Ajankohtaista

Julkiset hankinnat ovat nousseet kiinnostavien teemojen kategoriaan ja nykyään kuulee paljon puhetta julkisten hankintojen merkittävyydestä. Tämä on erittäin hyvä suuntaus, joka lämmittää meitä pitkän linjan hankintojen johtamisen ja kehittämisen parissa työskennelleitä. Voisi ehkäpä kuvata, että

Olen viime aikoina palannut ajatuksissani erääseen keväiseen bussimatkaan Haarlemista Amsterdamin lentokentälle. Syynä ei ole tällä kertaa kotoilun ja etäilyn aiheuttama kaukokaipuu, vaan se, että tuon bussimatkan aikana syntyi ensimmäinen ajatusaihio hankintojen strategisen johtamisen

Kuntiin ollaan tulevana kesäkuuna valitsemassa uusia valtuutettuja ja lautakuntien jäseniä, jotka tulevat tekemään seuraavina vuosina päätöksiä niin kunnan rakennushankkeista, palveluiden kehittämisestä, investoinneista kuin energiaratkaisuista. Hankinnat linkittyvät kaikkeen kunnan toimintaan ja

Yliopistot ovat verrattain pieni toimija Suomen julkisten hankintojen kentällä arviolta 500 milj. €:n vuotuisella osuudellaan. Ydintoimintojensa tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ohella yliopistot ovat käynnistäneet laajamittaisemman, omaan toimintaansa liittyvän

Innovatiivisten hankintojen tavoitteena on löytää uusia parempia tuotteita ja palveluita tilaajan tarpeisiin. Ne voivat ratkaista palveluprosessien pullonkauloja, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä pienentää toiminnan ympäristöjalanjälkeä. Innovatiivisiin hankintoihin sisältyy

EU:n energiamerkintä on onnistunut edistämään entistä innovatiivisempia ja energiatehokkaampia tuotteita jo yli 25 vuoden ajan. Energiamerkinnän avulla kuluttaja saa selkeän kuvan tuotteen energiatehokkuudesta oston hetkellä. Energiamerkintä on myös julkiselle hankkijalle käyttökelpoinen työkalu ja

Hiljattain julkistetussa kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa julkisille hankinnoille ehdotetaan vahvempaa roolia yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nämä kestävyyteen ja innovatiivisuuteen liittyvät tavoitteet liittyvät myös KEINO-osaamiskeskuksen rooliin strategian

Kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin Kuntamarkkinoilla 9. syyskuuta. Strategiassa esitetään kahdeksan tahtotilaa ja 25 niitä konkretisoivaa tavoitetta. Strategian vaikuttavuuden seuraamiseksi on määritelty 27 mittaria, jotka on ryhmitelty tahtotiloihin liittyviin ”tuloskoreihin”

Yrityksien näkemykset ovat arvokkaita hankintojen valmistelijoille Yritysten näkemykset ja markkinatieto ovat olennainen osa hankintojen valmistelua. Pitkät ja työläät valmisteluvaiheet voivat sisältää esimerkiksi suunnittelukilpailuja, tarjouspyynnön sisällön tarkentamista tai

Tampereelta kerrottiin alkuvuodesta 2020, miten Suomen energiatehokkain S-Market tehtiin Tesomalle. Keskiössä oli ennen kaikkea taito hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa. Taustalla on S-ryhmän julkaisema kova ilmastotavoite: oman toiminnan on oltava hiilinegatiivista vuonna 2025. Samankaltaisia

Julkiset hankinnat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana nostettu toistuvasti esille keinona toteuttaa hyvin moninaisesti yhteiskunnallisia tavoitteita. Pitkään alan edistämistyössä toimineena voin kuitenkin todeta, ettei Suomessa koskaan aiemmin ole ollut nykyisen kaltaista voimaa edesauttaa

Julkisen sektorin tulee olla ketterä uusien teknologioiden soveltaja. Vain siten palvelutasoa voidaan parantaa ilman, että kustannustaso karkaa. Aika- ja paikkariippumattomien palveluiden tuotantoa voidaan kirittää esimerkiksi digitaalisten IoT-, alusta- ja rajapintaratkaisujen avulla. Uusiin

Olemme saaneet Oulun kaupungissa eri tahoilta palautetta tarjouspyyntöjen ja sopimusten vaikeaselkoisuudesta.  Tarjouspyynnön tekijöitä ovat hämmentäneet useat erilaiset mallipohjat, monimutkaiset tekstit sekä samojen asioiden toistuminen tarjouspyynnön ja sopimuksen eri kohdissa.   Tarjoajista

Julkisilla hankinnoilla on tärkeä rooli julkisen sektorin uudistamisessa ja palvelujen kehittämisessä. Fiksusti tehdyillä hankinnoilla voidaan luoda kysyntää ja siten ohjata markkinoita kohti suurempaa positiivista sosiaalista vaikuttavuutta ja pienempää negatiivista ympäristövaikutusta. Julkiset

Pilaantuneiden maiden (PIMA) hallintaan liittyy kunnissa haasteita. Vaikka pilaantuneet maat tunnistettaisiin kaavoituksen yhteydessä, tutkimuksiin ja kunnostukseen ei usein varata tarpeeksi resursseja ja aikaa, eikä kunnostuksen kestävyysnäkökulmiin ehditä kiinnittää tarpeeksi huomiota. Päätökset

Meillä on pian takana puoli vuotta yhteistä taivalta Suomen julkisten hankintojen historiallisesti ensimmäistä vaikuttavuuden johtamisen kehitysohjelmaa. Sen tarkoitus on tukea kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen strategista johtamista. Kehitysohjelmassa organisaatiot (hankinnoista

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. Keinon virallinen nimi on saanut palon kritiikkiä osakseen. Nimi on ”pitkä kuin yöjuna” eikä moni ymmärrä, mitä lisäarvoa verkostomaisuuden mainitseminen siihen tuo. Minusta siinä kuitenkin piilee KEINOn toiminnan ydin

Suljettujen ohjelmistoratkaisujen myynti hankinnan näkökulmasta toimii usein paremmin kuin avointen. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät ehkä tunnu yhtä selkeitä kuin suljetut ratkaisut. Todellisuus voi kuitenkin olla toinen. Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistohankinnat kuntasektorilla

Kestävä kehitys ja innovaatiot tuntuvat olevan tällä hetkellä kaikkien huulilla. Ne kiinnostavat kuluttajia, kaupunkeja, poliitikkoja ja yrityksiä. EU-komissio on juuri julkaissut New Green Deal -sopimuksen, jonka kunnianhimoinen tavoite on hiilineutraali Eurooppa. Suomen hallitusohjelmassa on myös

Miltä kuulostaisi päästötön ja meluton työmaa? Tavoite ei ole helppo, mutta rohkean esimerkin tarjoaa Oslo, josta Helsingin kaupunki on hakenut oppeja työmaiden haittojen minimoimiseen. Työmaiden toiminnasta syntyy hiilidioksidipäästöjen lisäksi huomattavia viihtyisyys- ja terveyshaittoja, jotka