Julkisten hankintojen strategisen johtamisen tila Suomessa vuonna 2018
KEINO kartoitti julkisten hankintojen strategisen johtamisen nykytilaa eri julkisorganisaatioissa kesä-elokuussa 2018. Kartoitus tehtiin kyselytutkimuksena laajemmin kuin koskaan aiemmin tähän asti Suomessa. Sähköpostitse lähetetyn kyselyn kohderyhmänä olivat julkisten organisaatioiden johto, kuten kunnan- ja kaupunginjohtajat, pormestarit, valtion virastojen johtajat sekä seurakuntien ja oppilaitosten johto. Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi n. 20% vastaanottajista eli 136 eri julkisorganisaation edustajaa. Suurin osa oli kuntien (44%), valtion (21%) ja seurakuntien edustajia (19%).
Kyselyllä selvitettiin mm. onko organisaatioissa tehty julkisia hankintoja koskevia strategisia linjauksia ja seurataanko niiden toteutumista. Lisäksi selvitettiin, huomioidaanko hankintalinjauksissa kestävän kehityksen (ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu) sekä innovaatioiden näkökulma ja onko näille asetettu mittareita, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan.
”Julkisia hankintoja tulee johtaa strategisesti, koska kyse on meidän kaikkien suomalaisten veroeurojen käytöstä”, painottaa Katariina Huikko, johtava lakimies Kuntaliitosta. “Hankintoihin liittyviin strategisiin linjauksiin kiteytyy kunkin organisaation tekemät arvovalinnat siitä, miten esimerkiksi palveluja hankitaan. Siksi lähdimme selvittämään näiden linjausten tämän hetkistä tilaa.”
Julkisten hankintojen strategisen johtamisen keskeiset tulokset ja niiden merkitys
Yli puolet vastanneista kertoo, että niiden organisaatioilla on olemassa yleiset hankintoja koskevat strategiset linjaukset ja että niiden toteutumista seurataan jollakin tasolla.
“Hankintojen suurten euromäärien ohjaaminen kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta on erittäin tärkeää. Siksi tulosta voidaan pitää hyvänä lähtötasona”, Huikko kiteyttää. “Tulokset ovat yllättävän positiiviset ja tämä herättää jonkin verran jatkokysymyksiä. Esimerkiksi hankintoja koskeva konkreettisempi mittaaminen on käsityksemme mukaan vielä melko harvinaista. Konkreettisia mittareita tekemällä saadaan selville, onko hankinta saavuttanut esimerkiksi ne tavoitteet, joita sille on asetettu, onpa kyse sitten innovaatioiden edistämisestä tai vähähiilisistä materiaalivalinnoista.”
Kestävien hankintojen osa-alueista selvästi eniten vastaajaorganisaatioissa oli asetettu taloudellista vastuuta sekä ympäristönäkökohtia koskevia tavoitteita. “Yleisiä taloudellisia tavoitteita, kuten kustannustehokkuutta, seurataan ylivoimaisesti eniten. Sekä sosiaalista että ekologista eli ympäristön kestävää kehitystä koskevia linjauksia on asetettu organisaatioissa suurimmalta osin vain yleisellä tasolla, jolloin niiden seuranta on haasteellista”, selittää Isa-Maria Bergman, kiertotalouden ja kestävien hankintojen johtaja Motivasta.
“Konkreettisten tavoitteiden asettamisessa ja seurantamittareiden laatimisessa hankkijoilla on vielä kehitettävää. Mitä konkreettisemmat tavoitteet organisaatio itselleen asettaa, sitä ymmärrettävämmiksi sen tekemät arvovalinnat tulevat”, Bergman painottaa. “Hankintojen avulla on esimerkiksi mahdollista työllistää työttömiä työnhakijoita. Tällaiselle valinnalle on helppo asettaa konkreettisia mitattavia tavoitteita.”
Innovaatioiden edistämistä koskevia strategisia linjauksia oli tehty eniten valtion yleisissä hankintalinjauksissa. “Tuloksissa näkyy valtion osalta kuluvan hallituskauden tavoite saavuttaa kansallisesti viiden prosentin innovatiivisten hankintojen tavoite. Hankintojen avulla voidaan saada aikaa talouskasvua ja edistää innovaatioiden syntymistä, jos hankkija ei määrittele hankinnan kohdetta liian tarkkaan”, Katariina Huikko selittää. “Mutta eivät innovaationäkökulmat täysin vieraita kyselyn perustella ole kunnille tai seurakunnillekaan. Kuntapuolella esimerkiksi Tampereen kaupunki on ollut tässä edistyksellinen toimija.”
Jatkotoimenpiteet
KEINOn toiminnan yhtenä tavoitteena on vahvistaa julkisiin hankintoihin liittyvää strategista osaamista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. KEINO kartoittaa strategisen johtamisen tilannetta uudelleen vuonna 2020 seurantakyselyllä, jonka tuloksia verrataan tämänhetkiseen lähtötilanteeseen.
Kyselytulosten yhteenveto sekä yhteenvedon tiivistelmä löytyvät ladattavinä liitteinä alta.