kestävyysnäkökulmiin ehditä kiinnittää tarpeeksi huomiota. Päätökset

Meillä on pian takana puoli vuotta yhteistä taivalta Suomen julkisten hankintojen historiallisesti ensimmäistä vaikuttavuuden johtamisen kehitysohjelmaa. Sen tarkoitus on tukea kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen strategista johtamista. Kehitysohjelmassa organisaatiot (hankinnoista

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. Keinon virallinen nimi on saanut palon kritiikkiä osakseen. Nimi on ”pitkä kuin yöjuna” eikä moni ymmärrä, mitä lisäarvoa verkostomaisuuden mainitseminen siihen tuo. Minusta siinä kuitenkin piilee KEINOn toiminnan ydin

Suljettujen ohjelmistoratkaisujen myynti hankinnan näkökulmasta toimii usein paremmin kuin avointen. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät ehkä tunnu yhtä selkeitä kuin suljetut ratkaisut. Todellisuus voi kuitenkin olla toinen. Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistohankinnat kuntasektorilla

Kestävä kehitys ja innovaatiot tuntuvat olevan tällä hetkellä kaikkien huulilla. Ne kiinnostavat kuluttajia, kaupunkeja, poliitikkoja ja yrityksiä. EU-komissio on juuri julkaissut New Green Deal -sopimuksen, jonka kunnianhimoinen tavoite on hiilineutraali Eurooppa. Suomen hallitusohjelmassa on myös

Miltä kuulostaisi päästötön ja meluton työmaa? Tavoite ei ole helppo, mutta rohkean esimerkin tarjoaa Oslo, josta Helsingin kaupunki on hakenut oppeja työmaiden haittojen minimoimiseen. Työmaiden toiminnasta syntyy hiilidioksidipäästöjen lisäksi huomattavia viihtyisyys- ja terveyshaittoja, jotka

Vaikka valitettavan usein Suomessa saa kuulla, että julkiset hankinnat herättävät närkästystä, markkinaoikeudessa ollaan ajoittain ja kuilu julkisen ja yksityisen sektorin välillä on valtava, niin voimme olla oikeasti tyytyväisiä hankintakulttuuristamme - erityisesti vuoropuhelun osalta. Julkinen ja

Olen lukenut läpi Pohjois-Pohjanmaan kuntien kuntastrategiat. Tiedän, että se on vasta pieni osa Suomen julkisten hankintayksiköiden strategioista, mutta alku kuitenkin. Oli helppo löytää näistä kaikista muutama yhteinen teema: kuntalaisten parempi arki ja elinvoimasta huolehtiminen. Kuntalaisten

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa vuositasolla noin 35 miljardia euroa. Volyymin huomioiden hankintoihin sisältyy huomattava potentiaali edistää valtio- ja kuntatasolla strategisia tavoitteita, palveluiden laatua, tuottavuutta sekä toiminnan vaikuttavuutta ja kestävyyttä. Kansallisella

Nykyään sekä hankintayksiköt että tarjoajat ovat onneksi usein valmiiksi sitoutuneita ostamaan ja tarjoamaan kestäviä ratkaisuja sekä vaikuttavuutta, joilla varmistetaan tulosten saavuttaminen ja esimerkiksi ihmisarvoinen työ. Samassa yhteydessä kuitenkin usein herää keskustelu kestävien ja

Maa-ainekset muodostavat merkittävän osan luonnonvarojen käytöstä. Tilastokeskuksen mukaan noin viidennes Suomen luonnonvarojen käytöstä vuonna 2017 oli maa-aineksia. Pois kaivettavan pilaantuneen maa-aineksen määrä vuosittain on vain 1-2 prosenttia maa-ainesten kokonaiskäyttömäärästä. Kaivumassan

Muutosagentti ei ole mikään salainen agentti, kirjoittaa Tiina Talala Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien blogissa: "Jokaisessa organisaatiossa on strategia ja me haluamme, että myös hankintojen kautta tuo strategia muutetaan eläväksi. Jos ollaan kestävän kehityksen takana, ostetaan palveluja ja tuotteita

Tapasin Vaasan Sairaanhoitopiirin (VSHP) teknisen johtajan, Ulf Stenbackan ja keskustelimme Vaasan keskussairaalan H-uudisrakennuksen urakan edistymisestä - Botnia High 5, jonka VSHP toteuttaa allianssimallilla. Ajatuksissani on ollut pitkään kysymys - "Eikö rakennusurakoiden allianssimallia