Kuntiin ollaan tulevana kesäkuuna valitsemassa uusia valtuutettuja ja lautakuntien jäseniä, jotka tulevat tekemään seuraavina vuosina päätöksiä niin kunnan rakennushankkeista, palveluiden kehittämisestä, investoinneista kuin energiaratkaisuista. Hankinnat linkittyvät kaikkeen kunnan toimintaan ja

Yliopistot ovat verrattain pieni toimija Suomen julkisten hankintojen kentällä arviolta 500 milj. €:n vuotuisella osuudellaan. Ydintoimintojensa tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ohella yliopistot ovat käynnistäneet laajamittaisemman, omaan toimintaansa liittyvän

Innovatiivisten hankintojen tavoitteena on löytää uusia parempia tuotteita ja palveluita tilaajan tarpeisiin. Ne voivat ratkaista palveluprosessien pullonkauloja, parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta sekä pienentää toiminnan ympäristöjalanjälkeä. Innovatiivisiin hankintoihin sisältyy

EU:n energiamerkintä on onnistunut edistämään entistä innovatiivisempia ja energiatehokkaampia tuotteita jo yli 25 vuoden ajan. Energiamerkinnän avulla kuluttaja saa selkeän kuvan tuotteen energiatehokkuudesta oston hetkellä. Energiamerkintä on myös julkiselle hankkijalle käyttökelpoinen työkalu ja

Hiljattain julkistetussa kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa julkisille hankinnoille ehdotetaan vahvempaa roolia yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nämä kestävyyteen ja innovatiivisuuteen liittyvät tavoitteet liittyvät myös KEINO-osaamiskeskuksen rooliin strategian

Kansallinen julkisten hankintojen strategia julkaistiin Kuntamarkkinoilla 9. syyskuuta. Strategiassa esitetään kahdeksan tahtotilaa ja 25 niitä konkretisoivaa tavoitetta. Strategian vaikuttavuuden seuraamiseksi on määritelty 27 mittaria, jotka on ryhmitelty tahtotiloihin liittyviin ”tuloskoreihin”

Yrityksien näkemykset ovat arvokkaita hankintojen valmistelijoille Yritysten näkemykset ja markkinatieto ovat olennainen osa hankintojen valmistelua. Pitkät ja työläät valmisteluvaiheet voivat sisältää esimerkiksi suunnittelukilpailuja, tarjouspyynnön sisällön tarkentamista tai

Tampereelta kerrottiin alkuvuodesta 2020, miten Suomen energiatehokkain S-Market tehtiin Tesomalle. Keskiössä oli ennen kaikkea taito hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa. Taustalla on S-ryhmän julkaisema kova ilmastotavoite: oman toiminnan on oltava hiilinegatiivista vuonna 2025. Samankaltaisia

Julkiset hankinnat ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana nostettu toistuvasti esille keinona toteuttaa hyvin moninaisesti yhteiskunnallisia tavoitteita. Pitkään alan edistämistyössä toimineena voin kuitenkin todeta, ettei Suomessa koskaan aiemmin ole ollut nykyisen kaltaista voimaa edesauttaa

Julkisen sektorin tulee olla ketterä uusien teknologioiden soveltaja. Vain siten palvelutasoa voidaan parantaa ilman, että kustannustaso karkaa. Aika- ja paikkariippumattomien palveluiden tuotantoa voidaan kirittää esimerkiksi digitaalisten IoT-, alusta- ja rajapintaratkaisujen avulla. Uusiin