Jos haluat hakea sanaa eri taivutusmuodoissa, kirjoita vain sen runko, esim. johtam
Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO kutsui marraskuussa 2018 hankinta-asiantuntijoita ruotsalaisista ja norjalaisista virastoista ja osaamiskeskuksista Suomeen keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja yhteistyömahdollisuuksista. Kokous oli jatkoa Tukholmassa kesäkuussa 2018 aloitetuille pohjoismaisten asiantuntijoiden keskusteluille. Tällä kertaa kokouksen pääaihe oli innovatiivisten hankintojen mittaaminen, joka kirvoitti osallistujilta uusia ideoita. Yksi niistä oli pohjoismaisen mallin luominen innovatiivisille hankinnoille.
”Pohjoismainen malli”?
Osallistujat olivat siinä määrin samaa mieltä niin julkisten hankintojen tavoitteista kuin haasteistakin, että ainoat rajat maiden välillä näyttivät olevan maantieteellisiä.
”Odotimmekin näkemysten olevan samankaltaisia, muttei ihan tässä määrin”, paljastaa Nina Widmark, Ruotsin innovaatiovirasto Vinnovan toimitusjohtaja.
”Meillä kaikilla on samat haasteet, esimerkiksi kuinka tavoittaa ylin johto ja kuinka käyttää innovatiivista hankintaa strategisena työkaluna”, toteaa Ruotsin kansallisen hankintaviraston (Upphandlingsmyndigheten) strategisti Johanna Enberg.
Kaikilla kolmella maalla on haasteensa erityisesti innovatiivisten julkisten hankintojen edistämisessä ja mittaamisessa, mutta tätä ei katsottu yksinomaan kielteisestä näkökulmasta.
”Kollegoilla Ruotsissa ja Norjassa on samoja haasteita kuin meilläkin innovatiivisten hankintojen määrittämisessä ja innovaation/innovatiivisen hankinnan mittaamisessa. (Innovatiivisten) hankintojen tulokset ja pitkäkestoiset vaikutukset eivät ole selvillä, ja niihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhteisen pohjoismaisen näkökulman, ”pohjoismaisen mallin”, esittämiselle ja sen kehittämiselle Euroopan komissiolle”, huomauttaa Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) erikoistutkija Juha Oksanen.
”Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että innovatiivisten hankintojen tavoite on tuottaa vaikutusta joko organisaation tai yhteiskunnan tasolla. Innovaatioilla saadaan aikaan haluttu vaikutus”, jatkaa Isa-Maria Bergman, Motivan kiertotalouden ja kestävien hankintojen johtaja. Motiva on Suomen valtion kestävän kehityksen yhtiö. ”Meidän pitäisi ehdottomasti harkita vahvempaa vaikuttamista EU:n innovatiivisten hankintojen politiikkaan tekemällä yhteistyötä naapureidemme kanssa ja mahdollisesti myös muiden Pohjoismaiden kanssa.”
Kaikki osallistujat olivat samaa mieltä siitä, että yhteistyömahdollisuuksia on valtavasti ja että ne eivät rajoitu vain ajatusten vaihtoon. Myös toiminnallisella tasolla voidaan tehdä yhteistyötä.
”Voisimme kehittää yhdessä indikaattoreita innovatiivisten ja kestävien hankintojen mittaamiseen ja jakaa parhaita käytäntöjä ja kokemuksia ostajaryhmien toiminnasta. Koska työskentelemme yhteisillä markkinoilla, voisimme myös harkita yhteisiä (pohjoismaisia) ostajaryhmiä”, huomauttaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Katriina Alhola.
”Pohjoismaisten hankintamarkkinoiden edistäminen toisi meille lisähyötyä”, Bergman toteaa.
Muutosten tuulet
Kaikki maat näkivät kestävät ja innovatiiviset hankinnat keinona saavuttaa useita julkisen sektorin toiminnalle tavoitteeksi asetettuja vaikutuksia. Huolimatta näissä maissa julkisissa hankinnoissa tapahtuneesta myönteisestä kehityksestä hankinta-asiantuntijat nostivat esiin asioita, joihin kussakin maassa tulisi kiinnittää huomiota.
"Norjassa on keskityttävä enemmän siihen, miten hankintatoimi on yhteydessä hankintaviranomaisten yleisiin prosesseihin ja siihen, miten löytää uusia tapoja yhdistää nämä. Tämän jälkeen tulisi paneutua uusiin hankintaosaamiseen liittyviin vaatimuksiin ja hankintatoimen rooliin", toteaa Norjan julkishallinnon ja sähköisen hallinnon viraston (Difi) erityisasiantuntija Kjersti Berg.
"Ruotsissa on monia kehittämismahdollisuuksia, mutta niiden edistämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta ja analysointia. Esimerkkinä tästä on tilaajaverkostojen ja -ryhmien taloudellisen tuen laajentaminen esimerkiksi avoimella haulla tai ohjelmalla", Widmark puolestaan arvioi.
SYKEn Katriina Alholan mukaan Suomessa tulisi keskittyä strategioihin ja tiedonjakoon. "Jos voisin muuttaa jotain suomalaisten julkisten hankintojen kentässä, se olisi hankintakulttuuri ja innovatiivisiin hankintoihin liittyvien riskien jakaminen julkisissa organisaatioissa. Lisäksi julkisorganisaatioilla pitäisi olla strategia, joka tukee kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja, ja riittävästi resursseja strategian toteuttamiseen."
”Selkeän tavoitteen asettaminen jokaisen hankinnan vaikutuksille ja vaikutusten mittaaminen tulisi olla vakiokäytäntö. Ei vain Suomessa, vaan kaikkialla ", esittää Anna Tonteri, vaikuttavuusinvestoinnin johtava asiantuntija Sitrasta.
Kaikilla kolmella maalla on kuitenkin käynnissä toimintaa, joka saattaa hyvinkin johtaa toivottuihin tuloksiin. Näihin lukeutuvat hankintaviranomaisten rohkaiseminen strategisten näkökulmien huomioimiseen hankinnoissa ja yhteistyö julkisiin tarpeisiin liittyvien toimijoiden kanssa (esim. erilaiset innovaatiokilpailut, Ruotsissa tarvetietokannat ja menetelmien kehittäminen innovatiivisten hankintaratkaisujen levittämiseen ja käyttöönottoon mm. niiden hankintaa tukemalla).
Kokemuksia ja oppeja
Kukin maa esitteli näkemyksensä ja kokemuksensa siitä, miten ne ovat edistyneet julkisten hankintojen innovatiivisuuden mittaamisessa. Kokouksen osallistujilla oli mahdollisuus jakaa parhaita käytäntöjä mittausratkaisuista ja -menetelmistä ja samalla yhtenäistää mittaustoimintaa, mikä tarjosi tilaisuuden verrata Pohjoismaiden edistystä keskenään. Kaikki maat esittivät myös oman innostavan esimerkkinsä innovatiivisesta julkisesta hankinnasta. Kunkin maan edustajat tuntuivat saavan inspiraatiota naapurimaiden esimerkeistä.
Kjersti Berg toteaakin, että ”on aina hyödyllistä jakaa kokemuksia muiden maiden kanssa ulkopuolisen näkemyksen saamiseksi.”
”Olisi mielenkiintoista tutkia, voisiko Ruotsi käynnistää innovatiivisia kumppanuuksia rahoittavan ohjelman Norjan valtion Innovasjon Norgen tapaan”, pohtii Widmark. ”Molemmat naapurimaamme antoivat käytännön esimerkkejä siitä, kuinka innovatiivisia hankintoja seurataan. Nyt tuntuu, että meillä on hyvä pohja kattavamman ruotsalaisen mallin kehittämiseksi.”
”On erityisen mielenkiintoista seurata kehitystä Ruotsissa: hankintamenettelyiden sijaan korostetaan hankinnan lopputulosta ja vaikutusten johdonmukaisuutta”, 
Oksanen huomauttaa. ”Olin myös hämmästynyt kuullessani, että Norjan Difi:llä ja Ruotsin Upphandlingsmyndighetenillä on jo usean vuoden kokemus hankintakyselyiden toteuttamisesta. Tämä tarjoaa hienon mahdollisuuden hioa tulevaisuudessa menettelytapoja yhdessä.”
”Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita, vaan monta hyvää tapaa. On tärkeää jakaa kokemuksia ja oppeja, asettaa tavoite ja valita haasteeseen parhaiten sopiva ratkaisu”, Tonteri esittää.
Mitä seuraavaksi?
Yhteistyön mahdollisuuksia on monia, ja ne ovat innostavia, kuten Widmark toteaa, 
mutta pirstoutuminen ja resurssien puute ovat haasteena yhteistyön järjestämiselle sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
”On yllättävää, kuinka sirpaloituneita järjestelmät ovat jopa Pohjoismaiden kaltaisissa pienissä valtioissa”, Tonteri pohtii. ”Koska kaikissa näissä maissa julkinen sektori on laaja, julkisilla hankinnoilla on todellista merkitystä yhteiskunnan kehittymisen kannalta. Siksi ei asioita kannata tehdä yksin.”
”On mielenkiintoista tutkia mahdollisuuksia hyödyntää alueellisia vahvuuksia, kuten paikallista osaamista ja teollisuusprofiilia, jos alueen vahvuutena on jokin sektori, kuten merenkulkuala tai terveysteknologia. Kuinka julkinen hankinta voi luoda kysyntää tämän alan innovatiivisille tuotteille tai palveluille ja näin edistää talouskasvua ja työpaikkojen syntymistä? Tiedämme jo, että esimerkkejä löytyy”, VTT:n innovatiivisten hankintojen erikoistutkija Ville Valovirta sanoo lopuksi.
Osallistujat päättivät jatkaa pohjoismaista yhteistyötä sopimalla seuraavan kokouksen huhtikuulle 2019, jolloin jatketaan keskustelua innovatiivisten hankintojen mittaamiseen liittyvistä asioista. Lisäksi huomio suunnataan verkostojen luomiseen ja alueellisen yhteistyön lisäämiseen. Tarkoituksena on saada mukaan erilaisia julkisia hankkijoita, joista useat ovat kuntia, aluevirastoja tai kuntaomisteisia liikelaitoksia.
Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO on konsortio, jonka eri osa-alueiden toteuttamisesta ja yhdessä kehittämisestä vastaavat Motiva Oy, Suomen Kuntaliitto ry, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovatiorahoituskeskus Business Finland, Suomen ympäristökeskus SYKE, Hansel Oy, KL-Kuntahankinnat Oy sekä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Osaamiskeskuksen päätavoitteet vuosille 2018-2021 ovat:
- Lisätä kestävyystavoitetta ja innovatiivisuutta toteuttavia hankintoja Suomessa.
- Edistää julkisen hankinnan tunnistamista ja aktiivista käyttöä johtamisen välineenä.
- Auttaa hankintayksiköitä jakamaan avoimesti tietoa omista kokemuksistaan ja oppimaan toisiltaan.
Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain, mikä on keskimäärin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta.
