KEINO-akatemia

KEINO-akatemiassa aloittaa 27 julkisten hankintojen vaikuttavuuden johtamisen pioneeria 

Kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja edistävä KEINO-osaamiskeskus on käynnistämässä Suomen ensimmäistä hankintojen vaikuttavuuden kehittämisohjelmaa, KEINO-akatemiaa.  Akatemiaan ilmoittautui mukaan 49 organisaatiota ja marraskuussa omaa hankintojen kehittämistehtäväänsä puolivuotisessa ohjelmassa alkaa toteuttaa 27 näistä. 

Vaikuttavien hankintojen kehittämisohjelman tarkoituksena on auttaa julkisorganisaatiota tunnistamaan hankintojensa vaikutukset ja suunnittelemaan sekä suuntaamaan niitä tehokkaammin organisaation oman strategiansa näkökulmasta. KEINO-akatemian kehittämisohjelmaan haki mukaan organisaatiota eri puolilta Suomea – niin kuntia, kaupunkeja kuin valtion organisaatioita. Mukaan hakeneet organisaatiot kokivat mm. uudenlaiset ratkaisut ja innovaatioiden vaikuttavuuden tärkeimmiksi kehityskohteikseen.Pylväsdiagrammi kiinnostuksen kohteiden jakaumasta

Monipuolinen joukko, yhteisiä tavoitteita   

- KEINO-akatemian suosio yllätti meidät järjestäjät, ja valintaprosessi oli erittäin haastava. Haluamme palvella osallistujia parhaalla mahdollisella tavalla. Arvioimme, että KEINO-akatemia palvelee tässä vaiheessa parhaiten niitä organisaatioita, joilla on selkeä johdon sitoutuminen hankintojen strategiseen kehittämiseen, joiden akatemian teemoihin sopiva kehittämistehtävä on juuri nyt ajankohtainen, ja joissa hankintojen kehittämisessä on päästy jo jonkinlaiseen vauhtiin, esittää KEINO-akatemian kokonaiskoordinoinnista vastaava erityisasiantuntija Perttu Pohjonen Kuntaliitosta.    
Suomen ensimmäiseen hankintojen vaikuttavuuden kehitysohjelmaan valitut julkisorganisaatiot löydät alla olevan linkin liitteestä:    

Hankintojen vaikuttavuuden 2019-2020 kehittämisohjelmaan osallistuvat organisaatiot  

- On mahtavaa, että saimme mukaan niin monipuolisen joukon organisaatioita akatemian pilottivaiheeseen. Hienoa, että voimme lähteä kehittämään yhdessä strategista johtamista ja jakamaan kokemuksia perinteisten sektorirajojen yli, iloitsee osaamiskeskuksen johtava koordinaattori Isa-Maria Bergman Motivasta. 

Ajankohtaisuus yhdistää osallistujia monin tavoin 

Kehittämisohjelmaan valitussa Porin kaupungissa erilliset toimialat ovat toimineet hankinnoissaan pitkään hyvin itsenäisesti: kaupungin hankintatoiminnan kokonaisuuden hallinta puuttui. Kaupunki hyväksyi yhteisen hankintapoliittisen linjauksen toukokuussa 2019.  

- Päätettyjen linjausten myötä toimintamalliin haetaan ryhtiä, mutta suunnan muuttaminen ja uuden jalkauttaminen tulee olemaan haastavaa. Siksi haimmekin mukaan hankintojen vaikuttavuuden kehitysohjelmaan. Tarvitsemme työkaluja ja etenkin näkemystä siihen, mitä kaikkea voimme hankintadatallamme tehdä ja tavoitella. Lisäksi ohjelman tarjoama tilaisuus vertaistukeen ja kansalliseen kokemusten jakamiseen on meille arvokasta. Nykyinen tilanne ja tahtotila on otollinen maaperä luoda toimiva ja tehokas hankintasysteemi: jaksojen sisältö tuntuu sopivan meille Porissa kuin nenä päähän. Haluamme tehdä näkyväksi hankintaprosessimme sekä saavuttaa vaikuttavuutta erityisesti hankintojen taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristötavoitteisiin, kertoo Outi Karinharju, hankintapäällikkö Porin kaupungista.  

Yksi ohjelmaan valituista organisaatioista on valtioneuvoston kanslia (VNK), jonka tehtävänä on toteuttaa omien hankintojensa lisäksi kaikille ministeriöille yhteisiä hankintoja. Lisäksi se tukee kolmen muun ministeriön hankintoja niin, että VNK:n asiantuntijat antavat näiden ministeriöiden hankintoihin kaiken tarvittavan oikeudellisen ja hankintamenettelyyn liittyvän avun. Kanslialla on hankintoihin erikoistuneista virkamiehistä koostuva usean hankinta-asiantuntijan tiimi.  

- Valtioneuvoston kanslian omat hankinnat ovat vuodesta riippuen noin 100 miljoonan euron suuruusluokkaa, joista euromääräisesti ajatellen valtaosa kuluu toimitila- ja ICT-hankintoihin. Erityisesti meitä kiinnostaa mittarien ja seurantamekanismien luominen hankintojen vaikutuksille ja tavoitteiden toteutumiselle VNK:n ja mahdollisesti myös muiden ministeriöiden hankinnoissa. Kehitysohjelma tarjoaa hyvän pohjan rakentaa mittareita sekä tukea niiden muotoiluun, kertoo Sini Korpela, johtava hankinta-asiantuntija valtioneuvoston kansliasta.   

KEINO-akatemian jatkoaskeleet

- On mukava huomata, että hankinnat nähdään entistä vahvemmin strategisena ja vaikuttavana instrumenttina. Olemme jo pohtineet alustavasti akatemian jatkoa, jotta voisimme vastata myös nyt ulkopuolelle jääneiden organisaatioiden tarpeisiin. Onneksi osaamiskeskuksellamme on myös muita palveluita tarjolla, kuten kehittäjäryhmiä, niille organisaatioille, jotka eivät tänä vuonna aloita kehitysprosessiaan juuri akatemiamme parissa, Pohjonen summaa.  

Ohjelmaan osallistuvien organisaatioiden edistymistä kehitystehtävissään voi seurata KEINO-akatemian sivujen kautta: 

www.hankintakeino.fi/akatemia 

MIKÄ KEINO-akatemia?

Kehittämisohjelmaan osallistuvat julkisorganisaatiot sitoutuvat toteuttamaan akatemian lukukauden aikana omavalintaisen kehittämistehtävänsä. Tehtävän tulee linkittyä organisaation strategisten linjausten tukemiseen hankintojen avulla. Ohjelma on maksuton ja kestää puoli vuotta. 

Ohjelmaan osallistujat ovat julkisorganisaatioiden ylimmän johdon sekä hankintojen kanssa työskenteleviä johtajia ja asiantuntijoita. 
Osallistujat kokoontuvat noin kuukausittain muutaman päivän ajaksi kuulemaan mm. osaamiskeskuksen asiantuntijoita ja muita hankintojen ammattilaisia sekä työstämään omia kehittämistehtäviään yhdessä muiden samassa tilanteessa olevien organisaatioiden ja kollegojen kanssa. 

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus KEINO on yhteistyöverkoston kautta rakennettu konsortio, jonka eri osa-alueiden toteuttamisesta ja yhdessä kehittämisestä vastaavat Motiva Oy, Suomen Kuntaliitto Ry, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland, Suomen ympäristökeskus SYKE, Hansel Oy sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.  

Lisätiedot