Miten hankkia puhdasta sisäilmaa? Pääkaupunkiseudulla ratkaisuja etsitään palvelujen hankinnoista
Vietämme Suomessa 90% ajastamme sisätiloissa mutta julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat tällä hetkellä kansallisesti merkittävä terveydellinen ja taloudellinen ongelma. Miten kaupunkien ja kuntien välisellä yhteistyöllä edistetään parempaa sisäilman laadun hallintaa sekä sisäilmapalveluiden synnyttämistä? Mitkä ovat seuraavia kehitysaskelia ja mitä hankintoja niihin liittyy? Mitä kannattaisi valmistella yhdessä?
Ennen kuin sisäilman laatua voidaan parantaa, täytyy muodostaa käsitys siitä, missä ja milloin ilmanlaatu on liian alhainen esimerkiksi keräämällä dataa mittausantureilla sekä kokemuspohjaista palautetta tilojen käyttäjiltä. Sisäilman laadun seuranta mahdollistaa uusien palvelujen ja toimintatapojen syntymisen. Vantaan kaupungin erityisasiantuntija, hankintakonsultti Salla Koivusalon mukaan kuntatalous ei kestä rakennusten purkamista ja uudelleenrakentamista, joten uusien ratkaisumallien syntyminen on tärkeää.
Pk-seudun kaupungit kehittävät sisäilmaa yhteistyönä
Sisäilman laadun jatkuva mittaus ja käyttäjien palautteenanto mahdollistavat kiinteistöhoidon toimenpiteiden kohdistamisen oikeisiin ongelmiin. Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat Uudellamaalla hankkineet sisäilman laatua reaaliaikaisesti mittaavia antureita sekä niihin liittyviä ohjelmistopalveluita ja palautejärjestelmiä. Hankintoja suunniteltiin Smart&Clean-projektissa yhdessä, mutta jokainen kaupunki teki hankinnat itsenäisesti hyödyntäen eri hankintamenettelyjä. Järjestelmät on viety käytäntöön ja ensimmäisiä kokemuksia niiden käytöstä alkaa kertyä.
”Haasteena on eri järjestelmien integrointi. Tällä hetkellä dataa saadaan useista eri lähteistä”, kertoo johtava asiantuntija Marianna Tuomainen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. ”Kokemustemme perusteella on tärkeää kiinnittää huomiota antureiden laatuun, ohjelmistojen helppokäyttöisyyteen sekä niiden käyttäjien perehdytykseen. Lisäksi hankinnan eri elementit on jatkossa tärkeää erotella toisistaan.”
Espoo etsi koulujen sisäilman kehittämiseen ratkaisuja kilpailulla
Espoon kaupunki toteutti toukokuussa 2018 sisäilma-hackathonin tavoitteenaan löytää uusia ratkaisuja turvallisen ja terveellisen oppimisympäristön edistämiseen espoolaisten kiinteistöjen MITÄ dataa hyödyntäen. Hackathonit (sanoista ”hack ja ”marathon” eli hakkerointi ja maratoni) ovat tapahtumia, joiden tarkoitus on koota yhteen eri taustaisia henkilöitä ideoimaan palveluiden ja sovellusten luomista.
Hackathoniin osallistuvat joukkueet saivat muistitikulla käyttöönsä todellista kiinteistödataa ratkaisujen kehittämisen tueksi. Hackathonissa palkittiin kolme ratkaisua, jotka valittiin pilotoitaviksi espoolaisissa kouluissa. Pilottiprojektiin valittuihin kohteisiin (sekä uusiin että peruskorjattuihin rakennuksiin) asennettiin vuoden 2018 lopussa sisäilmasto-olosuhteita mittaavia antureita, jotka mittasivat rakennuksissa mm. lämpötiloja, hiilidioksidipitoisuuksia, suhteellista kosteutta, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, pienhiukkasia sekä paine-eroja ulko- ja sisäilman välillä. Tulosten on määrä valmistua huhtikuussa 2019.
Espoon kaupungin kehittämispäällikkö Jaana Suonsaaren mukaan sisäilma-hackathon tukee Espoon tarinaa ja Koulut kuntoon -valtuustokauden tavoitetta.
Puhdasta sisäilmaa ostetaan Vantaalla palveluna
Vantaalla on suoritettu uudenlainen pilottihankinta, jossa sisäilmaa ostetaan kokonaispalveluna. Palveluntuottajan vastuulla on huolehtia koulukiinteistön sisäilman laadusta sekä tilanteesta tiedottamisesta kiinteistön sulkemiseen asti noin neljän vuoden ajan. Sisäilman laatua seurataan kuuden kuukauden välein toteutettavilla käyttäjäkyselyillä. Sopimuksen voimassaolon ehtona on, että sisäilman koettu taso ei huonone kahden peräkkäisen mittauskierroksen aikana.
Salla Koivusalon mukaan hankinta on merkittävästi uudenlainen tapa lähestyä sisäilmaongelmaa, sillä palveluntarjoajalla on kokonaisvastuu sisäilman tason varmistamisesta. Huomionarvoista on, että sisäilman laadun mittaaminen kohdistuu käyttäjien kokemuksiin teknisten mittarien sijaan. Hankinnan ensimmäisen toimintakauden arviointi on käynnissä ja siitä on opittu mm se, että sisäilma ei ole vain tekninen asia vaan liittyy myös organisaation johtamiseen sekä työviihtyvyyteen.
Yhteistyötä sisäilman kehittämisessä kansallisella tasolla
Suomalaisen sisäilmaosaamisen taso on erittäin korkea. Olemme yksi maailman johtavista maista sisäilman ongelmien tutkimisessa ja ehkäisyssä. Sisäilman laadun parantaminen vaatii kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja yhteistyötä rakennusten omistajien sekä palveluntarjoajien ja teknologiayritysten välillä. Sisäilman laadun kehittämisen osapuolilla - kiinteistöjen omistajilla ja operoijilla, rakennuttajilla, rakentajilla ja suunnittelijoilla, sisäilmalaadun teknologia- ja palveluyrityksillä, tutkimuslaitoksilla sekä viranomaisilla - on mahdollisuus yhteistyöhön IAQe:n (Indoor Air Quality Ecosystem) kautta, joka on osapuolia yhdistävä avoin yhteistyöalusta. Ekosysteemi yhdistää useiden organisaatioiden osaamisia ja tarpeita isommaksi kokonaisuudeksi.
Tällä hetkellä IAQe-yhteisössä on mukana 22 pääosin teknologia- ja tuotepalvelupuolen yritystä. IAQe:n tavoitteena on luoda uusia konkreettisia ratkaisuja muun muassa eri osapuolten yhteistyöprojekteina. ”Aktiivisella vuoropuhelulla tilaajien ja toimittajien välillä on mahdollista saavuttaa laadukkaampien ja paremmin tarpeita vastaavien ratkaisujen hankintoja”, esittää Jari Erkkilä IAQe:n koordinaattorina toimivan Tuotekehitys Oy Tamlinkin operatiivinen johtaja.
KEINO-osaamiskeskus järjesti VTT:n koordinoimana 7.3.2019 julkisille edelläkävijöille suunnatun tilaisuuden, jossa Helsingin Espoon ja Vantaan kaupungit esittelivät omat sisäilma-hankkeensa ja iAQe:n Jari Erkkilä esitteli IAQe-sisäilmayhteisön toiminta-ajatusta. Tapahtuman esitykset löytyvät täältä.
Tapahtuman osallistujista pyritään kokoamaan puhtaan sisäilman hankintaa kehittävä KEINO-kehittäjäryhmä. Sisäilman hankinta -kehittäjäryhmän toiminnasta kertova sivu löytyy täältä.